Miks mukavat ujot on yksin?

minustakin ujot on fiksuja, ottavat muut ihmiset huomioon, jotenkin inhottaa röyhkeät ihmise.
Suurin osa ihmisistä on kuitenkin ujoja, tässä maassa. Röyhkeys on pelkoa ei rohkeutta, tai muuta esm.alkoholin väärin käyttöä.

täälä selityksiä;: http://adf.ly/3T9gj

Mukavalla miehellä ei tee mitään. Juoppoihin ja pettäjiin naiset aina rakastuu. Tää on tosiasia joka ei muuksi muutu.

Eikä mukavalla naisellakaan tee mitään, pitää olla röyhkee ämmä, joka päätyy baari-illan jälkeen toiseen petiin.

ujo mies kelpaa miulle, röyhkeet egoilijat kuvottaa. niistä niin huomaa että puuttuu joku osa aivosta tai itseluottamus. äänekkäistä pubiruusuista onneksi kiinnostuu enimmäkseen ne niiden kaltaiset miehet, mutta ujommat ei koskaan kehtaa tutustua toisiinsa kun ovat niin ujoja. itse pilaan kaikki parhaimmat mahdollisuuteni saada hyvän miehen sillä, että meen ihan lukkoon erittäin kiinnostavan miehen seurassa. muuten on ujous kadonnut kokonaan, mutta tuollasissa tilanteissa se iskee täysillä.

Kyllä ujotkin löytää sen oikean, täytyy ajatella vain optimistisesti eikä vaipua pessimistisyyteen. Lippu kannattaa pitää vain korkealla.

Se on vaikea tutustua, jos ei juttu lennä kasvotusten. Eikä sitäpaitsi kaikki suinkaan valita yksinäisyyttä. Yksineläminen on melkein muoti-ilmiö. Yksin on helppo rentoutua.

Monet ihmiset ovat parisuhteessa vain tavan vuoksi, vaikka yhdessäolo on kurjaa. Sellainen sanonta kuin "paljon melua tyhjästä" kertoo minusta osuvasti myös ihmisistä. Ujous on kaunista. Yhtä hyvin voisimme ruveta näkemään ujouden sielukkuutena, kauneutena sekä harvinaislaatuisena ominaisuutena...ujoudesta voi salaa ylpeillä. Nämä kaiken kokeneet, kehäraakit, esilläolijat ovat surullista katsottavaa. On parempi rakastua harvakseltaan ja syvällisesti kuin koluta suhteesta toiseen liiotellulla rohkeudella. Rakkaus vaatii herkkyyttä, onnellisuus hiljaisuutta, läsnäolo kohtaamista. Ego ei anna tilaa rakastaa.

Olen hyvännäköinen mutta ujo mies, mulla on ollut kymmeniä naisia mutta olen tehnyt aloitteen vain muutamaan suhteeseen. En ole koskaan pettänyt mutta minut on usein petetty ja jätetty. Geeneihin on kirjoitettu että alfayksilöitä pitää tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Elämäni on surullinen esimerkki yksinäisyydestä, en ole löytänyt syvällisyyttä ja olen menettänyt uskoni.

Mie oon niin juuri tuollainen. usein liian ujo... se on tylsää.. :/

MInä olen kans ujo, vaikka olenkin aina pitänyt itseäni rohkeana. Uskallan kulkea eri suuntaan ja omata oman mielipiteen. Valitettavasti huomasin intissä ettei se mihin olin uskonut koko elämäni ollutkaan totta. Ja maailmani romahti, aloin elämään täysin eri tavalla, elämä onkin vain pelkkää ryyppäämistä. Ei todellakaan ole mitään oikeudenmukaisuutta. Omana itsenäni en saavuta mitään. Olen siis jo 23 vuotias enkä ole koskaan seurustellut en edes tiedä mitä se tarkoittaa. Haluan usein tappaa itseni.
Pahinta on se kun joskus säälin koulukiusaajia ja annoin tämän kaiken tapahtua itselleni. Ajattelin jotenkin olevani niin komea ettei minun tarvitse muutakuin olla oma itseni ja naiset lankeavat jalkoihini. Näin en ollut varmaan 10 vuoteen oma itseni.
Ja miten juuri näin voi tapahtua minulle? On ihan järkyttävää! Ei ole mitään rajaa tässä huonossa olossa. Aina levitän tätä paskaa muille ja varmaan jonain päivänä sorrun johonkin väkivaltaa ja kaikki tapahtuu automaattisesti, en voi sille mitään.

Onko se oikiasti ujoutta vai onko hiljasempi mies/nainen fiksumpi kun ei oo niin tyrkky?? On tietenkin altavastaajan asemassa sen suunapäänäittiääntyrkyttävän persoonan takana, mutta silti niin paljon luotettavampana, ja itseään sen enämpi mainostamatta, vailla juuri sitä aikuista yhteyttä toiseen samanhenkiseen tuttavuuteen. Pohojeessa, missä välimatkat riiuille on vielä niin hitonmoiset, ei tällasilta masennusi- illoillta voi välttyä... kaikilla on suuret toiveet yllä..kun kerranki josnakin käydään... liikaa alkoholia, paljon uhoa eikä sillon ole mikhän rahasta kiinii.. mutta arki sama kun isommissakin kaupungeissa? Täälläperillä joku on aina kuskina...baarimatkat on jopa 150 km tai enempi, etes poromies ei sitä matkaa tee taxilla, iliman vakuuksia :)

Kysymyksellinen otsikko sisältää vastauksen kysymykseen.

mun mielestäni ujous on itsekkyyttä ja itsesääliä! sitä että odottaa että joku tulee pelastamaan yksinäisyydelta. on muka niin ihmeellinen että ei voi laittaa itseään likoon, ottaa riskiä ja astetaa itseään arvosteltavaksi.

suomalainen kansansairaus!

tässä selitys: http://adf.ly/3haqk

ja tässä linkki ujojen vertais ryhmään: http://adf.ly/3T9gj

njaa,njaa itse olen ujona miettinyt että varmaan syy on siinä, kun ujot eivät uskalla tehdä aloitteita. On aika hankalaa "kelvata" ujolle jos ei kumpikaan uskalla tehdä aloitetta. Ongelma:
Sivutetaan monta hyvää henkilöä ja törmätään sitten useammin pelimiehiin, juoppoihin, tunteettomiin miehiin tai miehiin keitä et kiinnosta tai miehiin jotka uskaltavat tehdä aloitteita. Mikäli onni
on myötä niin saattaa ujokin törmätä mukavaan ehkä juuri siihen tulevaan elämän kumppaniin... Muuta en osaa sanoa.

ei ole ujot naisetkaan kovin suuressa huudossa. Baarissa kyllä kehutaan nätiksi ja tullaan jutteleen, mutta eipä enää sen jälkeen. Pari kertaa jotain tapailua ja siinä se... Yritän sentään aina olla mukava ja yrittää jutustella niin paljon kuin pystyn..

Parikymppisiä miehiä ei taida hirveästi kiinnostaa tälläiset hissukat ja parikymppisiä hissukka-miehiä ei löydy mistään baareista.
Naisen pitää olla kunnon törky muija, 100kg, musta siilitukka ja joka toinen sana v*ttu... Tälläinen on kovaa huutoa nykyään.

Ehkä minun ja muiden ujojen pitäisi katsella itseään vanhempia ihmisiä, tuntuu että oman ikäisiä kiinnostaa vain jotkut "bb-masat ja minskut" :D
Netissä on tullut treffipyyntöjä joltain 30 miehiltä, ehkä niihin pitäisi vastata.