Tällä palstalla on varmasti jo keskusteltu alla olevista asioista, mutta kirjoitan niistä kuitenkin, kun aiemmin syksyllä laatimani kirjoitus on ajankohtaistunut:
Nythän, kuten niin monessa yhteydessä on todettu, maailmantalous on enemmän tai vähemmän pulassa, mikä on koskettanut myös "pyhää maata", Israelia ja sen eri puolilta maailmaa koottua, etnisesti kirjavaa, "valittua kansaa". Tähän mennessä Iraelilla on pyyhkinyt taloudellisesti verraten hyvin, saahan se paljon erilaista tukea etenkin amerikkalaisilta ja aikoinaan myös Saksalta hyvityksenä holokaustista.
Kun Israelissa pidettiin aiemmin syksyllä mielenosoituksia vallitsevaa talous- ja sosiaalipolitiikka vastaan, ennustin, että vallanpitäjät ottavat jälleen käyttöön vanhan keinon tilanteen rauhoittamiseksi eli ihmisten yhdistämisen kuviteltua "valitun kansan" vihollista vastaan. Tällä kertaa vuorossa on Iran ydinvoimaprojektinsa vuoksi ja puheet vähintäänkin ilmaiskujen puolesta ovat kovia.
Yhdysvallat säestää tätä retoriikka, sillä myös amerikkalaisetkin vallanpitäjät tarvitsevat vaikeina aikoina jotakin, mikä yhdistää kansaa ja vie huomion pois oman maan epäkohdista ja se on demokratian ja vapauden puolustaminen islamilaista tyranniaa ja roistovaltiota vastaan. Ei ollut yllättävää, että Yhdysvalloista löytyi viitteitä iranilaisten suunnittelemasta terrorismista juuri kun maan talous on kuralla ja pian myöhemmin Wall Streetillä osoitettiin mieltä kapitalismia vastaan.
Samalla voidaan toki turvata Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten öljynsaanti Iraninkin suhteen. Yhdysvalloille nimittäin oli erittäin nöyryyttävää kun länsimielinen saahi suistettiin vallasta islamilaisessa vallankumouksessa ja öljytynnyreiden tulpat kiristyivät Khomeinin toimesta.
Myös Iso-Britannia lienee mukana hyökkäyskuvioissa siitäkin huolimatta, että mm. Tony Blair sai poliittisesti pahasti siipeensä edellisestä sotaretkestä Yhdysvaltojen kumppanina kuviteltuja Irakin joukkotuhoaseita kohtaan. Sotaretkeen osallistutaan koska Yhdysvallat lienee edelleenkin EU:ta tärkeämpi kumppani Iso-Britannialle. Muualla Euroopassa suhtautuminen on jo onneksi paljon nihkeämpää. Toki meilläkin on mm. sisäministeri Räsänen, joka totesi Suomen olevan väärässä rintamassa tukiessaan Palastiinan Unesco-jäsenyyttä. Nähtäväksi jää, millaista sympatiaa ja kannustusta Räsänen ilmaisee "valitulle kansalle", jos ja kun sota iranissa tulevaisuudessa koittaa.
Nythän, kuten niin monessa yhteydessä on todettu, maailmantalous on enemmän tai vähemmän pulassa, mikä on koskettanut myös "pyhää maata", Israelia ja sen eri puolilta maailmaa koottua, etnisesti kirjavaa, "valittua kansaa". Tähän mennessä Iraelilla on pyyhkinyt taloudellisesti verraten hyvin, saahan se paljon erilaista tukea etenkin amerikkalaisilta ja aikoinaan myös Saksalta hyvityksenä holokaustista.
Kun Israelissa pidettiin aiemmin syksyllä mielenosoituksia vallitsevaa talous- ja sosiaalipolitiikka vastaan, ennustin, että vallanpitäjät ottavat jälleen käyttöön vanhan keinon tilanteen rauhoittamiseksi eli ihmisten yhdistämisen kuviteltua "valitun kansan" vihollista vastaan. Tällä kertaa vuorossa on Iran ydinvoimaprojektinsa vuoksi ja puheet vähintäänkin ilmaiskujen puolesta ovat kovia.
Yhdysvallat säestää tätä retoriikka, sillä myös amerikkalaisetkin vallanpitäjät tarvitsevat vaikeina aikoina jotakin, mikä yhdistää kansaa ja vie huomion pois oman maan epäkohdista ja se on demokratian ja vapauden puolustaminen islamilaista tyranniaa ja roistovaltiota vastaan. Ei ollut yllättävää, että Yhdysvalloista löytyi viitteitä iranilaisten suunnittelemasta terrorismista juuri kun maan talous on kuralla ja pian myöhemmin Wall Streetillä osoitettiin mieltä kapitalismia vastaan.
Samalla voidaan toki turvata Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten öljynsaanti Iraninkin suhteen. Yhdysvalloille nimittäin oli erittäin nöyryyttävää kun länsimielinen saahi suistettiin vallasta islamilaisessa vallankumouksessa ja öljytynnyreiden tulpat kiristyivät Khomeinin toimesta.
Myös Iso-Britannia lienee mukana hyökkäyskuvioissa siitäkin huolimatta, että mm. Tony Blair sai poliittisesti pahasti siipeensä edellisestä sotaretkestä Yhdysvaltojen kumppanina kuviteltuja Irakin joukkotuhoaseita kohtaan. Sotaretkeen osallistutaan koska Yhdysvallat lienee edelleenkin EU:ta tärkeämpi kumppani Iso-Britannialle. Muualla Euroopassa suhtautuminen on jo onneksi paljon nihkeämpää. Toki meilläkin on mm. sisäministeri Räsänen, joka totesi Suomen olevan väärässä rintamassa tukiessaan Palastiinan Unesco-jäsenyyttä. Nähtäväksi jää, millaista sympatiaa ja kannustusta Räsänen ilmaisee "valitulle kansalle", jos ja kun sota iranissa tulevaisuudessa koittaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ovat Iranin ja Israelin välissä.Jos lännen ja Israelin imperialistit hyökkää Iraniin,
luonnollisesti Iranin maajoukot hyökkää heti Irakin nukkehallituksen sotilaita vastaan.
on pari kohtaa, joita täytyy tarkentaa.
Mitä halua sanoa tai vihjailla kirjoittamalla sitaateissa "valittu kansa"? Ei Israel ainakaan itse katso olevansa mitenkään muista poikkeava valtio.
Israelin protestien jälkeen budjetissa siirrettiin rahoja armaijalta sosiaalipuolelle. Se ainakaan ei kerro mistään sotavalmisteluista. Myöskään ajoitus ei täsmää, koska suurimmat protestit loppuivat jo viikoja sitten.
Valitettavasti yhä tänäkin päivänä etenkin ortodoksijuutalaiset perustelevat Israelin toimia, kuten siirtokuntien laajentamista, "valitun kansan" oikeutena Israelin alueeseen. Valittu kansa on sitaateissa, koska koen melko vastenmielisenä sen, että taloudelliseen ja poliittiseen valtaan liittyvät intressit peitellään uskonnolla. Toki kaikki juutalaiset eivät ole yhtä ortodoksisia. Mielenosoitukset ovat yksi merkki siitä, että asenteet ovat muuttumassa terveemmiksi ja siinä piilee rauhan siemen. Toki rauhantekoa ei voi sysätä pelkästään juutalaisten harteille.
Iso ongelma on se, että ainoastaan juutalaiset eivät vetoa "valittuun kansaan" vaan sitä tapahtuu myös etenkin Yhdysvaltojen uskonnollisen oikeiston toimesta ja siellä monet todellakin uskovat, tai ainakin antavat ymmärtää uskovansa, että juutalaiset ovat jonkinlainen muita Lähi-Idän kansoja ylempänä oleva ihmisryhmä, joiden tukeminen on kristittyjen velvollisuus. Juuri Yhdysvaltojen uskonnollinen oikeisto on se taho, joka toimii polttoaineena Lähi-Idän rähinälle vaikuttaen Yhdysvaltojen politiikkaan siten, että maa tukee Israelia niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin ideologisestikin huolimatta siitä, ovatko vallassa demokraatit vai republikaanit.
Edellä mainittuja aatteita liikkuu myös Suomessa. Muuan pirkanmaalainen viime kevään eduskuntavaaliehdokas totesi äskettäin kotisivuillaan näin:
"Jos sinä olet tänä aikana vaiti, tulee apu ja pelastus juutalaisille muualta, mutta sinä ja sinun isäsi perhe tuhoudutte. Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen suosioon?"
En tunne tarkemmin Israelin valtionbudjettia, mutta ehkä voit kertoa, kuinka iso pala kakusta lohkaistiin muuhun kuin rähinän lietsomiseen. Ulkopuolisen uhan luominen Israelin sisäisen tilanteen tasapainottamiseksi on ennen kaikkea ennaltaehkäisyä. Jos ja kun maailmantalouden vaikeudet jatkuvat, on suotavaa, että Israelilla on jälleen yhteinen vihollinen, mihin kääntää huomio. Sama pätee myös Yhdysvaltoihin.
Osa ei hyväksi lainkaan maallisen Israelin valtion olemassaoloa. Se pitäisi lopettaa, jotta voitaisiin perustaa uskonnollinen valtio. Heistä kuitenkin vain osa ajattelee näin.
Siinä olet oikeassa, että valittuja kansoja on paljon. Suomessakin ainakin sodan aikana esitetiin ajatuksia siitä, että Suomi olisi jotenkin jumalan suojeluksessa. USA on joidenkin mielestä joku uusi Jerusalem. Venäjällä puhutaan välillä pyhästä Venäjän maasta.
Sama koskee uskontoja. Kristityt katsovat olavansa parempia kuin muut. Eihän muut pääse edes taivaaseen. Islam katsoo olevansa kehittyneempi uskonto kuin muut. Juutalaisuus kuitenkin on poikkeus. Se on etninen uskonto eli heillä on oma kansallnen jumalansa ja muilla kansoilla on eri jumalat. Mitään ajatusta paremmuudesta ei ole. Käytännössä tämä valittuna kansana oleminen siis tarkoittaa taakkaa. Juutalaislla on sadoittain käskyjä, joita muiden kanojen ei tarvitse noudattaa. Jos joku siis on katellinen juutalaisten roolista valittuna kansana, niin voi vapaasti alkaa noudattamaan arkielämää rajoittavia pikkumaisia käskyjä. Mitään etuoikeuksia ei ole.
Vaikka ajatttelemme joistain asioista eri tavalla, niin sinä sentään vastailet kirjoituksiin ihan ajatuksella. Yleensä tällä palstalla vaan roiskitaan jotain ihan järjettömiä kommentteja.
Pitää paikkansa, että juutalaisilla on taakkanaan monia juutalaisuuden mukanaan tuomia velvollisuuksia - ainakin paperilla.
Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että juutalaisten leipä on merkittävästi leveämpi kuin palestiinalaisilla. Oletan, että me molemmat olemme sattuneet kuin lottovoittona syntymään verraten tasa-arvoiseen hyvinvointivaltioon, Suomeen. Täällä ei ole räikeitä hyvinvointieroja eri ihmisryhmien, etenkään eri etnisten ryhmien välillä. Seuraava kysymykseni on siis hieman absurdi. Kysyn kuitenkin, että kumman etnisen ryhmän saappaisiin asettuisit mieluummin, juutalaisten vai palestiinalaisten?
Kun uskonnon sumuverho häivytetään, jäävät toiminnan motiiveiksi puhtaasti maalliset seikat eli esimerkiksi se, että perheellä on katto päänsä päällä, pöydässä on riittävästi ruokaa ja puhdasta juomavettä ja että lapset eivät menehdy länsimaissa helposti hoidettaviin infektiosairauksiin antibioottihoidon puutteessa.
on tosiaan hieman absurdi. Palestiinalainen voi olla Israelin kansalainen, Jordanian kansalainen tai jopa pakolaisleireille sullottu ihminen. Juutalaista taas läheskään kaikki ei ole israelilaisia.
Kierrän kysymyksesi ja sanon, että olisin mieluiten telavivilainen. Siellä on hyvin liberaali elämäntapa ja ketään ei kiinnosta uskonto tai mikään muukaan ihmisen taustatekijä. Se kaupunki on keidas keskellä riitaista Lähi-itää.
mutsis judepaukku?
Voi jumalauta tätä valitun kansan toitotusta!
ne ei ole mitään yli-ihmisiä, vaain nähtävästi muita sotahullumpia kyllä!
Samoin suvaitsemattomai!
Israelin politiikka on vituttanut jo pitkän aikaa!
Eikä ole mitenkään hyväksyttävää sotia sotajulluuden vuoksi!