Pitäisi jo jotenkin palkita ihminen joka näin toimii.
Joutui työttömäksi tehden erittäin tuloksekasta työtä ja oli hyvä ja ahkera tekijä.
37-vuotias akateemisen loppututkinnon omaava.
Meni työvoimatoimistoon mikä lannisti tämän ihmisen, siellä virkailijat eivät osanneet muuta kuin kirjoitella uusia tapaamisaikoja.
Ei saanut mitään neuvoja, eikä kukaan ohjannut ei edes kertonut hänen kohdallaan työmarkkinatilanteesta tai antanut vinkkejä työnhakuun.
Joka kerta kun tämä työtön meni työvoimatoimistoon hän tuli sieltä pahalla mielellä pois, ihmetteli moista tehottomuutta ja jopa siten että työpaikalla kävellään kahvikupit kädessä pitkin käytäviä asiakkaiden nähden.
Moinen kun ei olisi tullut kuuloonkaan hänen työpaikassaan.
Tämä työnhakija oli ollut esimiesasemassa ja ala jolta oli tutkinnon suorittanut oli Suomessa kuihtunut aika olemattomiin.
Työvoimatoimistossa todettiin että hän on väliinputooja, eikä työvoimatoimistolla ole keinoja hänen suhteen.
Kuvitelkaa siis 36 vuotias akateemisen loppututkinnon omaava ja yhteiskunta on pelannut tilanteensa niin että hän joutui kortistoon.
Onneksi hän on aktiivinen luonne ja haki paljon töitä, tuli vuosi täyteen ja totesi että jos nyt ei enää löydy niin alkaa olla turhaa yrittää vaan vähentää työnhakua.
Vaikka laski paljon vaatimuksiaan työn suhteen, ongelmaksi muodostui liika pätevyys, jos on liikaa meriittiä ja koulutusta työnantajat eivät halua vähempiarvoisiin töihin ottaa.
Nyt sai tiedon että tällä kertaa työantaja valitsi hänet, ja sai hyvän työpaikan.
Vaika työvoimatoimiston passiivinen asenne deaktivoi häntä niin kuitenkin aktiivisuuden liekki jaksoi vielä palaa ja löysi työtä hakien sitä itse eikä työvoimatoimiston kautta.
Jotta työtön jaksaisi pitkään selviytyä työttömänä hänen täytyy sopeutua työttömyyten mikä tarkoittaa, että ei enää haluakkaan tehdä työtä. Jotta näin pitkälle ei työttömän tarvitsisi mennä pitäisi olla vähän muunlaisia keinoja työvoimatoimistossa kun ilmoittautumiskortin täyttäminen joka käynnillä.
Joutui työttömäksi tehden erittäin tuloksekasta työtä ja oli hyvä ja ahkera tekijä.
37-vuotias akateemisen loppututkinnon omaava.
Meni työvoimatoimistoon mikä lannisti tämän ihmisen, siellä virkailijat eivät osanneet muuta kuin kirjoitella uusia tapaamisaikoja.
Ei saanut mitään neuvoja, eikä kukaan ohjannut ei edes kertonut hänen kohdallaan työmarkkinatilanteesta tai antanut vinkkejä työnhakuun.
Joka kerta kun tämä työtön meni työvoimatoimistoon hän tuli sieltä pahalla mielellä pois, ihmetteli moista tehottomuutta ja jopa siten että työpaikalla kävellään kahvikupit kädessä pitkin käytäviä asiakkaiden nähden.
Moinen kun ei olisi tullut kuuloonkaan hänen työpaikassaan.
Tämä työnhakija oli ollut esimiesasemassa ja ala jolta oli tutkinnon suorittanut oli Suomessa kuihtunut aika olemattomiin.
Työvoimatoimistossa todettiin että hän on väliinputooja, eikä työvoimatoimistolla ole keinoja hänen suhteen.
Kuvitelkaa siis 36 vuotias akateemisen loppututkinnon omaava ja yhteiskunta on pelannut tilanteensa niin että hän joutui kortistoon.
Onneksi hän on aktiivinen luonne ja haki paljon töitä, tuli vuosi täyteen ja totesi että jos nyt ei enää löydy niin alkaa olla turhaa yrittää vaan vähentää työnhakua.
Vaikka laski paljon vaatimuksiaan työn suhteen, ongelmaksi muodostui liika pätevyys, jos on liikaa meriittiä ja koulutusta työnantajat eivät halua vähempiarvoisiin töihin ottaa.
Nyt sai tiedon että tällä kertaa työantaja valitsi hänet, ja sai hyvän työpaikan.
Vaika työvoimatoimiston passiivinen asenne deaktivoi häntä niin kuitenkin aktiivisuuden liekki jaksoi vielä palaa ja löysi työtä hakien sitä itse eikä työvoimatoimiston kautta.
Jotta työtön jaksaisi pitkään selviytyä työttömänä hänen täytyy sopeutua työttömyyten mikä tarkoittaa, että ei enää haluakkaan tehdä työtä. Jotta näin pitkälle ei työttömän tarvitsisi mennä pitäisi olla vähän muunlaisia keinoja työvoimatoimistossa kun ilmoittautumiskortin täyttäminen joka käynnillä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
1 vuoden työttömyysjakso on liian pitkä aika, se vaikeuttaa työnsaantia huomattavasti.
Alkaa näkymään haastatteluissa turhautuminen ja haastattelutilanteen menevät rutiininomaisiksi mikä heikentää työnhakijan työnsaantimahdollisuuksia.
Ei kukaan jaksa vuoden aktiivisen työnahkurupeaman jälkeen enää näytellä innostuvansa työhaastattelu- ja haettavasta työpaikasta.
Tämän takia yleensä vuoden työttömät työllistyvät parhaiten koulutuksen ja työharjoittelun kautta ja huonoiten hakemalla töitä.
Pitäisi ehdottomasti miettiä keinoja jotta ihmiset eivät joutuisi olemaan vuotta työttömänä.
>>"Nyt sai tiedon että tällä kertaa työantaja valitsi hänet, ja sai hyvän työpaikan."
Aina ei töitä löydy vaikka olisi kuinka hyvä ja ahkera ja koulutusta löytyisi.
Koska työmarkkinoilla toimivat omat lakinsa.
Ja tilannetta vaikeuttaa työvoimaviranomaisten passiivisuus.
Työvoimaviranomaisten pitäisi tehdä työttömille tilannekatsausta työmarkkinoiden tilanteesta ja miettiä hakijoiden kanssa toimintataktiikoita mitkä toimivat juuri sen hetkisessä tilanteessa.
Näin ei toimita.
Mitä varten työnantajalla on oikeus tarkastaa työnhakijan luottotiedot? Ymmärrän jos hakee pankkiin tai sellaiseen työhön jossa käsitellään suuria rahasummia, mutta että ihan työ kuin työ? Se on pahasti jarruttanut useiden HYVIEN työntekijöiden palkkaamista, tiedän sen koska tuttavani on työhaastattelija ja kertoi että vaikka miten olisi työhön sopiva ja hyvä hakija, luottotiedoissa jos häikkää, se on kylmästi out! Monesti näkee esim myyjiä joilla varmasti puhtaat tiedot takana, mutta ammattitaito syvältä. Tämä on ollut jo vuosia mm. myyjien ongelma työn saamiseksi. Samaan kategoriaan kuuluu siivoojat, ravintolatyöntekijät, lähes kaikki asiakapalvelualat. Rikollisen leima otsassa jopa kaupungin vuokra-asuntojen saamisessa. Ei saa asuntoa, ei töitä, jne.. Pikkuasia mutta iso sille joka sen keskellä elää! Nämä siis muutamasta maksuhäiriöstä.
Kun täysin sivuseikkojen takia on mahdollista karsia kuten luottotietojen perusteella, ja valtio tällaisen toiminnan mahdollistaa se johtaa työttömyyteen mikä siis aiheuttaa veronmaksajille menoja.
Ei ole valtiolta kovinkaan järkevää touhua tällaisen mentettelyn salliminen.
Samoin kaikkien muidenkin sivuseikkojen nuuskiminen jolla ei ole työnteon ja työntekijän ammattitaidon ym... kanssa mitään tekemistä.
Jutussa on täyttä asiaa. Kuka helvetti on antanut luvan tarkistella ihmisten tietoja työnhaku asioissa? Minä aikoinaan tein pienehkön konkurssin ja kymmeniin paikkoihin hain hommiin, kodinkoneliikkeen myyjäksi ja ihan jokaisessa törmättiin konkurssista tulleisiin luottohäiriöihin. Olen sen alan asiantuntija ja tuttavani jolla on oma liike, tarjosi viimein töitä minulle, työpaikka tosin sijaitsi 300km päässä kotoani. Muutin, asunnon sain ystäväni nimellä vuokrattua, sitä ennen kymmeniä nöyryytyksiä ja ihmettelyjä kuinka täysin osaamattomat mutta luottokelpoiset pääsevät maleksimaan tiskin taakse. Luottotietojen penkominen muussa kuin luotonhaku tilanteessa on TÖRKEÄÄ IHMISEN POLKEMISTA! Mm.näin saadaan työttömyyttä lisää,asunnottomia,alkoholisteja,mieliala sairauksia jne jne.....
Järkyttävää, veronmaksajien rahojen tuhlaamista kun pidetään ihmisiä väkisin kortistossa antaen työnantajille mahdollisuus penkoa täysin toissijaisia asioita ihmisten taustoista.
Tästä luottotietojen tsekkaamisesta johtuen olin myös minä, ammatiltani sisustusmyyjä, työttömänä lähes 3v. Työttömyyteni loppui kun lähdin sukulaisten nurkkiin etelä-eurooppaan. Työttömyysaikana minulle sanottiin ihan suoraan että muuten kävisit meille mutta nuo luottotiedot....., (tuli aikoinaan avoeron myötä), valitettavasti firman politiikka on tämä jne.. Kesko mm. oli ehdoton tässä asiassa ja monet isot ketjut. Ulkomaille muutettuani sain itsetuntoni takaisin, ei kyselty luottoa vaan annettiin tehdä töitä ja tänä päivänä en maksa senttiäkään tälle valtiolle veroja enkä koskaan tule maksamaan. Löysin elämänkumppanin-ja työn ulkomailta, täällä poikkean moikkaamassa sukulaisia ja kesästä nauttimassa, niin paskamaista kohtelua sain aikoinaan(4v.sitten) niskaani terveenä työnhakijana, että mielummin kerjään kadulla euroa kuin haen töitä Suomesta!
Paskamaisella kohtelulla tarkoitan juuri luottotietojen tutkimista ja oikeutta tehdä niin kun ihminen on muutenkin lyötynä työttömyystilanteessaan.
kommunistikokoomuksen kommunismista ei näköjään saa puhua.
...
Miten juttusi tähän asiaan liittyy???
Jos MOL lakkautettaisiin, voitaisiin jokaisen työttömän työllistämiseen jakaa n. 8 000 €/v. Työpaikan hakukin rivakoituisi, kun ei ole keinoa passivoitua. Työttömyys kasvaisi 5000 hlö:llä, eli n. 0.1%:lla.
Tuossa 8 000€/v luvussa EI ole työttömyyskorvaukset.
MOL pitäisi heti lakkauttaa - olen samaa mieltä.
TYÖMARKKINAT.
Mitä se on?
-Miksi Suomessa pitää elättää loisjärjestöjä työn tekemisen ja työn järjestämisen nimissä? Eivätkä edes maksa veroja!
-Eivätkä tee mitään, että työmarkkinat toimisivat.
t:jarmo
Työmarkkinajärjestöjen verovaikutus ja verovapaus on JOKA 10 vuoden jaksolla laskien enemmän kuin pankkitukimiljardit.
Niiden työttömien kouluttamiseen joiden kilpailukyky on työmarkkinoilla mennyt, niin raha tuottaisi kun ei enää tarvitsisi maksaa ansiosidonnaisia eikä työmarkkinatukia niin paljoa kun ihmiset saisivat töitä.
Itse asiassa työttömiä meillä koulutetaan paljonkin, mikäli koulutukseksi lasketaan nekin kurssit, joita aikuiskoulutuskeskukset ovat työttömien ratoksi sattuneet keksimään. Työpaikkoja tuollainen ideoitu koulutus ei ole tainnut paljoakaan tuoda. Lähtökohtana onkin usein työllistyminen yrittäjyyspohjalta, joka taas on aivan oma lukunsa.
Sen sijaan sellaisia kursseja, joita työnantajat itse pyytävät saadakseen ammattitaitoista työvoimaa, työvoimakoulutuksesta on vain pieni osa. Ne ovat lähinnä isojen tehtaiden tilaamia kursseja. Ja erittäin hyvä työllistäjiä.
Työvoimaviranomaisten ja aikuiskoulutuskeskusten pitäisikin tuolta kokemukselta pyrkiä kartoittamaan aivan pikku pajojen ja konttorien koulutustarve. Samalla voidaan luopua kurssien suhteellisen korkeista vähimmäisopiskelijamääristä, mikäli muutamankin kurssille tulleen työttömän työllistyminen on käytännössä varma asia.
Miksi pitäisi asia tehdä niin vaikeaksi,
pitäisi vain antaa mahdollisuus opiskella työttömyyskorvauksella.
Ei tarvita erillistä päälekkäistä työvoimakoulutusjärjestelmää, kun työttömät voisivat hakeutua normaaleihin ammatillisiin oppilaitoksiin ja opiskella niissä.
Oleellista on substanssiosaaminen juuri siitä työnantaja maksaa, leikki ja laulukurssit ovat sitten erikseen.
Olen täsmälleen samaa mieltä tuosta, että työttömyyskorvauksella pitäisi saada opiskella vapaasti muitakin kuin työvoimahallinnon erikseen sallimia kursseja.
Mutta kyllä erillistä työvoimakoulutustakin tarvitaan. Ei nimittäin ammattikoulututkinnon nuoruudessaan suorittanutta ja jo alan työelämässä jo toiminutta kannata pistää jonkin silloisesta koulutuksesta puuttuneen osa-alueen takia uudelleen pariksi vuodeksi ammattioppilaitokseen. Pääosa opinnoistahan olisi silloin päällekkäiskoulutusta.
Aikuisen työttömän perustiedot ja kyky omaksua uutta tietoa voivat olla myös muista syistä paremmat kuin 16-vuotiaalla finninaamalla. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa tuollainen mainitsemasi akateemisen loppututkinnon suorittanut henkilö. Hänhän tarvitsee yleensä vain lyhyttä kurssia käytännön työelämäsovellutuksiin, ei ehkä niinkään amattioppilaitoksissa annettavaa jatkokurssia peruskoulun ruotsin kielen opetukseen.
hoitoa. Joo, terve tuloa.