Puheenaihe: Ruotsia lisää, heti ekalta luokalta!
16-vuotias Sofia Kaleva opiskelee Svenska Samskolanissa, jossa ruotsin kieleen ihastunut supisuomalainen otettiin lämpimästi vastaan. Hän opiskelee ruotsia äidinkielenään ja oikeaa äidinkieltään rdquo;finskana
Sofia Kaleva, 16, on supisuomalainen tyttö. Hänen suhteensa ruotsin kieleen on heittänyt iloisen voltin.
– Kun seiskaluokalla aloin opiskella ruotsia, inhosin sitä, Sofia sanoo.
– Sitten mua rupesi harmittamaan, että en oman asenteeni vuoksi oppinut kieltä. Päätin ottaa ruotsin kielen haltuuni. Nyt ruotsi on intohimoni. Rakastan sitä.
Sofia sanoo, että nuorten keskuudessa asenne ruotsalaisuuteen ja ruotsin kieleen on negatiivinen. Yläkoulun alkaessa heidänkin luokallaan johtajatyypeillä oli kovin vahvat asenteet ruotsin kieltä kohtaan. Ruotsin kielestä ja sen opiskelusta ei saanut tykätä. Perinteinen homottelu ja yläluokkainen hienostelu liitettiin kaveripiirissä ruotsalaisuuteen.
– Tuleekohan asenne kotoa? Ainakin se on jostakin opittua ja ihmeen syvään juurtunutta, Sofia miettii.
Sofian kodissa kieliin ja opiskeluun on aina suhtauduttu positiivisesti. Hän muistelee, kuinka lukemaan oppiessaan lähes ensimmäisinä sanoina silmiin osui maitotölkin kyljestä ”fettfri mjölk”.
– Ihme, etten osannut pitää tuota jo enteenä tulevasta, Sofia naurahtaa.
– Mutta jospa ympärillä olevat, voimakkaasti kantojaan esittävät luokkakaverit saivat minutkin hetkeksi uskomaan, että ruotsi oli kamalaa.
Helppo kieli oppia
Sofia on kuitenkin aina kulkenut omia polkujaan, eikä ole koskaan ollut muiden johdateltavissa. Hän ei lopulta lähtenyt muokkaamaan ajatusmaailmansa luokkakavereiden ajatusmallin mukaiseksi. Asennetta muutettuaan Sofia huomasi, kuinka helppo kieli ruotsi oli oppia.
– Se on looginen kieli ja jotenkin kovin kodikas. Kielioppikin on tosi kivaa. Pohjoismaalaisena on hyvä osata oman alueensa kieliä. Kun osaa ruotsia, ymmärtää myös muita lähikieliä, kuten tanskaa ja norjaa. Ja saksan opiskelussakin ruotsi auttaa.
– Opiskellaanhan Islannissakin tanskaa. Miksi ruotsi on Suomessa joku ongelma? Onhan ruotsi meidän toinen virallinen kieli. Niin kauan kun näin on, ruotsin asemaa ei voi horjuttaa.
Sofia ihmettelee, miksi peruskoulun kielitarjonnasta ylipäätään kukaan haluaa valittaa. Opiskelu on etuoikeus ja nostaa ihmisen sivistystasoa.
– Ei mikään uuden oppiminen ole turhaa. Opiskelu on aina hyväksi. Minulle ruotsi on myös intellektuellt nöje – eli intellektuelli huvi.
Sofia päätti peruskoulun jälkeen jatkaa lukio-opintojaan ruotsinkielisessä Tampereen Svenska Samskolanissa. Nyt hän opiskelee ”svenskaa” äidinkielenään ja oikeaa äidinkieltään suomea ”finskana”. Hän viihtyy hyvin uudessa koulussaan, vaikka opiskelu on välillä raskastakin vieraan kielen takia.
– On välillä hankalaa vaihtaa saksasta ruotsiin, sitten taas suomeen. Mutta hyvä yhteisö auttaa jaksamaan. Minut otettiin lämpimästi vastaan. Sieltä suunnalta ei löytynyt asennevammaa supisuomalaista kohtaan, vaikka menin hyvin tiiviiseen ja pieneen yhteisöön. Suurin osa oppilaista on käynyt koulua samassa rakennuksessa, samojen ihmisten kanssa esikoulusta alkaen. Koulun henkilökuntakin tuntee oppilaat ihan eri tavalla kuin aiemmin käymissäni kouluissa.
Ruotsinopettajaksi
Sofialla on selkeä resepti suomalaisten asennevammaan ruotsin kieltä kohtaan: ruotsin opiskelua pitää lisätä, että oppilaat ehtivät sisäistämään kielen paremmin.
– Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa heti ala-asteen ekalta luokalta”, hän sanoo.
– Silloin unohtuisivat kaunat ja asennevammat. Ei yläkoulun kolmessa vuodessa ehdi oppia mitään, eikä murrosikä ole hyvä aika aloittaa uutta kieltä, varsinkaan ruotsia, jota parjataan muutenkin joka puolella.
Sofialla on jo selvät tulevaisuuden suunnitelmat: hänestä tulee ruotsinkielen opettaja.
– Mutta vaikka päätyisin matemaatikoksi tai rekkakuskiksi, ruotsista olisi minulle ihan varmasti hyötyä silloinkin. Ruotsia en unohda ikinä!
Tausta: Kielellinen vastakkainasettelu
Fennomania: Suomalaisuusliike syntyi 1800-luvulla. Liike halusi nostaa suomalaisuuden ja suomen kielen hallitsevaan asemaan Suomessa.
Svekomania: Ruotsalaisuusliike syntyi vastavoimana fennomanialle. Taustalla vaikuttivat myös yleiseurooppalaiset rotuopit. Niiden mukaan itäiset kansat, kuten suomalaiset, eivät osanneet kehittää kulttuuria tai poliittista kansakuntaa.
Historiantutkija Toivo Nygårdin mukaan fennomania oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike, kun taas svekomania perustui pitkälti liberaalille arvopohjalle.
Molemmille ryhmittymille keskeinen ajatus oli, että kieli määrittelee kansallisuuden.
Ruotsalaisuuden päivää vietetään Suomessa sunnuntaina 6.11.
Tiina Keskinen
Kirjoittaja on tamperelainen opettaja ja Aamulehden kolumnisti
16-vuotias Sofia Kaleva opiskelee Svenska Samskolanissa, jossa ruotsin kieleen ihastunut supisuomalainen otettiin lämpimästi vastaan. Hän opiskelee ruotsia äidinkielenään ja oikeaa äidinkieltään rdquo;finskana
Sofia Kaleva, 16, on supisuomalainen tyttö. Hänen suhteensa ruotsin kieleen on heittänyt iloisen voltin.
– Kun seiskaluokalla aloin opiskella ruotsia, inhosin sitä, Sofia sanoo.
– Sitten mua rupesi harmittamaan, että en oman asenteeni vuoksi oppinut kieltä. Päätin ottaa ruotsin kielen haltuuni. Nyt ruotsi on intohimoni. Rakastan sitä.
Sofia sanoo, että nuorten keskuudessa asenne ruotsalaisuuteen ja ruotsin kieleen on negatiivinen. Yläkoulun alkaessa heidänkin luokallaan johtajatyypeillä oli kovin vahvat asenteet ruotsin kieltä kohtaan. Ruotsin kielestä ja sen opiskelusta ei saanut tykätä. Perinteinen homottelu ja yläluokkainen hienostelu liitettiin kaveripiirissä ruotsalaisuuteen.
– Tuleekohan asenne kotoa? Ainakin se on jostakin opittua ja ihmeen syvään juurtunutta, Sofia miettii.
Sofian kodissa kieliin ja opiskeluun on aina suhtauduttu positiivisesti. Hän muistelee, kuinka lukemaan oppiessaan lähes ensimmäisinä sanoina silmiin osui maitotölkin kyljestä ”fettfri mjölk”.
– Ihme, etten osannut pitää tuota jo enteenä tulevasta, Sofia naurahtaa.
– Mutta jospa ympärillä olevat, voimakkaasti kantojaan esittävät luokkakaverit saivat minutkin hetkeksi uskomaan, että ruotsi oli kamalaa.
Helppo kieli oppia
Sofia on kuitenkin aina kulkenut omia polkujaan, eikä ole koskaan ollut muiden johdateltavissa. Hän ei lopulta lähtenyt muokkaamaan ajatusmaailmansa luokkakavereiden ajatusmallin mukaiseksi. Asennetta muutettuaan Sofia huomasi, kuinka helppo kieli ruotsi oli oppia.
– Se on looginen kieli ja jotenkin kovin kodikas. Kielioppikin on tosi kivaa. Pohjoismaalaisena on hyvä osata oman alueensa kieliä. Kun osaa ruotsia, ymmärtää myös muita lähikieliä, kuten tanskaa ja norjaa. Ja saksan opiskelussakin ruotsi auttaa.
– Opiskellaanhan Islannissakin tanskaa. Miksi ruotsi on Suomessa joku ongelma? Onhan ruotsi meidän toinen virallinen kieli. Niin kauan kun näin on, ruotsin asemaa ei voi horjuttaa.
Sofia ihmettelee, miksi peruskoulun kielitarjonnasta ylipäätään kukaan haluaa valittaa. Opiskelu on etuoikeus ja nostaa ihmisen sivistystasoa.
– Ei mikään uuden oppiminen ole turhaa. Opiskelu on aina hyväksi. Minulle ruotsi on myös intellektuellt nöje – eli intellektuelli huvi.
Sofia päätti peruskoulun jälkeen jatkaa lukio-opintojaan ruotsinkielisessä Tampereen Svenska Samskolanissa. Nyt hän opiskelee ”svenskaa” äidinkielenään ja oikeaa äidinkieltään suomea ”finskana”. Hän viihtyy hyvin uudessa koulussaan, vaikka opiskelu on välillä raskastakin vieraan kielen takia.
– On välillä hankalaa vaihtaa saksasta ruotsiin, sitten taas suomeen. Mutta hyvä yhteisö auttaa jaksamaan. Minut otettiin lämpimästi vastaan. Sieltä suunnalta ei löytynyt asennevammaa supisuomalaista kohtaan, vaikka menin hyvin tiiviiseen ja pieneen yhteisöön. Suurin osa oppilaista on käynyt koulua samassa rakennuksessa, samojen ihmisten kanssa esikoulusta alkaen. Koulun henkilökuntakin tuntee oppilaat ihan eri tavalla kuin aiemmin käymissäni kouluissa.
Ruotsinopettajaksi
Sofialla on selkeä resepti suomalaisten asennevammaan ruotsin kieltä kohtaan: ruotsin opiskelua pitää lisätä, että oppilaat ehtivät sisäistämään kielen paremmin.
– Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa heti ala-asteen ekalta luokalta”, hän sanoo.
– Silloin unohtuisivat kaunat ja asennevammat. Ei yläkoulun kolmessa vuodessa ehdi oppia mitään, eikä murrosikä ole hyvä aika aloittaa uutta kieltä, varsinkaan ruotsia, jota parjataan muutenkin joka puolella.
Sofialla on jo selvät tulevaisuuden suunnitelmat: hänestä tulee ruotsinkielen opettaja.
– Mutta vaikka päätyisin matemaatikoksi tai rekkakuskiksi, ruotsista olisi minulle ihan varmasti hyötyä silloinkin. Ruotsia en unohda ikinä!
Tausta: Kielellinen vastakkainasettelu
Fennomania: Suomalaisuusliike syntyi 1800-luvulla. Liike halusi nostaa suomalaisuuden ja suomen kielen hallitsevaan asemaan Suomessa.
Svekomania: Ruotsalaisuusliike syntyi vastavoimana fennomanialle. Taustalla vaikuttivat myös yleiseurooppalaiset rotuopit. Niiden mukaan itäiset kansat, kuten suomalaiset, eivät osanneet kehittää kulttuuria tai poliittista kansakuntaa.
Historiantutkija Toivo Nygårdin mukaan fennomania oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike, kun taas svekomania perustui pitkälti liberaalille arvopohjalle.
Molemmille ryhmittymille keskeinen ajatus oli, että kieli määrittelee kansallisuuden.
Ruotsalaisuuden päivää vietetään Suomessa sunnuntaina 6.11.
Tiina Keskinen
Kirjoittaja on tamperelainen opettaja ja Aamulehden kolumnisti
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sofiakin on keksinyt tämän "asennevamman" suomalaisissa jotka eivät halua opiskella pakkoruotsia.
Ruotsinopettajaksi
Sofialla on selkeä resepti suomalaisten asennevammaan ruotsin kieltä kohtaan: ruotsin opiskelua pitää lisätä, että oppilaat ehtivät sisäistämään kielen paremmin.
– Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa heti ala-asteen ekalta luokalta”, hän sanoo.
– Silloin unohtuisivat kaunat ja asennevammat. Ei yläkoulun kolmessa vuodessa ehdi oppia mitään, eikä murrosikä ole hyvä aika aloittaa uutta kieltä, varsinkaan ruotsia, jota parjataan muutenkin joka puolella.
Pakollinen ruotsin opiskelu on ollut hyvin monelle lähinnä samaa, kuin vedestä nostettujen puiden sytyttelly kosteilla tikuilla.
Samanlaista tuhraamista vedet silmissä.
Onhan tuo ymmärrettävää että pakkoruotsia pitää opiskella, ainakin ruotsinkielisten. Vasabladetin mukaan yksikielisiä ruotsinkielisiä on Suomessa enää neljä tuhatta, joten todellakin on kova homma pitää liput 300.000 ruotsinkielisinä; varsinkin kun siellä tuppaa olemaan suuri osa näitä kaksikielisiä, jotka puhuvat yhtä hyvin tai paremmin ruotsia... puhumattakaan näistä uusiohurreista, joiden kielitaitoa en nyt tässä rupee arvioimaan.
Kysymys kuuluu - kuinka moni hurreista osaa ruotsia????
http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/uskonto-vakaumus.html
Suomen perustuslaissa on omantunnon vapaus. Minun vakaumukseni on se, että Suomi ei ole kaksikielinen maa, vaan kyseessä on peiteilmaisu maailman hemmotelluimman vähemmistön kohtuuttoman ylikorostetun aseman ylläpidolle.
Omatuntoni ei hyväksy tällaista enemmistön simputtamista.
Sofia ei osaa kunnioittaa toisten vakaumusta.
"Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."
"Ruotsi on inothimoni..."
No, onhan se hyvä, kun pakkoruotsihuora tykkää huorantyöstä.
Onhan tuo ymmärrettävää että pakkoruotsia pitää opiskella, ainakin ruotsinkielisten. Vasabladetin mukaan yksikielisiä ruotsinkielisiä on Suomessa enää neljä tuhatta (4000 KPL), joten todellakin on kova homma pitää loput 300.000 ruotsinkielisinä; varsinkin kun siellä tuppaa olemaan suuri osa näitä kaksikielisiä, jotka puhuvat yhtä hyvin tai paremmin SUOMEA... puhumattakaan näistä uusiohurreista, joiden kielitaitoa en nyt tässä rupee arvioimaan.
Kysymys kuuluu - OSAAVATKO HURRIT RUOTSIA ?
Dags påminna att " KAKSIKIELISISTÄ HURREISTA LÖYTYY NE PAHIMMAT SUOMALAISUUDENSYÖJÄT MITÄ RUOTSIAPUHUVISTA MISTÄÄN " !
Vem trors tvivla på den sagen ?
Sofia inhosi ruotsia aiemmin ihan samasta syystä, kuin muutkin oppilaat: Ruotsia ei yksinkertaisesti tarvitse Suomessa eikä maailmalla. Tämän "valaistunut" Sofia unohtaa.
Ihan kuin kieltä opiskeltaisiin sen itsensä takia. Se on vaivalloinen ja aikaa vievä prosessi, joten kielen oppimiseen pitää olla HYVÄ syy. Ja ruotsin oppimiseen EI ole hyvää syytä. Piste.
Sofian syyttäminen suomalaisia ASENNEVAMMAISIKSI menee kyllä vihapuheen puolelle!
Se on melko vakava syytös, syyttää jotakin ASENNEVAMMAISEKSI jos haluaa opiskella vapaasti kieliä.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194704136448/artikkeli/puheenaihe ruotsia lisaa heti ekalta luokalta .html