Uuden okt (aloitus 2012) lämmitysjärjestelmää miettinyt.
Vaihtoehtona on noussut esiin hybriidi järjestelmä.
Aurinkokeräimet vesikirtoinen takka ja ehkä ilma-vesipumppu.
Joitain valmisratkaisuja näyttäisi olevan oilonilla ja jäspillä.
Onko jollakin omakohtaista kokemusta hybriidijärjestelmästä ja niiden toimivuudesta.
Laskennassa perustamiskulut tietysti ovat korkeat joten todellisuuden kokemukset auttaa arvioimaan takaisinmaksuaikaa sekä luotettavuutta.
Joten nyt kiinnostaa oikesti ne konkreettiset omat kokemukset.
Vaihtoehtona on noussut esiin hybriidi järjestelmä.
Aurinkokeräimet vesikirtoinen takka ja ehkä ilma-vesipumppu.
Joitain valmisratkaisuja näyttäisi olevan oilonilla ja jäspillä.
Onko jollakin omakohtaista kokemusta hybriidijärjestelmästä ja niiden toimivuudesta.
Laskennassa perustamiskulut tietysti ovat korkeat joten todellisuuden kokemukset auttaa arvioimaan takaisinmaksuaikaa sekä luotettavuutta.
Joten nyt kiinnostaa oikesti ne konkreettiset omat kokemukset.
Vastaukset 32
Vanhimmat
On kokemusta. Aurinkolämpöjärjestelmään ei kannata satsata tämän maan olosuhteissa. Keräimellä saa lämpöä keväällä ja syksyllä mutta talvella joudut turvautumaan kuitenkin muihin ratkaisuihin ja myös mitoittamaan ne muut ratkaisut niin, että pystyt hoitamaan koko talon lämmityksen niillä. Joudut siis käytännössä investoimaan kaksinkertaiseen lämmityskapasiteettiin mikä tulee todella kalliiksi.
Mutta jos olet uutta taloa rakentamassa, niin hyvä eristys ja poistoilmalämpöpumppu lämminvesivaraajalla varaava takka, niin etpä paljon muuta tarvitse. Sitte vesikiertonen lattialämmitys, johon lämpö tuosta varaajasta. Varaajaan vielä kaiken varalle sähkövastukset, jos sattuisi joskus kovimmilla paukkupakkasilla tehot loppumaan. Tai jos tuommosen vesikiertosen takan hommaat, niin ehkä silläkin pystyy hoitamaan kovimmat pakkaset. Ei oo kokemusta tuommosesta takasta.
Kiitos tiedosta.
takka tulee kohteeseen joka tapauksessa , joten vaihtoehdoksi takkaan on esim:
http://www.tulituote.com/Valikoima-Vesikiertotakat.htm
sieltä valmissydämmet....
Mulla on juurikin tuollainen Thermocamino 650 kytkettynä Akvatermin 750 litran varaajaan (jossa myös kuumakaasukierukka kaiken varalta). Lämpimästä käyttövedestä, ilmanvaihdosta ja viilennyksestä huolehtii Nilanin EC PILP.
Ikävä kyllä en ole päässyt vielä takkaa kokeilemaan kun on asennus pientä hormin pätkää vaille, mutta odotan mielenkiinnolla vesitakan vaikutusta sähkönkulutukseen.
Nyt on menty vuosi pelkällä suorasähköllä ja 11kk:n kokonaiskulutus on ollut n.13800kw/h. Viisihenkinen perhe ja kämpässä kuutioita 278. Alkuvuosi meni "säätöjä" haeskellessa ja turhaa kulutusta saatiin hieman nipistettyä.
Jos on vuosi mennyt pelkällä suorasähköllä, niin miksi et käytä tuota PILPpiä?
Tuli ehkä vähän virheelisesti kirjoitettua, että pelkällä suorasähköllä.
Siis Nilanin EC PILP lämmittää kompuralla toki käyttöveden, mutta "keskuslämmityksen" varaaja on lämmennyt tähän asti pelkällä suoralla sähköllä.
EC9:ssä on sitten lattiakierrolle oma pieni säiliö, mutta sekin lämpiää pelkällä suorasähköllä. EC9:n hinnalla sain tuon EC:n sekä Akvatermin 750l varaajan, jota voi sitten käyttää huomattavasti monipuolisemmin.
Aurinko kyllä kannattaa, jos ei maksaa keräimestä alle 200€.
Sillä rahalla saa hyvän keräimen.
Köyhä-Rakentaja kun saat takan liitettyä kerro kokemuksesi !
Juu, eihän siinä mitään. Saattaa vaan mennä pari kolme kuukautta ennen kuin alkaa olemaan mitään tuntumaa laitteista. Ja menee varmasti ensi kuuhun, että saa edes pömpelin kytkettyä.
Köyhä rakentaja
Joko sait takan tulille ? ensituntemuksia ?
Ikävä kyllä ei ole vielä kytketty. Tuli hieman lisähommaa kytkennän osalta kun teetin takan ja hormin välisen savuputken eristämättömästä putkesta valmiiksi eristetyn putken sijaan. Valmiiksi eristetty (alle metrin osuus koko putkesta) olisi maksanut n.700 euroa enemmän.
Nyt täytyy sitten tehdä muutama lämpöpelti suojaamaan rakenteita.
Myös Laddomat on kytkemättä.
Kaikki liikenevä aika on mennyt autotallia rakentaessa, joten takkaan en ole juuri perehtynyt poislukien savuputken hankinta.
Minä kyllä suosittelen vesikiertoisen takan osalla hyvää pellettitakkaa www.kardonar.fi jossa lämmön tuottamisen voi automatisoida ja kytkeä termostaatin varaan. Sitten 300 - 800 litraa oleva varaaja ja vielä perään jos haluaa muutama neliö aurinkokennoja. Vastaan on tullut useita tapauksia jossa suhteellisen pieni 11 kvh pellettitakka pystyy antamaan riittävästi lämpöä koko talon lämmitykseen keskitalvellakin. Tiedän myös muutamia yhdistelmiä pelletti ja aurinkolämmöllä, mutta aurinkolämmän hyöty on vielä seurantavaiheessa.
Tuo puun polttaminen vesilämmön tuottamiseen on hieman ongelmallinen kun pitää puuta kantaa jatkuvasti ja säätökin on hieman hankalaa, jotkut ovat jopa purkaneet takkojaan, sensijaan pelletin käyttö on helpompaa. Aurinkolämmitystä on ryhdytty käyttämään lisääntyvässä määrin mutta hyvissä olosuhteissa noin neljännes lämmöstä lienee hyvä tulos, mutta näiltä osin kannattavaa pitkällä aikavälillä. Näissä kuitenkin kannattaa harkita oikeiden laitteiden valintaa ja osaavaa toteutusta.
"Tuo puun polttaminen vesilämmön tuottamiseen on hieman ongelmallinen kun pitää puuta kantaa jatkuvasti ja säätökin on hieman hankalaa, jotkut ovat jopa purkaneet takkojaan"
En nyt aivan ymmärrä, että mitä ongelmallista siinä sitten on. Yhtä jatkuvasti sitä puuta tavalliseen takkaan "joutuu" kantamaan. Jos ei jaksa/kiinnostaa takkaa lämmittää niin silloinhan tupa lämpiää ihan normaaliin tapaan sähköllä (tai jollain muulla). Sehän on vain lisälämmönlähde jonka hyöty riippuu lämmittäjästä.
Mitä tarkoitat säädöillä? Takka työntää varaajaan lämmitettyä vettä ja shuntti pitää verkostoon lähtevän veden halutun lämpöisenä ihan niinkuin muutenkin.
Kun kysytään mielipiteitä "hybridi" järjestelmästä niin ilmeisesti tarkoitetaan useamman lämmityslähteen yhteen sovittamisesta, jossa ilmeisesti on lähtökohtana aurinkolämpö. Aurinkolämpöä saadaan kun ilmat ovat suoruisat ja niitä riittää.
Kun sitten tarvitaan lisälämpöä tämän jälkeen on automaattisesti toimiva pettettitakka helpompi kytkeä järjestelmään termostaatin ohjaaman, kuin vastaavasti pitäisi ryhtyä latomaan puuta pesään ja miettiä paljonko pitää lämmittää. Pellettitakassa kun lämmön ylärajakin voidaan säätää haluttuu tasoon. Lisänä voi myös olla lämmön talteenotto ilmastoinnista.
Kannattaa myös muistaa, että varaajan ylilämmittäminen puolestaan vähentää aurinkolämmityksen hyötykäyttöä kun varaajassa ei olekkaan tilaa sen talteenotolle, eli hybridi ei toimikkaan halutulla tavalla ja hyötysuhteella.
Hybridi monilämpöjärjestelmässä pyritään eri lämpömuotojen optimaaliseen käyttöön ja taloudellisuuteen.
Kun esimerkiksi automaattisesti toimivan hyvän vesikierrätteisen pellettitakan saat noin 4 tonnin hintaan ja lämpöä noin 4,5 centtiä kilovatti ja aurinkolämmön hyötykäyttö sitä halventaa alaspäin niin homma voi kannttaa.
Mikäli aurinkolämmön hyöty puulämmittämisellä jää minimaaliseksi niin ei kannata puhua hybridisä vaan enemmän hypoteesistä, eli kuvitteellisesta hyödystä.
Aurinkolämmöllä voinet saavuttaa oikein toteutettuna ehkä noin neljänneksen kustannussäästön, mutta puukäyttöisellä pesäratkaisulla tämän rinnalla jäänet helposti tämän alle.
Nykymääräysten mukaan eristetyissä taloissa lämmitysjärjestelmän kolme tärkeintä ominaisuutta ovat seuraavat:
1. hinta 2. hinta 3. hinta
Niinpä hybridisysteemeitä on äärimmäisen vaikea saada budjettinäkökulmasta järkeviksi, ellei dyykkaa tarvikkeita roskiksesta tai tilaa aurinkokennoja kiinasta ja asenna itse.
"Toisill on järkee toisilla taas ei." Mikä noilla hybridin hankkijolla sitten lienee motivaationa kun kuitenkin niitä laitetaan ja miksi järkkeenkäyvät kommentitkaan eivä mene jakeluun.
Makkaramestarillakin taisi löytyä roskiksesta niin paljon tavaraa että hintakin menettää merkityksensä, se lienee niinkuin on hybridiautokin, ettei varmasti kannata mutta silti niitä ostetaan ja tuotetaan jossakin.
Ekohysteriahan ja itsepetoshan se noihin himmeleihin ihmisiä ajaa.
Yksikään okt-aurinkolämpösysteemi joka on avaimet käteen hommattu kuitin kera ei maksa itseään takaisin kuin korkeintaan lämpöisenä eko-omatuntona.
Kokemuksia on kahdesta systeemistä. Ensimmäinen on puukattila tyhjiöputkikeräimet kahdeksan bruttoneliömetriä, toinen pellettikattila kuuden neliömetrin tasokeräimet.
Molemmissa on varaajat, ensimmäisessä 1200 litraa "perinteinen" kattilan kanssa käytettävä kotimainen varaaja - toisessa akvatermin 750 litran aurinkovaraaja. Sen alaosassa on aurinkokeräimiä varten suunniteltu osa, joka lämpenee vain auringolla. Kattila lämmittää vain yläosaa.
Kokemukset ovat positiivisia. Molemmat systeemit tuottavat lämpöä ja toimivat ongelmitta. Päivätuotto aurinkoisena kesäpäivänä on 20-30 kWh. Paras tuotto on noin kuusi kesäkuukautta. Marraskuun alusta tammikuun loppuun keräimet ovat käytännössä kylminä, samoin syksyn sadejaksoina. Talojen lämmitykseen yllättävän hyvää aikaa ovat kevättalven aurinkoiset päivät.
Kesällä kaikki lämpö tulee keräimistä, ellei ole viikkokausien sadejaksoja. Molemmissa taloissa kesälläkin on kunnolla päällä lattialämmitys märissä ja kosteissa tiloissa.
Jälkimmäisen järjestelmän keräimet suuntasin ensimmäisiä alemmas, noin 30 astetta horisontin yläpuolelle. Tänään lisäsi kevään ja syksyn tuottoa ja pienensi keskikesän hukkaan menevää lämpöä.
Taloudellinen hyöty riippuu aika paljon asennuksen selkeydestä. Ahtaista paikoista ja pitkistä putkivedoista saa laskua syntymään. Laitteet eivät enää maksa valtavasti. Saamani tarjoukset 2m2 keräimestä vaihtelivat n. 500-750 haarukassa. Pumppuyksikkö ja ohjaus on yhden keräimen hintaluokkaa. Varaajat olisin kumpaankin ottanut joka tapauksessa, mutta lisähintaa aurinkolämmönvaihtimesta yms. tuli suunnilleen 500 e kumpaankiin systeemiin.
Pellettilämmitys on sitten toisen systeemin varsinainen erikoisuus. Hankin saksalaisen kattilan, maanalaisen terässiilon ja pellettien imusiirron. Homma toimii asiallisesti. Häiriöitä ei ole ollut ja "vaiva" on kahdesti vuodessa tuhkan tyhjennys.
Em. laitteisto oli lähes maalämpöjärjestelmän (laitteet kaivot) hintainen. Kaupunkitontin ahtaissa paikoissa molemmat (siilo /lämpökaivot) aiheuttavat ongelmia. Pelletti on ollut käytännössä 200-225 e tonnihinnoissa (n. 5-6 c/kWh). Meillä sähkön siirtohinta on niin korkea, että sähkön kokonaishinta on 14-15c/kWh.
Talouspuoli riippuu aika monesta asiasta. Minulla sähkön kova paikallinen hintataso tekee pelletistä edullisen. Toisaalta edullinen pelletti- tai pumppulämpö pidentää aurinkokeräinten takaisinmaksuaikaa.
Halkokattilan tapauksessa keräinten päätavoite oli päästä eroon kesäisestä lämmitysvaivasta. Siinä se onnistui täydellisesti.
Omat tavoitteeni olivat ekologisuus ja häiriösietoisuus. Valinnoissa painoi lisäksi kotimaisilta pientuottajilta saatava pelletti. Lisäksi tullut nykyinen kilpailukykyinen energian hinta on bonusta.
Kokemuksia on kahdesta systeemistä. Ensimmäinen on puukattila tyhjiöputkikeräimet kahdeksan bruttoneliömetriä, toinen pellettikattila kuuden neliömetrin tasokeräimet.
Molemmissa on varaajat, ensimmäisessä 1200 litraa "perinteinen" kattilan kanssa käytettävä kotimainen varaaja - toisessa akvatermin 750 litran aurinkovaraaja. Sen alaosassa on aurinkokeräimiä varten suunniteltu osa, joka lämpenee vain auringolla. Kattila lämmittää vain yläosaa.
Kokemukset ovat positiivisia. Molemmat systeemit tuottavat lämpöä ja toimivat ongelmitta. Päivätuotto aurinkoisena kesäpäivänä on 20-30 kWh. Paras tuotto on noin kuusi kesäkuukautta. Marraskuun alusta tammikuun loppuun keräimet ovat käytännössä kylminä, samoin syksyn sadejaksoina. Talojen lämmitykseen yllättävän hyvää aikaa ovat kevättalven aurinkoiset päivät.
Kesällä kaikki lämpö tulee keräimistä, ellei ole viikkokausien sadejaksoja. Molemmissa taloissa kesälläkin on kunnolla päällä lattialämmitys märissä ja kosteissa tiloissa.
Jälkimmäisen järjestelmän keräimet suuntasin ensimmäisiä alemmas, noin 30 astetta horisontin yläpuolelle. Tänään lisäsi kevään ja syksyn tuottoa ja pienensi keskikesän hukkaan menevää lämpöä.
Taloudellinen hyöty riippuu aika paljon asennuksen selkeydestä. Ahtaista paikoista ja pitkistä putkivedoista saa laskua syntymään. Laitteet eivät enää maksa valtavasti. Saamani tarjoukset 2m2 keräimestä vaihtelivat n. 500-750 haarukassa. Pumppuyksikkö ja ohjaus on yhden keräimen hintaluokkaa. Varaajat olisin kumpaankin ottanut joka tapauksessa, mutta lisähintaa aurinkolämmönvaihtimesta yms. tuli suunnilleen 500 e kumpaankiin systeemiin.
Pellettilämmitys on sitten toisen systeemin varsinainen erikoisuus. Hankin saksalaisen kattilan, maanalaisen terässiilon ja pellettien imusiirron. Homma toimii asiallisesti. Häiriöitä ei ole ollut ja "vaiva" on kahdesti vuodessa tuhkan tyhjennys.
Em. laitteisto oli lähes maalämpöjärjestelmän (laitteet kaivot) hintainen. Kaupunkitontin ahtaissa paikoissa molemmat (siilo /lämpökaivot) aiheuttavat ongelmia. Pelletti on ollut käytännössä 200-225 e tonnihinnoissa (n. 5-6 c/kWh). Meillä sähkön siirtohinta on niin korkea, että sähkön kokonaishinta on 14-15c/kWh.
Talouspuoli riippuu aika monesta asiasta. Minulla sähkön kova paikallinen hintataso tekee pelletistä edullisen. Toisaalta edullinen pelletti- tai pumppulämpö pidentää aurinkokeräinten takaisinmaksuaikaa.
Halkokattilan tapauksessa keräinten päätavoite oli päästä eroon kesäisestä lämmitysvaivasta. Siinä se onnistui täydellisesti.
Omat tavoitteeni olivat ekologisuus ja häiriösietoisuus. Valinnoissa painoi lisäksi kotimaisilta pientuottajilta saatava pelletti. Lisäksi tullut nykyinen kilpailukykyinen energian hinta on bonusta.
Kokemuksia on kahdesta systeemistä. Ensimmäinen on puukattila tyhjiöputkikeräimet kahdeksan bruttoneliömetriä, toinen pellettikattila kuuden neliömetrin tasokeräimet.
Molemmissa on varaajat, ensimmäisessä 1200 litraa "perinteinen" kattilan kanssa käytettävä kotimainen varaaja - toisessa akvatermin 750 litran aurinkovaraaja. Sen alaosassa on aurinkokeräimiä varten suunniteltu osa, joka lämpenee vain auringolla. Kattila lämmittää vain yläosaa.
Kokemukset ovat positiivisia. Molemmat systeemit tuottavat lämpöä ja toimivat ongelmitta. Päivätuotto aurinkoisena kesäpäivänä on 20-30 kWh. Paras tuotto on noin kuusi kesäkuukautta. Marraskuun alusta tammikuun loppuun keräimet ovat käytännössä kylminä, samoin syksyn sadejaksoina. Talojen lämmitykseen yllättävän hyvää aikaa ovat kevättalven aurinkoiset päivät.
Kesällä kaikki lämpö tulee keräimistä, ellei ole viikkokausien sadejaksoja. Molemmissa taloissa kesälläkin on kunnolla päällä lattialämmitys märissä ja kosteissa tiloissa.
Jälkimmäisen järjestelmän keräimet suuntasin ensimmäisiä alemmas, noin 30 astetta horisontin yläpuolelle. Tänään lisäsi kevään ja syksyn tuottoa ja pienensi keskikesän hukkaan menevää lämpöä.
Taloudellinen hyöty riippuu aika paljon asennuksen selkeydestä. Ahtaista paikoista ja pitkistä putkivedoista saa laskua syntymään. Laitteet eivät enää maksa valtavasti. Saamani tarjoukset 2m2 keräimestä vaihtelivat n. 500-750 haarukassa. Pumppuyksikkö ja ohjaus on yhden keräimen hintaluokkaa. Varaajat olisin kumpaankin ottanut joka tapauksessa, mutta lisähintaa aurinkolämmönvaihtimesta yms. tuli suunnilleen 500 e kumpaankiin systeemiin.
Pellettilämmitys on sitten toisen systeemin varsinainen erikoisuus. Hankin saksalaisen kattilan, maanalaisen terässiilon ja pellettien imusiirron. Homma toimii asiallisesti. Häiriöitä ei ole ollut ja "vaiva" on kahdesti vuodessa tuhkan tyhjennys.
Em. laitteisto oli lähes maalämpöjärjestelmän (laitteet kaivot) hintainen. Kaupunkitontin ahtaissa paikoissa molemmat (siilo /lämpökaivot) aiheuttavat ongelmia. Pelletti on ollut käytännössä 200-225 e tonnihinnoissa (n. 5-6 c/kWh). Meillä sähkön siirtohinta on niin korkea, että sähkön kokonaishinta on 14-15c/kWh.
Talouspuoli riippuu aika monesta asiasta. Minulla sähkön kova paikallinen hintataso tekee pelletistä edullisen. Toisaalta edullinen pelletti- tai pumppulämpö pidentää aurinkokeräinten takaisinmaksuaikaa.
Halkokattilan tapauksessa keräinten päätavoite oli päästä eroon kesäisestä lämmitysvaivasta. Siinä se onnistui täydellisesti.
Omat tavoitteeni olivat ekologisuus ja häiriösietoisuus. Valinnoissa painoi lisäksi kotimaisilta pientuottajilta saatava pelletti. Lisäksi tullut nykyinen kilpailukykyinen energian hinta on bonusta.
Laitat maalämpöpumpun ja upotat maapiirin tontille. Sekä hankintahinnaltaan että varsinkin käyttökustannuksiltaan kaikista halvin.
Aurinkokeräimistä saa hyvin tehoa kesällä, jolloin sitä ei voi käyttää mihinkään.
Täyttä *askaa väittää että niistä olisi jotain merkittävää hyötyä normi omakotitalossa. Keväällä saa toki lämpöä talteen (kuten pitämällä verhoja auki), mutta yöllä pakkasen kiristyessä varaaja kylmenee jo ennen klo 19, ja lämmität jollakin muulla.
Tämä ketju haiskahtaa pellettipellen mainosketjulta...pellettitakka, buahhahaha!
Hyvää tietoa oli "Ekoistin" palute yhden tyyppisestä lämmittämisestä eikä mitään pellettipellen kertomaa. Kuvaus antoi hyvän käsityksen miten systeemi pitää rakentaa ja toimia. Tämä lienee sitä hybridiä yhdessä muodossaan.
On hyvä, että täällä kerrotaan eri tyyppisistä lämpöjärjestelmistä joita toiset saavat kaikessa rauhassa nimitellä miksi tykkää ja buuhattaa tapojensa mukaan.
Vesikiertoinen pellettitakka on käyttökelpoinen laite paikassaan kun osaa ostaa hyvän ja oikean merkin mm. www.indot.fi mallisarjasta, huonoja älä osta.
Vesikiertoinen pellettitakka on ihan *aska laite. Ei nyt kukaan ole niin tyhmä että perustaa pannuhuoneen keskelle olohuonetta.
Jos nyt pellettitakan välttämättä haluaa, niin kannattaa tilata se suoraan Saksasta niin jää 50% katteet omaan taskuun ;)
Kuten arvelinkin niin tämä ketju oli pellettitakkapellen mainosketju...
Täältä samat takat puoleen hintaan:
http://www.ebay.it/sch/i.html?_trkparms=65:15|66:2|39:1&rt=nc&_nkw=PELLET RAVELLI&_dmpt=Stufe_e_caminetti&_ds=1&_fcid=70&_ipg=200&_localstpos=&_sc=1&_sop=15&_stpos=&_trksid=p3286.c0.m14.l1514&gbr=1
Silti hybridi järjestelmä pitää osata rakentaa ja tehdä se oikeista laitteista ja asiantuntemuksella, vaikka pellettipellet olisi mitä mieltä hyvänsä.
pellettipelle voisi kertoa millä itse lämmitää niin saisi kerrankin kunnolla nauraa, vaiko kellarissako asut ja kräniä polttelet.
Mulla on maalämpö. Herra on hyvä ja nauraa vain ;)
Puhuu mukavuudesta ja hinnosita ja valinnut maalämön :)
Vaivaaa ei mene kuin 2h päivässä siihen, että pitää vakuuttaa kaikille muille, että tää ihan totta on hyvä ja halpa.....Ihan oikeesti on.....
Mitä noin "viisas mies pellettipelle" luulee tietävänsä sitten muista järjestelmistä, eli voisi kyllä tosissaan nauraa tietämättömän huulenheitolle. Jos Sinulla on maalämpö niin kehu omiasi äläkä osoita tyhmyyttäsi kirjoittamalla täyttä pa***'.
Maalämpö on järkevä ja taloudellinen ratkaisu ketkä ovat siihen päätyneet, onnittelut valinnastasi. Toisille sattaa olla toinen hyvä.
Kiitos tähän astisesta , muutamia todella hyviä tietoja jo noussut esiin.
Keskustelun perusteella
Hyvä suunnittelu ja mitoitus on tärkeää
Hybriidi järjestelmä on pitkänajan sijoitus , käy mielessä laitteistojen kestävyys ja takaisinmaksuajan pituus. esim joutuuko laitteistoa uusimaan ennen kuin perustamiskustannusero on energian hinnalla saavutettu.
Hyvin toimivana aurikokeräimet ovat järjestelmässä hyvänä täydentävänä energianlähteenä suomessakin.
Tarvitaan aina aurinko-hybriidiin toinen itselle sopiva energian lähde.
Itse koen aurinko-energian potentiaalisuuden pitkälle aikavälille hyvänä lisänä.
Sen energia kustannus ei nouse tai nousee hyvin marginaalisesti ( laitteiston käyttösähkönä )
Tuotteita kun tutkinut oilon järjestelmä voisi olla 1 vaihtoehto...
http://netfi.oilon.com/cms400/oilonhome2010/products.aspx?id=2064
Kohteeseen saisi ehkä kaukolämmonkin. Siinä vuosi maksujen suuruus on vain käsittömän suuri. Tutulla 5v vanha talo kokonais kaukolämpölasku (perus ja enengia maksut) jyvitettynä kulutukseen tekee sen että yhden kilowatin hinnaksi jyvitetynä tulee 16c/kwh. Uudet / tulevat energiamääräyset ovat vieläkin tuota aikaa kovemmat joten kaukolämmön jyvitetty kwh hinta kun kulutus laskee niin perusmaksun suuruus nostanee helposti kwh hinnat yli 20c/kwh.
Juuri uudet matalaenergia määräykset on itsellä se syy joka pistä miettimään hybriidi vaihtoehtoa ja sen kannattavuutta jopa ääripäässä varaava lattiasähkö ei ole poissuljettu juuri kiristyvien energiamääräysten vuoksi.
Lisää kokemuksia kiitos ja pysytään asialinjalla.
1. Rakenna/rakennuta huolellisesti
2. Satsaa ilmastointi koneeseen (enervent)
3. Muuraa paikallaan takka (varauskyky erittäin hyvä)
4. Laita hybridi varaaja, johon on mahdollista asentaa aurinkokeräimet tai ilma-vesilämpöpumppu.
Itse en asentanut ilmavesilämpöpumppua, koska katselen ja seuraan sivusta. Aurinkokeräin valmius on vesikatolle asti ja paneelit laitan piakkoin. Aurinkokeräimellä ei tule autuaaksi, mutta se toimii lisänä ja on huoleton, toimintavarma.
Sähkön kulutus uusilla rakennusmääräyksillä on kuitenkin aika maltillista, eikä kannata niellä sitä summaa, jonka joku pumppukauppias sinulle laskee energian kulutukseksi.
Minusta hybridi muodostuu kun useampia lämmitysmuotoja sopivasti yhdistetään. Aurinkolämmmön/varraajan tulee suhteuttaa kennojen neliömäärrän ja varaajan litramäärän suhteen oikeaksi. Oikealla varrajan kokovalinnalla saat "täyttä lämpöä" auringosta pitempään ja useammin.
Seuraava valinta on sitten tuo muu lämmön tuottaminen varaajaa ajatellen, eli kun sitä lisälämpöä tarvitaan niin millä se tuotetaan ja kuinka paljon erityisesti kylmään aikaan. Tässä kilpailee ratkaisuna mm maalämpö, pelletti, ja tietysti ViILP pumput.
Lisälämpö pitäisi kuitenkin pystyä tuottamaan kylmään aikaan hinnaltaa edullisesti jollon maalämpö nostaa investointikustannuksia ja VILP käyttää kallista säköä kylmäänkin aikaan. Mikään ei sulje pois myös kaukolämpöä yhtenä vaihtoehtona.
Lämmön talteenotto esim Enerventillä palauttaa lämpöä pääosin yleisemmin huoneilmaan ja samaa tehdään myös puutakalla.
Enemmän hybridiltä kuulostaa poistoilman lämmön talteenotto "pumppaamalla" se takaisin varaajaan ja lisälämmön tuottajana vaikka sitten tuo puutakka. Yhtenä ideana ja tavoitteena lienee lisäksi rakentaa lämpöjärjestelmä edulliseksi hinnaltaan ja taloudelliseksi käyttää, eikä mitään keinojen viidakkoa.
Niin se on hybridi autoissakin energian monikäyttöinen yhdistäminen eikä suinkaa toisena päivän bensaa ja toisena päivänä myötämäkeä.
uusajattelija iskit ajatuksen ytimeen.
kaukolämpö jos vain olisi mahdollista saada riittävän pienenä liittymänä jolloin sen kiinteät kustannukset olisivat alemmat.
hybriidiratkaisussa voisi silloin ottaa auringosta eneriaa kun sitä on tarjolla , varastoida se varajaan , täydentää auringon vaje nimiimi tehoisella kaukolämpöliittymällä.
Pitkällä aikavälillä voisi kuvitella että ei olisi yhtään huono ratkaisu kaukolämpötaajamissa rakentaville.
ajatellen vielä miten kaukolämpöä tuotetaan.
yleisesti vastapainekattiloilla , jolloin suurempi kulutus on vain parempi hyötysuhde. suuremassa kuvassa ajatellen että kesäisin koidit lämpeää auringolla ja kun aurinkoa ei ole otetaan isompi yhteinen järjestelmä käyttöön ei kuulosta yhtään huonolta.
lisäksi kun hankki hybriidivaraajan jää kuluttajalle aina se valinnanvapaus jatkossakin mistä energian ottaa.