Olimme kerran menneet juuri saunaan, minä ja
kolme lastamme. Katariina 2, Jonas 4 ja Christa
9. Vaimoni ei ollut silloin kotona ja nuorin
lapsemme Katariina, oli juuri herännyt
päiväunilta. Hän oli kauhean kiukkuinen, niin
kuin monesti herätessään - on tullut varmaan
äitiinsä :). Itse olin väsynyt ja hermot
kireällä. Katariina huusi ja huusi ja koin
tilanteen todella toivottamaksi, eikä minulta
riittänyt sympatioita hänelle. Vanhin lapseni
Christakin, joka on 9 v., yritti lohduttaa
huutavaa Katariinaa, mutta mikään ei auttanut.
Minulla oli siis, kuten sanottuna sellainen
fiilis, että olin kurkkuani myöten täynnä
muksujen huutoa ja kiukuttelua - kolmen lapsen
kanssa on elämä melkoisen raskasta.
Rukoilin sitten jo ääneen, ennen lopullista
räjähtämistäni, että "Jeesus, auta nyt minua, kun
en jaksa".
Rukouksesta ei mennyt kuin muutama sekunti ja
minulle tapahtui jotain hyvin ennenkokematonta ja
ihmeellistä. Minun koko sisin tuli täyteen
sellaista tunnetta, mitä en ikinä aiemmin ollut
missään tilanteessa kokenut. Tunne oli
suunnattoman suuri rakkaus. Ei sellainen, jota
tunnet kun olet rakastunut, vaan sellainen, kun
saat rakkautta. Vaikea kuvailla tunnetta, jota
uskoakseni kovinkaan moni ihminen ei ikinä ole
kokenut - rakkauden saamista.
Hämmennyin tästä suunnattomasti, enkä ymmärtänyt,
mistä tunne tuli. Samassa tajusin, että Jumala
oli heti vastannut rukoukseeni. Christakin
kiikutti Katariinan sitten minun luokseni hänen
yhä huutaessaan. Huuto ei vaivannut minua enää
ollenkaan, eikä olisi vaivannut vaikka lapsia
olisi ollut kuinka monta huutamassa korvaani.
Minut nähdessään, Katariinakin rauhoittui sitten
melkein heti.
Tunteen sulattelussa meni pitkän aikaa. Oli vaan
kiire analysoida sitä ja tallettaa sekä
puntaroida sen suuruutta. Lapsienkin kiukuttelu
loppui siihen paikkaan siltä erää. Tämän
kokemuksen jälkeen ymmärrän täysin Ilmestyskirjan
tekstiä, jossa kerrotaan, että taivaassa vaan
ylistetään koko ajan Jumalaa. Sellaisen tunteen
vallassa ei huvita muuta tehdäkään.
Jumala jakaa rakkauttaan, kun vain sitä Häneltä
pyydämme. Jumala on rakkaus.
kolme lastamme. Katariina 2, Jonas 4 ja Christa
9. Vaimoni ei ollut silloin kotona ja nuorin
lapsemme Katariina, oli juuri herännyt
päiväunilta. Hän oli kauhean kiukkuinen, niin
kuin monesti herätessään - on tullut varmaan
äitiinsä :). Itse olin väsynyt ja hermot
kireällä. Katariina huusi ja huusi ja koin
tilanteen todella toivottamaksi, eikä minulta
riittänyt sympatioita hänelle. Vanhin lapseni
Christakin, joka on 9 v., yritti lohduttaa
huutavaa Katariinaa, mutta mikään ei auttanut.
Minulla oli siis, kuten sanottuna sellainen
fiilis, että olin kurkkuani myöten täynnä
muksujen huutoa ja kiukuttelua - kolmen lapsen
kanssa on elämä melkoisen raskasta.
Rukoilin sitten jo ääneen, ennen lopullista
räjähtämistäni, että "Jeesus, auta nyt minua, kun
en jaksa".
Rukouksesta ei mennyt kuin muutama sekunti ja
minulle tapahtui jotain hyvin ennenkokematonta ja
ihmeellistä. Minun koko sisin tuli täyteen
sellaista tunnetta, mitä en ikinä aiemmin ollut
missään tilanteessa kokenut. Tunne oli
suunnattoman suuri rakkaus. Ei sellainen, jota
tunnet kun olet rakastunut, vaan sellainen, kun
saat rakkautta. Vaikea kuvailla tunnetta, jota
uskoakseni kovinkaan moni ihminen ei ikinä ole
kokenut - rakkauden saamista.
Hämmennyin tästä suunnattomasti, enkä ymmärtänyt,
mistä tunne tuli. Samassa tajusin, että Jumala
oli heti vastannut rukoukseeni. Christakin
kiikutti Katariinan sitten minun luokseni hänen
yhä huutaessaan. Huuto ei vaivannut minua enää
ollenkaan, eikä olisi vaivannut vaikka lapsia
olisi ollut kuinka monta huutamassa korvaani.
Minut nähdessään, Katariinakin rauhoittui sitten
melkein heti.
Tunteen sulattelussa meni pitkän aikaa. Oli vaan
kiire analysoida sitä ja tallettaa sekä
puntaroida sen suuruutta. Lapsienkin kiukuttelu
loppui siihen paikkaan siltä erää. Tämän
kokemuksen jälkeen ymmärrän täysin Ilmestyskirjan
tekstiä, jossa kerrotaan, että taivaassa vaan
ylistetään koko ajan Jumalaa. Sellaisen tunteen
vallassa ei huvita muuta tehdäkään.
Jumala jakaa rakkauttaan, kun vain sitä Häneltä
pyydämme. Jumala on rakkaus.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Mistä johtuu ettei Jumala ole auttanut minua?
Pitääkö omata ensin tietyn määrän vanhurskautta,
kun Jumala ei ilmeisesti kuule liian syntisiä
ihmisiä?
Minulla olisi kyllä kipeästi tarvetta Jumalan
voimalle.
Ehkä yrität tulla ansiolliseksi Jumalan
rakkaudelle omilla töilläsi.
Yrität parannella elämääsi Jumalalle
suosiollisemmaksi.
Mutta kuule,Jumala täyttää vain tyhjän,
armahtaa vain syntisen,jumalattoman.
*******
4. Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa
armosta, vaan ansiosta,
5. mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen,
joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan
hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
(Room 4:4-5)
Olen tuntenut Jumalan rakkauden, ihanaa, synnyin
uudestaan. Olen syntinen, mutta on armo ja
anteeksi saaminen ja antaminen meillä kaikilla.
Rukoile ystävä, rukoile voimaa Jumalalta, saat
vastauksen, pyydä ystäviäsi rukoilemaan kanssasi.
Jeesus rakastaa sinua sellaisena kuin olet, ole
oma itsesi.
Ne on sellaisia asioita, että niitä on huono
eritellä. Mistään vanhurskauden määrästä tuskin
kannattaa puhua. Sen verran ainakin rukouksesta,
että täytyy nostaa kaikki synnit esiin Jumalalle.
Tosin en muista mitenkään erityisesti tehneeni
siten, juuri ennen ainakaan, kun sain Jumalan
rakkautta maistaa. Se on harvinaista herkkua,
mutta kaikille Jumala antaa mannaansa. Toisilla
se voi tulla eri muodoissa.
Nimittäin se kun tuntee, että jotain ihmeellistä
ja ennen kokematonta tapahtuu sinussa. Löytää
itsestään uuden ulottuvuuden ja saa voimaa.
Kerran yöllä heräsin voimakkaaseen ahdistukseen
ja pelon tunteeseen, olin aivan kauhuissani ja
vaistomaisesti rukoilin apua Jumalalta. Silloin
ensimmäisen kerran havahduin siihen lohduttavaan
tunteeseen, että oli joku, jonka puoleen kääntyä.
Kiitän siitä päivittäin.
Minun mieheni, joka oli minulle erittäin rakas
kuoli aika yllättäin ja tunsin, että nyt en jaksa.
Olimme suhteellisen nuoria ja paljon oli jäänyt
kesken, mitä olimme suunitelleet.
Minusta tuntui etten pääse edes hautajaisten yli,
sillä todella raskaalta tuntui elämäni ilman
rakasta miestäni. Tunsin etten selviä edes
kaikista käytännön asioista.
Minulle jäi kuitenkin mieleen, kuinka hän ennen
kuolemaansa katsoi tv:stä jotakin uskonnollista
ohjelmaa ja itki. Toki hän ei koskaan ollut
mikään uskova, vaan ateisti. Jostain syystä
kutsuin uskovaisen sukulaispariskunnan hänen
kuolinvuoteelleen ja he rukoilivat ja siunasivat
hänet ja minä olin ihmeen neutraali sivusta
seuraaja. Mieheni ei pystynyt puhumaan mitään,
mutta puristi tämän miehen kättä rukouksen
jälkeen.
Tämä tilanne lopulta antoi minulle kimmokkeen
myöhemmin ahdistuksissani rukoilla Jeesusta ja
Jumalaa. Kas kummaa sain uskomattoman voiman
viedä kaiken läpi aivan tyynenä ja joku
ihmeellinen rauha sydämessä.
Tänään olen uskossa ja voin sanoa, että jos joku
epäilee rukouksen voimaa niin pötyä puhuu.
Jopas tempun teit kun tiesit miehesi olevan
ateisti ja pyysit rukoilijoita hänen kuoltuaan
hänen viereen rukoilemaan, HÄPEÄ kun heti miehesi
kuoltua poljet lokaan hänen vakaumuksensa. Teit
yhden SUURIMMISTA teoista mitä ihminen voi tehdä
toisen kuoleman jälkeen häpäisit Rakkaasi
vakaumuksen. Häpeä edes tekoasi lopun ikääsi. Kun
et toisen kuoltuakaan anna arvoa ihmisen
vakaumukselle.
Ei kenenkään koskaan ja missään tilanteessa
etenkin kun toinen on kuoleman sairas pitäisi
tuoda edes vuoteen viereen rukouksista
puhumattakaan aivan toisin uskovia ihmisiä.
Onneksi miehesi oli vahva myös kuolin vuoteelaan,
että jaksoi puristaa kädestä "ystäviäsi" ja
helpotti näin teollaan elämään jääviä.
Kunnioittakaa hyvät ihmisen toisen uskoa ja
uskontoa älkää häpäiskö sitä edes
kuolinvuoteella. Antaakaa ihmisten edes kuolla
rauhallisin mielin omassa uskossaan.
Koska uskon mieheni hyväksyneen ja jopa halunneen
synninpäästöä. Itse toimin täysin vaistojeni
varassa, mutta mieheni kädenpuristus oli
silminnähtävän hyväksyvä. Lisäksi oli se yksi Tv-
ohjelma, jossa hän murtui.
Olen täysin turvallisella mieleellä ja
onnellinen, että ymmärsin toimia niin kuin toimin.
Kiitos Jumalalle!
Jos kysymyksessä olisi ollut kristitystä
ateistiksi kääntynyt ihminen kuolin vuoteellaan
niin silloin et varmaan olisi meuhkannut
ollenkaan.
Kuuleppas ystävä jos olisit mieheltäsi kysynyt ja
näin varmistanut asian kaikki olisi ollut oikein
ja kauniisti tehty. Nyt toimit AIVAN TÄYSIN
luulojesi varassa. Miehesi on voinut sitä TV-
ohjelmaa katsoessaan kyynelehtiä esim. sitä, voi
kun minun puolisoni uskoo tuollaista taikausko
tarinaa tms. ET SINÄ eikä KUKAAN vielä toisen
ajatuksia pysty lukemaan. Olen täysin samaa
mieltä, että häpäisit miehesi vakaumuksen
törkeästi ja senkin myös minä sanon HÄPEÄ EDES
jos edes siihen pystyt rehellisesti.
Toisen Uskon kunnioitaminen on yksi ihmisen
jaloimpia asioita. Ei kenenkään Uskoa tule
sairasvuoteella yrittää kääntää mihinkään
suuntaan. Rakkautta ja suvatsevaisuutaa sekä
toisen uskon kunnioitusta.
Toisen Uskon kunnioitaminen etenkin
sairausvuoteela on yksi pyhimpiä ja jaloimpia
asioita. Vaikka ihminen tuntisi kuinka oman
Uskontonsa olevan ainoa oikea, tulee
sairasvuoteella aina ja kaikissa tilanteissa
välttää oman uskon pakkosyöttöä, koska toinen on
avuttomassa tilassa ja kuolemansa hetkellä on
takuuvarmasti katkera pakkosyöttäjälle.Vähintä
mitä voi tehdä on olla tuputtamatta uskoaan
kuolevalle.
Tämä kädenpuristus oli varma merkki hänen
tahdostaan, vaikkei hän pystynyt puhumaan, koska
tämä sukulaismies kysyi, että saako hän antaa
synninpäästön ja merkkinä oli juuri tämä selkeä
kädenpuristus ja se tuli.
Hän teki ratkaisun kuolinvuoteellaan.
Miksi Maija ei voinut kysyä? Kuinka ilkeät edes
julkisesti kertoa ja vielä puolustella täysin
toisen vakaumuksen häpäisevää tekoasi. Häpeä
Maija.
Antakaamme anteeksi Maijalle. Maija ei ole
ajatellut mitä teki ja tekoa ei saa enää
tekemättömäksi. Nyt Maija tarvitsee rakkauttamme.
Maija, kun itse tästä maailmasta lähdet ja tapaat
Jumalan, kiittää Hän sinua teostasi. Teit suuren
rakkauden teon; rakastit miestäsi niin paljon,
että et halunnut hänen joutuvan kadotukseen.
Surullista, että miehesi ei saanut kokea Jumalan
rakkautta ja hyvyyttä tässä maailmassa eläessään,
mutta jos ja kun hän otti Jumalan Herrakseen
kuolinvuoteellaan, saa hän kokea sitä täydellistä
rakkautta juuri nyt. Rakkaus on ihmeellinen asia,
eikä kukaan meistä kuolevaisista pysty
rakastamaan ketään (ei edes äiti lastaan) niin
kuin Jumala rakastaa meitä kaikkia. Hän on
Rakkaus.
Onneksi ei ole itsellä ollut mitään sen
kummallisempia pelkoja. Pelkäämisessä on
rangaistusta kylliksi ja olen päättänyt olla
pelkäämättä, kun tiedän kenen kämmenellä olen.
Voiko pelolle mitään? Se on eria asia.
Olipa koskettava kirjoitus. Täällä työmaalla ei
oikein kehtaa pillittää. Mikähän siinäkin on.
Olen pahoillani miehesi kuolemasta, mutta
onnellinen siitä, että annoit Jeesukselle luvan
tulla auttaan.
Siunausta ja voimia sinulle.
Jos Jumalaa ei ole, niin mitä väliä?
Jos Jumala on, niin eikö kyse ole aika tärkeästä
asiasta?
Kirjoitin tuossa aiemmin jo, että mitä haittaa
siitä ateistin mielestä on, kun ei usko Jumalan
edes olevan olemassa. Hän itse todistaa
itselleen, että Jumala on, koska muuten ei
asiasta välittäisi.
.
Sairas kirjoitus ja sairas kirjoittaja.
Hienoa Maija, että olet löytänyt tien Golgatan
ristille.
Vain sieltä tulee apu ja rauha sydämeen.
Maija teki aivan oikein antaessaan sydämensä
johtaa tilanteen.
Kiitos Herra ,että sinä toimit Maijan ja näiden
uskovien ystävien kautta ja uudestisynnytit
elävään Jeesus-uskoon kuolevan miehen.
Sinä nimim. kunnioitusta, olet kokematon pakana
etkä Jumalan rakkauden tietä vielä tunne .
Häpeäisit että typeryydessäsi pahoitat Maijan
mielen.Tässä on yksi synti josta sinun on tehtävä
totinen parannus että pelastuisit tuonelan
vaivasta kuolemasi jälkeen.
Mutta totuutta etsiville elävä Jumala sanoo:"Minä
olen Herra,teidän Jumalanne"
... mutta jumalattomien lamppu sammuu.
Maija toimi täysin oikein.Hän teki
Herralle ,itselleen ja läheisilleen rakkauden
teon josta enkelit taivaassa kiittävät.
Tämä Maijan rakkauden teko sopii sinullekin,sinä
eksyttävä kieroonvääntäjä, esikuvaksi. Muistatko
Jeesuksen sanat:"Taivaassa on suurempi ilo
yhdestä syntisestä ,joka tekee parannuksen kuin
yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta
jotka eivät parannusta tarvitse".
Antakaa hyvät uskon sisaret rakkaittenne
kuolinvuoteella rakkauttanne, älkäämme tehkö
kuolevan rakkaamme viime hetkistä tuskaisia, ei
kuoleva jaksa eikä halua ruveta vakaumustaan
siinä puolustamaan, jos kerran tiedätte toisen
vakaumuksen kunnioittakaa ehdottomasti sitä.
Rakkautta, ei riitaisaa lähtöä tuonpuoleiseen.
Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan.
Jumala on ihana ja Hänen rauhansa, joka on meille
annettu, on sanoinkuvaamaton. Itse pyydän Häneltä
apua ja erityisesti rauhaa usein kun olen
tilanteissa, joissa jännitän tai olen muuten
hermostunut. Hänen rauhansa saan osakseni aina
kun pyydän. Juttu on vaan siinä, että siihen
pitää luottaa, että Hän kuulee ja toimii niin
kuin uskot. Joskus se luottaminen on vaikeaa kun
maalliset murheet painavat, mutta silloin pitää
vain yrittää muistaa, että Jumala on suurempi
kuin mikään vastoinkäyminen meidän elämässämme.
Jumala on ansainnut luottamuksemmekin.
Aamen.
...ollemekin ehkä hieman erilaisia kristittyjä ja
saamme joskus jopa hedelmätöntä jankkaustakin
aikaiseksi - niin täytyy sanoa, että arkipäivän
uskon ja sen vaikutukset koen hyvinkin
samanlaisena kuin sinä.
PS. 2- ja 6-vuotiaan tyttärenkin kanssa
mainitsemiasi tilanteita riittää.
Kunpa vaan Jumala jakaisi rakkauttaan useammin.
Taivaan kotona sitten viimeistään. Kyllä pienikin
tunneripaus riittää. Jumalan rakkaus kun ei ole
pelkkä tunne.
taaskaan...:"hämmennyin=olin hämmennyksen
vallassa, "en ymmärtänyt"= ei siis ymmärrä.
Sitten"samassa TAJUSIN!!" Eihän voi- tajuta.
Tuossa tilassa. Kyse ei ole tajusta. Tajua se ei
ole. Se on jotain muuta.
Jo se, että huutelee saunassa jeesusta, osoittaa
mielen järkkymistä ja pahasti. Potilas kertoo
vielä räjähtäneensä.
Lapset pitäisi ensin ottaa huostaan ja sitten
laitokseen itse saunoja. Sauna kiellettävä
toistaiseksi. Voi olla alitajuista pedofiliaa.
Libido tutkittava.Suosittelen sairaslomaa
laitoksessa ja reipasotteisia hooitajia.Koko
ajan .
Tarkkailtava, yrittääkö rukoilla.
Voiko olla noin sairasta ihmistä kuin sinä?Näkyy
voivan kun kerta kirjoitit.Siis annatpa hyvän
kuvan ateistin päässä liikkuvista ajatuksista.
Kenelleköhän vastasit ja ihmettelit voiko noin
sairasta olla? Maailmassa on toisinkin
ajattelevia kuin kaltaisesi uskoon hurahtanut.
Sinut on aivopestry ja vieläpä omilla rahoillasi.
Miten olet antanut miljonääri saarnamiesten
manipuloida jopa ajatusmaailmasi niin ette elä
todellisuudessa vaan täysin unelmissasi jotk aei
voi toteutua vähimmässäkään määrin ikinä.
Vastasin sille johon polku johti ja paha olo tuli
siitä kun tää fiksu pedofiliasta jutteli.Ja minä
en ole koskaan kuunnellut minkäännäköistä
miljonääri saarnamiestä,nehän ovat
hihhuleita.Taitaapa teikäläisillä olla kovin
yksipuolinen kuva uskovaisista.Minä en julista
uskoani,en kuulu kirkkoon enkä mihinkään
muuhunkaan ryhmään.Uskompahan vaan ihan omin
avuin enkä ole ennen arvannutkaan ennenkuin
eksyin tänne palstalle että jotkut saa herneen
nenäänsä jos toinen uskoo.
Oheinen kirjoitus on UPEA ESIMERKKI ateistisen
maailmankatsomuksen omaavan henkilön järjen
juoksusta sekä kirjallisesta kyvystä.
En ole tosiaankaan vähään aikaan lukenut noin
IDIOOTTIMAISTA sepustusta.
Kaikkihan näkee, että kirjoittaja ei voi liikkua
vapaana muiden ihmisten joukossa. Mutta kuinka
hän on päässyt niin hoitajilta karkuun, että on
pystynyt kirjoittamaan tuon potaskan??
Kyllä mielisairaaloiden potilastarkkailussa on
parantamisen varaa!!!
Mistä? Luin jutut ja mmmm toisti Kaizun ajatuksia.
Tulkinnut ei mutta arvaili.Pohti.Se oli
väärin.Pohti varmaan rehellisesti.Ei siis saa
pohtiarehellisesti.
Minusta mmmmm toimi lapsien puolesta
oikein.Jotain kaizulla mättäätai mätti.Ei ollut
hyvä isä lapsilleen.Jopa vaarallinen.Terapiaa
Kaizulle ja vähemmän saunaa.Kaizuzta ei ole
lastenkylvettäjäksi.Sen hän itse todisti.
Syntipukki löytyi kriitikostajoka sen huomasi.
Miksi te ihmiset olette nii hiton uskovaisia
jumalaa ei ole...me olemme polveutuneet
apinasta...piste!
Ei näitä uskovaisia mikään mahti ei järki, ei
todisteet ei yhtään mikään saa ajattelemaan
asioita kun ne eivät luekkaan kuin sitä mitä
saarnamiehet käskee ja mitä lehtiä heille myyvät
jopa uskovaisten musiikista tehneet miljoona
bisneksen. Annetaan heidän uskoa ei ne muuten
pystyisi elämään vaan joutuisimme kustantamaan
heidän hoitonsa. Ja eiväthän ne ole vaarallisia
normaaleille kanssaihmisilleen. Ei ne tajua että
jumala ei luonut ihmistä vaan ihminen loi
jumalan, jolla helppo hööpöttää "uskovia."
Että tiedän kyllä toisenkin puolen kolikosta.
Perhe-elämä on raskasta, eikä lasten kanssa pääse
helpolla. Onneksi Jeesus näkee jokaisen itkun ja
hermojen menetyksen. Onneksi Hän on paikalla
silloin kun eniten tarvitsemme rakkautta.
Siunausta sinulle. Toivon että saat kokea lisää
hetkiä Herran huolenpidossa! =)
Täytyisi varmaankin koittaa omillakin jaloillaan
pysyä pystyssä, mutta kyllä tosissaan oli outoa,
kun tulee sellainen fiilis, että ei ikinä ennen
missään tilanteessa. Se täytti ja valui uloskin.
Voimia meille kaikille lisää tännekin ja
siunausta sinullekin. Kirjoitat hyvin ja
asiallisesti ja ennen kaikkea rakkaudellisesti.
On Jumala sinullekin antanut fiboja.
Jatketaan Jumalan kämmenellä.
Voi kauhistus. Tulipa paha olo.
Isä vie huutavan ja kiukuttelevia lapsia
saunaan, kuumaan saunaan ja huutaa itse apuun-
jeesusta.
Sekö on sauna. Saunan henki ja tarkoitus.
Kasvatusmalli isältä lapselle. Hurahtaa
ymmärrykseen lopulta. Räjähtää, oltuaan kurkkua
myöten täynnä- lapsen huutoa.
Sitten hyvin Kaizukeskeisesti kokee jotain, jota
uskoo muitten vähän saaneen.??? Taas se uskoo.
Ihmiset ei uskoakseen ole sellaista paljon
kokeneet!???? Ketkä on? Mistä tietää?? Jumala
saunassa.
Joo....Joopajoo.....Joku maailman kirja aukeni
sen jälkeen.??? Joo...o..
Jotain, tai..sanon suoraan.
Ei onnistu tuollainen kasvatus ja
kasvatusajattelu. Turmioon vie. Ei ole kypsää, ei
jumalien tahdon mukaista.
Oliskin jumalia, niin neuvoisivat tuon miehen
ajattelua ja "uskoa". Vaan kun ei. Lapsia käy
sääliksi.
Olin yksin löylyssä ja muut lapset pesuhuoneessa.
Onko itselläsi kolmea lasta? Ei se ole mitään
helppoa. Eikö ole ikinä hermo mennyt?
kun menee hermo. Luulin ,että kyseessä on
hermoromahdus eikä esimerkki jumalan rakkaudesta.
Ei ole hermo mennyt lasten kanssa. Ei ikinä.
En toivo, että Jumalan tarvitsisi auttaa ketään
hermojen meno tilanteessa, mutta jos ne kumminkin
menee, niin Jumala auttaa. Ei Jumalakaan aina
auta, koska sittenhän ihminen alkaisi
hermoilemaan, vaan tavatakseen Jumalan.
.
Hienosti kasvatat lapsiasi. Kyllä meillä kaikilla
menee pinna välillä; onneksi on Jumala, joka
auttaa jokaisessa hetkessä kun vaan pyydämme.
Jumalan rauha tarttui sinusta myös lapsellesi,
joka rauhoittui. Siten lapsesikin koki Jumalan
rauhan ja rakkauden konkreettisesti.
On ihanaa kun saa huutaa Voimakkaampaa avukseen
kun ei jaksa. Niin se huutaminen lapsilleenkin
loppuu.
Saunasta saa hyvän olon, kun saunaan ottaa
mukaaan 6-päkin keppanaa, ja sen juo lauteilla
istuessaan, ja sit pesulle, ja sit lisää
kaljaa.... ja stressi katoo!!
Jotenkin se kännäily on menettänyt otettaan, eikä
pienien lapsien kanssa kauheesti voi ottaa.
Tokihan tuollaiset rukoukset toimivat, koska
temput teit oikeasti sinä itse, eikä Jumala.
Rukous olisi toiminut, vaikka olisit rukoillut
Pekko Pellonpoikaa, jos vain uskoisit Pekko
Pellonpoikaan.
Toisin on sellaisten rukousten kanssa, joiden
tulokseen ei voi itse vaikuttaa. Tarkoitan
esimerkiksi homolain vastaisia rukouksia. Homolaki
meni läpi lukuisten hihhuleiden rukouksista
huolimatta, koska sellaisessa asiassa ei voi
itsesuggestio tms. auttaa asiaa.
Itse pidän tuollaiseen uskomista, mistä nyt
kerroit, jonkinlaisena mielenvikaisuutena. Sillä
on yhteistä mielisairauksien kanssa se, sekä
todellisuuden- että taudintunto puuttuvat, eikä
jalatmaassa olevan "normaalin" ihmisen havainnot
asiasta tunnu ollenkaan uskottavilta, vaan mieli
uskoo juuri sen mitä haluaa.
Olen väitellyt uskovia vastaan samasta aiheesta.
Nyt olen Jumalan armosta saanut nähdä, että
rukous toisen puolesta todellakin toimii. Se ei
siis ole itsesuggestiota.
Pakana(M) = mielenvikainen
Kysy vaikka sen vaimolta.