Tukholmassa viedään suomenkielisiltä

sr.se, sosuradio:
Julkaistu 1.11.2011
Tukholman suomalaisen seurakunnan päätös myydä leirikeskus Norrnäs on saanut monien seurakuntalalaisten veren kiehumaan.

Myyntiä vastaan järjestetään mielenosoitus Tukholman suomalaisen kirkon pihalla keskiviikkona 9.11. kello 17. Samana iltana kello 18 pidetään kirkkovaltuuston kokous.

Värmdössä, laajalla merenrantatontilla sijaitseva leirikeskus Norrnäs on ollut seurakunnan omistuksessa 40 vuotta ja siitä on nyt päätetty luopua.
Seurakunnan jäsen Jaana Huusko lopetti kirkkokuorossa laulamisen protestina. Hän on sitä mieltä, että kymmenien miljoonien kruunujen arvoinen kauppa pitäisi nostaa kirkkovaalikysymykseksi ja päätös Norrnäsistä luopumisesta tulisi siirtää seuraavan kirkkovaltuuston tehtäväksi.
Jaana Huusko on tyytymätön siihen, miten asiat seurakunnassa hoidetaan.
Seurakuntalainen Norrnäsistä
Tukholman suomalaisen seurakunnan nykyinen kirkkoherra Peter Träisk ei suostu vastaamaan Jaana Huuskon esittämään kritiikkiin Sisuradion sinnikkäistä pyynnöistä huolimatta.
Seurakunnan nyt jättävä pappi Martti Paananen opn sitä mieltä, että kritiikki on otettava vakavasti.
Paananen ja Kokkonen Norrnäsistä
Urpo Kokkonen Norrnäsin myymisestä
Jyrki Norkko Norrnäsistä
Peter Träisk Norrnäsistä
Myynnin syyt epäselvät
Norrnäs ja tiedonkulku seurakunnassa
City Sisu on seurannut Norrnäsin leirikeskuksen kohtalonpäiviä viime keväästä:
City Sisu 2.5.2011: Leirikeskus Norrnäs aiotaan myydä?
Norrnäsin leirikeskus myyntiin

Tukholman suomalaisen seurakunnan leirikeskus Värmdössä suljetaan vuodenvaihteessa ja näin ollen jo ensi kesän rippileirit pidetään jossain muualla. 40 vuotta kestänyt Norrnäsin aika on ohi ja merenrantatontti rakennuksineen myydään. Sisuradion haastattelemat seurakunnan jäsenet vastustavat leirikeskuksesta luopumista. Yleinen mielipide seurakuntalaisten parissa on, ettei heitä ole informoitu myyntihankkeesta eikä heidän mielipidettään ole kuultu. Sisuradion saamien tietojen mukaan seurakunnan talous ei ole niin huonossa jamassa, että leirikeskuksesta olisi kiireellistä luopua. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jyrki Norkko onkin esittänyt ajatuksen, että Norrnäs lohkottaisiin niin, että osa siitä voitaisiin säilyttää seurakunnan omistuksessa. Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 13.9. Kokouksen pöytäkirja on julkinen 23.9.
23.9.2011: Tukholman suomalaisen seurakunnan kesäkodin Norrnäsin myymiseeen tähtäävästä päätöksentekomenettelystä on tehty uusi valitus. Tuomiokapituli hylkäsi aiemman valituksen elokuussa. Myyntihanke on herättänyt ristiriitaisia tunteita niin seurakuntalaisten kuin kirkon työntekijöidenkin parissa. Sisuradio on selvittänyt, miten Norrnäsin myymisestä on tiedotettu - tai paremminkin jätetty tiedottamatta - seurakuntalaisille."

Jos Ruotsissa aletaan uskonnollisia palveluja hajoittamaan niin sama oikeus on varmasti sitten meilläkin meidän svekkuleihin. Esim. arkkipiispa Vikström voidaan helposti jättää ilman valtion maksamaa eläkettä. On nämäkin kyllä paskaa porukkaa. Muka niin moraalisia ja syvällisiä. ha ha ha

Leirikeskus Norrnäs aiotaan myydä?
Julkaistu 28.4.2011
Tukholman suomalaisen seurakunnan leirikeskus, Värmdössä merenrantatontilla sijaitseva Norrnäs, myydään ulkopuoliselle ostajalle.
3,5 hehtaarin suuruinen tontti voidaan myös lohkoa ja myydä osina.
Kirkkoneuvosto päätti Norrnäsin myynnistä 11.5.
Norrnäsin leirikeskus
TÄSTÄ SE ALKOI:
Norrgårdenin leirikeskuksesta tehty selvitys
Kirkkoneuvosto on selvittänyt Norrnäsin leirikeskuksen tilanteen kirkkovaltuuston aloitteesta. Aloiteen on allekirjoittaneet Jyrki Norkko ja Sonja Okker.
Selvitys on päivätty 23.maaliskuuta 2011
Kyrkorådets utredning om Norrnäs Lägergård
Kirkkoherra Peter Träisk Leirikeskuksen arvo on n. 10 miljoonaa kruunua
Tukholman suomalainen seurakunta potee taloudellisia huolia. Ihan köyhimmästä päästä suomalainen seurakunta ei suinkaan ole, sillä on omaisuutta 13 miljoonan kruunun arvosta. Seurakunta omistaa suomalaisen kirkon ja seurakuntatalon Tukholman linnanmäellä, Slottsbackenilla, sekä nyt myyntiin menevän Norrnäsin leirikeskuksen. Tulot muodostuvat reilun 8 tuhannen seurakuntalaisen maksamista kirkollismaksuista.
Leirikeskus halutaan myydä taloudellisista syistä, sanoo kirkkoherra Peter Träisk.
Tukholman suomalainen seurakunta hankki leirikeskuksen 70-luvun alussa huokeaan hintaan. Nyt sen arvo on 10-20 miljoonaa kruunua, ja vuosittaiset kulut leirikeskuksen ylläpito- ja henkilökuntakustannukset ovat miljoonan kruunun luokkaa.

Ruotsi toimii kuten ennenkin: suomalaiset helvettiin.
Rantatontit ruotsalaisille.

Värmdön kunta

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty vieraskielisen Wikipedian artikkelista, ja siitä puuttuvat lähdemerkinnät tai lähdemerkinnät tarvitsevat tarkistamista. Voit auttaa Wikipediaa etsimällä sopivat lähteet tai tarkistamalla lähteet.
Värmdön kunta

vaakuna sijainti
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti ja Södermanlanti
Keskuspaikkakunta Gustavsberg
Pinta-ala
- Maata
- Sisävesiä 451,31 km²
442,96 km²
8,35 km²
Väkiluku
- Väestötiheys 37 756
85,2 as/km²
Verkkosivut www.varmdo.se
Kuntakoodi 0120
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Pinta-alatiedot vuodelta 2010.[1] Väkiluku vuoden 2009 lopusta.[2]
Värmdön kunta (ruots. Värmdö kommun) sijaitsee Tukholman läänissä Ruotsissa. Kunnan keskuspaikkana toimii Gustavsbergin taajama. Värmdö sijaitsee Tukholman saariston sydämessä. Suurin osa kunnasta sijaitsee Uplannin maakunnassa, mutta pieni osa (Nämdö) sijaitsee Södermanlandissa.
Ensimmäinen kirjallinen maininta Värmdöstä on vuodelta 1314, jolloin se kirjoitettiin muodossa "Wermdo". Todennäköisesti nimi liittyy Vindön virtaan, joka oli vanhempina aikoina yksi tärkeimmistä liikennereiteistä. Tämä virta oli tunnettu siitä, että se pysyi pitkään avoinna talvisaikaan, mihin sana "värmd" todennäköisesti viittaa.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Hallinnollinen historia
2 Kuntavaakuna
3 Politiikka
4 Väestönkehitys
5 Saaret
6 Seurakunnat
7 Taajamat
8 Talous
9 Lähteet
[muokkaa]Hallinnollinen historia

Nykyisen Värmdön alueelle muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa viisi maalaiskuntaa, jotka olivat Värmdö, Djurö, Ingarö, Möja ja Nämdö. Vuonna 1902 Gustavsbergin maalaiskunta erotettiin Värmdöstä omaksi kunnakseen.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa näistä muodostettiin kolme suurkuntaa: Djurö (aiemmat Djurö, Möja ja Nämdö), Gustavsberg (aiemmat Ingarö ja Gustavsberg) ja Värmdö (aiempi Värmdö).
Nykyinen Värmdön kunta muodostettiin vuonna 1974 yhdistämällä edellä mainitut kolme kuntaa. Gustavsbergistä tuli uuden kunnan keskuspaikka.
[muokkaa]Kuntavaakuna

Vaakuna valittiin alunperin Gustavsbergin maalaiskunnalle vuonna 1960. Vaakunan aihe on saatu alueen posliiniteollisuudesta, jossa käytettiin kahta vaakunassa esiintyvän näköistä uunia. Kuntajakouudistuksen jälkeen 1970-luvulla vaakuna tuli Värmdön kunnan käyttöön.
[muokkaa]Politiikka

Sosiaalidemokraatit johtivat kuntaa vuoteen 1985. Vuoden 1985 kunnallisvaaleissa porvarilliset tahot voittivat ja paikallisesti keskusteltiin, että tyytymättömyys rakennuslupien saamiseen olisi ollut pääsyy vallanvaihdokseen. Tätä ei kuitenkaan ole vahvistettu, vaan kyse on spekulaatioista.
Porvarillinen koalitio kaatui kevään 2001 aikana ja uusi Vasemmistopuolueesta, Sosiaalidemokraateista, ympäristöpuolueesta, Keskustasta ja Kristillisdemokraateista koostuva sateenkaarikoalitio tuli valtaan. Jos vuoden 2002 vaaleissa Vasemmistopuolue jätti koalition. Ennen vuoden 2006 vaaleja Kristillisdemokraatit päättivät tukea porvallisia sateenkaarikoalition sijasta. Noissa vaaleissa porvarillisen allianssin puolueet saivat enemmistön paikoista. Vuoden 2010 vaalien jälkeen kuntaa ovat johtaneet Kokoomus, Kansanpuolue, Kristillisdemokraatit ja Ympäristöpuolue.
[muokkaa]Väestönkehitys

1960-luvun alusta lähtien Värmdön väestönkasvu on ollut koko Ruotsin nopeimpia. Tänä aikana väestön määrä on noussut noin 8 500 asukkaasta jo yli 37 000 asukkaaseen. Kaunis sijainti saaristossa ja Tukholman läheisyys johtivat omakotitaloalueiden voimakkaaseen kasvuun ja loma-asuntoja on muutettu pysyvään käyttöön soveltuviksi.
Gustavsbergin posliinitehtaalle on suuntautunut työperäistä maahanmuuttoa, joka alkoi 1940-luvulla italialaisten saapuessa. Suurimmillaan muutto oli 1970-luvulla, jolloin Gustavsbergin väestöstä suuri osa oli suomalaisia.
[muokkaa]Saaret

Värmdö sijaitsee Roslagenin saaristossa. Kunnassa on noin 24 000 saarta, joista suurimmat ovat Svartsö, Möja, Runmarö, Sandhamn, Nämdö ja Ingarö.
[muokkaa]Seurakunnat

Värmdön kuntaan kuuluvat nykyisin seuraavat seurakunnat:
Gustavsberg
Värmdö
Ingarö
Djurö, Möja och Nämdö.
Djurö, Möja ja Nämdö olivat aikaisemmin itsenäisiä seurakuntia, mutta vuonna 2002 ne yhdistettiin seurakunnaksi, jonka nimessä näkyvät kaikkien osaseurakuntien nimet. Möja ja Nämdö ovat väestöltään pieniä alueita kunnan ulkosaaristossa.
Taajamat

"...1960-luvun alusta lähtien Värmdön väestönkasvu on ollut koko Ruotsin nopeimpia. Tänä aikana väestön määrä on noussut noin 8 500 asukkaasta jo yli 37 000 asukkaaseen. Kaunis sijainti saaristossa ja Tukholman läheisyys johtivat omakotitaloalueiden voimakkaaseen kasvuun ja loma-asuntoja on muutettu pysyvään käyttöön soveltuviksi..."

Tässähän se syy on. Suomalaiset ulos, ja rikkaat tilalle.
kuinka kauan saa suomalainen kirkko olla kuninkaanlinnan vieressä?
Nyt piti jo seurakunann kesäpaikkansa myydä sen remontoimiseen.

Miksei Ruotsin valtio remontoi suomalaisen seurakunnan kirkkoa?

Rkp-kirkon kesäkeskuksia ei olla myymässä.
Suomessa valtio antaa ruotsinkielisten kirkoille remottirahaa muutenkin auliisti suomenkielisten veroista.

"Norkko erosi Tukholman
suomalaisesta seurakunnasta
Julkaistu: kl 15:05 , Sisu-uutiset
Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jyrki Norkko erosi tiistaina seurakunnasta leirikoti Norrnäsin kaupan vuoksi.
Lue lisää Norrnäsin myynnistä
Jyrki Norkko olisi halunnut, että seurakuntalaisten mielipiteitä olisi kuunneltu nyt kun Norrnäs on päätetty myydä.
Tukholman suomalaisen kirkon edustalla järjestetään keskiviikkona leirikeskuksen myyntiä vastustava mielenosoitus.
Värmdössä merenrantatontilla sijaitseva Norrnäs on ollut suomalaisen seurakunnan omistuksessa noin 40 vuotta. Sen arvo on 10-20 miljoonaa kruunua. Seurakunta perustelee myyntiaikeita sillä, että keskuksen ylläpito on liian kallista."

ei kukaan vie. Itse saavat päättää myyvätkö vai ei

Väärä palsta! Suomalaiset osoittavat Ruotsissa mieltään suomalaisia vastaan!!

Tukholman suomalainen seurakunta (=suomalaiset) omistaa Norrnäsin ja he ovat ihan itse sitä myymässä ja osa seurakuntalaisista vastustaa!

"Kuka päättää seurakunnassa?
Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Äänivaltaiset seurakuntalaiset valitsevat valtuuston joka neljäs vuosi. Valtuusto päättää seurakunnan tavoitteista, talousarviosta, kirkollismaksusta ja muista suurista kiinteistöjä ja taloutta koskevista kysymyksistä. Kirkkovaltuusto valitsee puheenjohtajiston, kirkkoneuvoston ja tilintarkastajat.

Tukholman Suomalaisen seurakunnan kirkkovaltuustossa on 19 varsinaista ja 11 varajäsentä. Kirkkovaltuuston toimikausi on 2010-2014.

Kirkkoneuvosto luo edellytykset seurakunnan toiminnalle ja valmistelee valtuuston päätettäväksi menevät asiat. Seurakunnan kirkkoneuvostossa on 7 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä."

http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=713013

Äly hoi! Miten järkeilit (?) Tukholman suomalaisen seurakunnan kesäpaikan myynnin liittyvän RKP:een tai edes ylipäätään suomenruotsalaisiin?

Kesäpaikan omistaa Tukholman suomalainen seurakunta ja he ovat sitä ihan itse myymässä.
Kirkkovaltuusto (kaikki suomalaisia) on päättänyt myydä ja osa seurakuntalaisista (kaikki suomalaisia) vastustaa!!!

Jos haluat ottaa kantaa Norrnäsin myyntiin ja osoittaa sympatiaa Tukholman ruosuille (ruotsinsuomalaisille) niin heillä on oma palstansa täällä Suomi24:lla.

Kas tässä linkki palstalle: "Ruotsinsuomalaiset" Sinne vaan höpöttelemään noista Ruotsin asioista!

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/4138

Miksei Suomen media uutisoi asiasta mitään?
Kysehän on taas siitä, että Ruotsissa laitetaan suomenkieliset syrjään.

Värmdö oli alkuaan mökkialuetta kunnes joskus 80-luvulla runsastui mökkien rakentaminen talviasuttavaksi ja osa Tukholmalaisista muutti sinne vakiasumaan.
Värmdö on "valkoisten" kaunista luonnonrikasta aluetta.