tiistai, 1. marraskuuta 2011 Markkinakohinaa website
Miksi Euroopan pelastuspaketti ei toimi
Aamuyöllä 27. lokakuuta 2011 Euroopan johtajat (sekä pankit) sopivat Euroopan velkakriisin ratkaisuksi aiotuista toimista. Ehdotettua pakettia on myös kehuttu jonkin verran suomalaisessa mediassa. Sen lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kyseinen ratkaisu ei tule toimimaan nyt esitetyssä muodossa, vaikka Kreikka sen nyt suunnitellussa kansanäänestyksessä hyväksyisikin. Lisäksi pelastuspaketti saattaisi itse asiassa jopa lisätä rahoitusmarkkinoiden epävakautta euroalueella. Tästä on saatu jo viitteitä Italian lainakorkojen nousun muodossa.
Suurin puute eurojohtajien pelastuspaketissa edelleen on, että se ei pyri mitenkään ratkaisemaan Euroopan velkakriisin keskeisiä ongelmakohtia. Kreikka on edelleen de facto maksukyvytön, ja vaikka Kreikan velkojen kokonaisarvon laskeminen 120 % BKT:sta onnistuisi, on tämä edelleen aivan liian korkea velan taso, jotta Kreikan talous pystyisi kasvamaan. Euroopan talouden suurinta uhkaa, eli Italian ja Espanjan maksukyvyttömyyttä, ei paketilla myöskään pystytä kontrolloimaan, koska sovittu 1 biljoonan euron ERVV on siihen liian pieni. Kaiken lisäksi ERVV:n koon kasvu aiotaan tehdä ”vivuttamalla”, eli lainaamalla lisää varoja noin 250 miljardin pääomaa vastaan. Tämä luonnollisesti lisää huomattavasti ERVV:hen osallistuvien euromaiden riskejä, koska vivuttaminen kasvattaa rahaston tappioiden todennäköisyyttä (koska lainapääoma on noin nelinkertainen sijotuspääomaan verrattuna).
Paketin keskeisin kohta, eli Kreikan yksityiselle sektorille myöntämien velkojen leikkaaminen 50 %:lla, on kuitenkin ehkä kaikista ongelmallisin euroalueelle. Kysehän on sopimuksesta, jossa Euroopan yksityiset sijoittajat sitoutuvat (vapaaehtoisesti) vaihtamaan Kreikan velkakirjoja uusiin nimellisarvoltaan 50 % halvempiin velkakirjoihin. Tähän menettelyyn liittyy keskeisesti kaksi ongelmaa. Ensinnäkin, on vielä täysin määrittelemättä mikä on uusien velkakirjojen maturiteetti (juoksuaika, ts. se aika jolloin velka on maksettava takaisin) ja korko. Jos maturiteetti on selkeästi pidempi kuin aikaisempien velkakirjojen ja korko puolestaan suurempi, jää Kreikan todellinen velkahelpotus selkeästi pienemmäksi kuin 50 %. Toiseksi, sopimus perustuu vapaaehtoisiin velkojen leikkauksiin, joilla pyritään välttämään ns. credit event. Credit event tarkoittaa tilannetta, jossa joku markkinatoimija, kuten valtio, laiminlyö rahoitukselliset velvollisuutensa, eli kieltäytyy suorittamasta jotain maksua, kuten korkomaksua, toiselle markkinaosapuolelle. Toisin sanoen kyseessä on siis maksun laiminlyönti.
Syy, miksi credit eventiä pyritään välttämään, on että ko. tapahtuma laukaisi luottoriskin vaihtosopimukset, eli CDS:t (credit default swap). Näitä vaihtosopimuksia voivat käytännössä myydä ja ostaa kaikki markkinatoimijat, kuten rahoituslaitokset ja vakuutusyhtiöt. Luottoriskin vaihtosopimuksia käyttäen jokin instituutio, kuten pankki, vakuuttaa saatavansa joltakin toiselta osapuolelta, kuten valtiolta, jonkin kolmannen osapuolen, kuten vakuutusyhtiö, toimesta. Mikäli velallinen ei pysty maksamaan saataviaan velkojalle, kolmas osapuoli sitoutuu siis maksamaan kyseisen saatavan. CDS:ien laukeamista pyritään välttämään, koska ei tarkkaan tiedetä, kuka omistaa Kreikan CDS -sopimukset ja valtioiden CDS -markkinoita ei ole vielä koskaan testattu. Pahimmassa tapauksessa jokin heikossa taloustilanteessa oleva suuri eurooppalainen pankki saattaisi ajautua taloudellisiin vaikeuksiin tekemiensä Kreikan velkojen CDS -sopimuksien vuoksi. Tähän CDS -sopimuksien kiertoyritykseen liittyy kuitenkin myös eräs huomattava riski. Tämä riski syntyy siitä, että pankit ovat ostaneet CDSiä vakuutuksiksi siltä varalta, että Kreikka ei maksa velkojaan. Nyt saavutetussa ratkaisussa pyritään siis siihen, että nämä vakuutukset osaltaan mitätöidään. Näin ollen pankit olisivat maksaneet luottoriskin vaihtosopimuksesta, ts. vakuutuksesta että Kreikka ei maksa velkojaan, turhaan. Pankit siis häviäisivät sekä omistamiensa Kreikan velkakirjojen arvoissa että luottoriskin vaihtosopimuksen maksuissa, joita ne ovat ottaneet Kreikan maksukyvyttömyyden varalta.
Miksi Euroopan pelastuspaketti ei toimi
Aamuyöllä 27. lokakuuta 2011 Euroopan johtajat (sekä pankit) sopivat Euroopan velkakriisin ratkaisuksi aiotuista toimista. Ehdotettua pakettia on myös kehuttu jonkin verran suomalaisessa mediassa. Sen lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kyseinen ratkaisu ei tule toimimaan nyt esitetyssä muodossa, vaikka Kreikka sen nyt suunnitellussa kansanäänestyksessä hyväksyisikin. Lisäksi pelastuspaketti saattaisi itse asiassa jopa lisätä rahoitusmarkkinoiden epävakautta euroalueella. Tästä on saatu jo viitteitä Italian lainakorkojen nousun muodossa.
Suurin puute eurojohtajien pelastuspaketissa edelleen on, että se ei pyri mitenkään ratkaisemaan Euroopan velkakriisin keskeisiä ongelmakohtia. Kreikka on edelleen de facto maksukyvytön, ja vaikka Kreikan velkojen kokonaisarvon laskeminen 120 % BKT:sta onnistuisi, on tämä edelleen aivan liian korkea velan taso, jotta Kreikan talous pystyisi kasvamaan. Euroopan talouden suurinta uhkaa, eli Italian ja Espanjan maksukyvyttömyyttä, ei paketilla myöskään pystytä kontrolloimaan, koska sovittu 1 biljoonan euron ERVV on siihen liian pieni. Kaiken lisäksi ERVV:n koon kasvu aiotaan tehdä ”vivuttamalla”, eli lainaamalla lisää varoja noin 250 miljardin pääomaa vastaan. Tämä luonnollisesti lisää huomattavasti ERVV:hen osallistuvien euromaiden riskejä, koska vivuttaminen kasvattaa rahaston tappioiden todennäköisyyttä (koska lainapääoma on noin nelinkertainen sijotuspääomaan verrattuna).
Paketin keskeisin kohta, eli Kreikan yksityiselle sektorille myöntämien velkojen leikkaaminen 50 %:lla, on kuitenkin ehkä kaikista ongelmallisin euroalueelle. Kysehän on sopimuksesta, jossa Euroopan yksityiset sijoittajat sitoutuvat (vapaaehtoisesti) vaihtamaan Kreikan velkakirjoja uusiin nimellisarvoltaan 50 % halvempiin velkakirjoihin. Tähän menettelyyn liittyy keskeisesti kaksi ongelmaa. Ensinnäkin, on vielä täysin määrittelemättä mikä on uusien velkakirjojen maturiteetti (juoksuaika, ts. se aika jolloin velka on maksettava takaisin) ja korko. Jos maturiteetti on selkeästi pidempi kuin aikaisempien velkakirjojen ja korko puolestaan suurempi, jää Kreikan todellinen velkahelpotus selkeästi pienemmäksi kuin 50 %. Toiseksi, sopimus perustuu vapaaehtoisiin velkojen leikkauksiin, joilla pyritään välttämään ns. credit event. Credit event tarkoittaa tilannetta, jossa joku markkinatoimija, kuten valtio, laiminlyö rahoitukselliset velvollisuutensa, eli kieltäytyy suorittamasta jotain maksua, kuten korkomaksua, toiselle markkinaosapuolelle. Toisin sanoen kyseessä on siis maksun laiminlyönti.
Syy, miksi credit eventiä pyritään välttämään, on että ko. tapahtuma laukaisi luottoriskin vaihtosopimukset, eli CDS:t (credit default swap). Näitä vaihtosopimuksia voivat käytännössä myydä ja ostaa kaikki markkinatoimijat, kuten rahoituslaitokset ja vakuutusyhtiöt. Luottoriskin vaihtosopimuksia käyttäen jokin instituutio, kuten pankki, vakuuttaa saatavansa joltakin toiselta osapuolelta, kuten valtiolta, jonkin kolmannen osapuolen, kuten vakuutusyhtiö, toimesta. Mikäli velallinen ei pysty maksamaan saataviaan velkojalle, kolmas osapuoli sitoutuu siis maksamaan kyseisen saatavan. CDS:ien laukeamista pyritään välttämään, koska ei tarkkaan tiedetä, kuka omistaa Kreikan CDS -sopimukset ja valtioiden CDS -markkinoita ei ole vielä koskaan testattu. Pahimmassa tapauksessa jokin heikossa taloustilanteessa oleva suuri eurooppalainen pankki saattaisi ajautua taloudellisiin vaikeuksiin tekemiensä Kreikan velkojen CDS -sopimuksien vuoksi. Tähän CDS -sopimuksien kiertoyritykseen liittyy kuitenkin myös eräs huomattava riski. Tämä riski syntyy siitä, että pankit ovat ostaneet CDSiä vakuutuksiksi siltä varalta, että Kreikka ei maksa velkojaan. Nyt saavutetussa ratkaisussa pyritään siis siihen, että nämä vakuutukset osaltaan mitätöidään. Näin ollen pankit olisivat maksaneet luottoriskin vaihtosopimuksesta, ts. vakuutuksesta että Kreikka ei maksa velkojaan, turhaan. Pankit siis häviäisivät sekä omistamiensa Kreikan velkakirjojen arvoissa että luottoriskin vaihtosopimuksen maksuissa, joita ne ovat ottaneet Kreikan maksukyvyttömyyden varalta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.