Mikään muu laki ei vedä vertoja yhdelle laille. Suomessa on yksi laki joka alistaa kaikki muut lait alaisuuteensa. Onko se oikein ja olisiko lakia muutettava? Pikkuvähemmistömme huutaa kielilakia apuun niin pian kun tämä vähemmistö ei saa omaa tahtoaan läpi. Onko se demokratian periaatteiden mukaista, että suurikin enemmistö joutuu taipumaan yhden lain tulkinnan perusteella?
http://www.sfp.fi/sv/start/#article-839-7279-sprakkonsekvensbedomning-maste-forega-beslut-om-storlojo
http://www.sfp.fi/sv/start/#article-839-7279-sprakkonsekvensbedomning-maste-forega-beslut-om-storlojo
Vastaukset 7
Vanhimmat
RKP:n mielestä lakihierarkia menee näin:
1. Kielilaki
2. Perustuslaki
3. Muut lait
Ja tulkitsijoita rkp:läiset juristiikan harrastajat Kimmo Sasin avustamina.
a) POIS PAKKORUOTSI
b) Hurreille paremmat opettajat kouluihin
c) On kehitettävä systeemi, jossa esim. kiintiölääkäri/juristi joutuu fyysisesti työskentelemään surupaikkakunnalla ? vuotta. (Mikä olisi maksimirangaistus?)
d) Pikkuhiljaa luovuttava kiintiöistä esim. sitä mukaa kun surut ovat saaneet koululaitoksensa ja opetuksen kuntoon.
e) ..
Jostain syystä svekoille kielioikeudet koskevat VAIN suruja. Ihan kuin ruotsi olisi ainoa kansalliskieli. Tai oikeastaaan ainoa kieli Suomessa.
Perustuslakia voidaan muuttaa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Mitkään kansainväliset sopimukset eivät voine estää ottamasta mallia Ruotsin kuningaskunnan kielilainsäädännöstä itse kielilain sisällön osalta.
"Mitkään kansainväliset sopimukset eivät voine estää ottamasta mallia Ruotsin kuningaskunnan kielilainsäädännöstä itse kielilain sisällön osalta."
Niin, onhan se kumma, että svekojen henkisen kotimaan esimerkki ei juuri tässä tapauksessa kelpaa, vaikka kaikki muu sieltä pitää apinoida.
Suomalainen pakolaislapsi tyydytti monia tarpeita. Alva ja Gunnar Myrdalin teos loi omalta osaltaan pohjaa sille kansaliikeella, joka lastensiirroista muodostui.