Ruuan hinnasta yhä suurempi osa päätyy tulevaisuudessakin kauppiaiden taskuun. Kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maataloustuottajien saama osuus on puolestaan pienentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2010 verrattuna. Suurin syy on ruuan myynnin keskittyminen kahdelle isolle kauppaketjulle.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n ja Pellervon Taloudellisen Tutkimustoimiston PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan kauppa lohkaisee yhä suuremman osan elintarvikkeen hinnasta. Kun vielä vuonna 2000 kauppa nappasi esimerkiksi ruisreikäleivän hinnasta 27,5 prosenttia, sai se vuonna 2010 ruisleivän myyntihinnasta jo 35,5 prosenttia.
Suomessa vähittäiskauppa on keskittynyt kahdelle suurelle kauppaketjulle, jotka hallitsevat markkinoita lähes 80 prosentin osuudella. Kun K- ja S-ryhmä hallitsevat ruuan myyntiä, on elintarviketeollisuuden ja maataloustuottajien taivuttava kauppojen ehtoihin, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niemi.
- Kauppa voi päättää siitä, miten se käyttää hyllytilaa, ja painostaa elintarviketuottajia siihen, että jos ei tietyllä hinnalla myydä, hyllytila menee. Siellä voi olla erilaisia toimitusmaksuja siihen, että elintarviketuottajien pitää maksaa saamastaan hyllytilasta, Niemi sanoo.
"Kilpailu kahden välillä toimii"
Päivittäiskauppiaiden edunvalvojajärjestö Päivittäistavarakauppa ry puolestaan vakuuttaa, että kilpailu toimii kahden kaupan vallasta huolimatta. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan päivittäistavarakaupan tehtävät ja osuus elintarvikeketjun kustannuksista ovat kasvaneet, mikä selittää ruuan hinnasta kauppiaalle päätyvän osuuden kasvua.
MTT:n ja PTT:n mukaan tutkimustulokset antavat viitteitä epätäydellisestä kilpailusta.
- Meidän tutkimustuloksemme osoittavat, että tässä on viitteitä epätäydellisestä kilpailusta ja sitä kautta kaupan vahvasta markkina-asemasta. Kauppa on ottanut logistiikkaketjun hyvin vahvasti hallintaansa. Sen on tuonut valtavasti tehokkuutta ketjuun. Paradoksi tässä onkin juuri se, että vahva markkina-asema voi johtaa siihen, että markkina-asemaa käytetään myös väärin, Jyrki Niemi korostaa.
Kilpailuvirasto selvittää parhaillaan päivittäistavarakaupan ja tavaratoimittajien välisiä suhteita sekä niiden vaikutuksia kilpailuasetelmiin. Selvitys valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä.
Vain Tanskassa Suomea korkeampi arvolisänvero
Ruuan hinta jakautuu tuottajan ja teollisuuden lisäksi tukku- ja vähittäiskaupan osuuteen. Lisäksi verottaja vie ruuan hinnasta arvolisänveron, joka on Suomessa tällä hetkellä 13 prosenttia. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 ruuan hinta on Suomessa kallistunut nimellisesti 21 prosenttia.
Ansiotasoon suhteutettuna ruoka on kuitenkin 2000-luvulla halventunut selvästi, sillä palkat ovat nousseet yli 45 prosenttia vuosituhannen vaihteesta.
Ruoka on Suomessa kuitenkin edelleen kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa. Kova hinta johtuu etenkin ruuan korkeasta arvonlisäverosta. Ainoastaan Tanskassa ruokaa verotetaan Suomea kovemmin.
K- ja S-ryhmän johtoasema ei ole ainoa syy elintarvikkeiden vähittäismyyntihintojen ja tuottajahintojen välisen eron kasvamiselle. Hintaerojen muutokseen on vaikuttanut muun muassa tuottavuuserot ruokaketjun eri osissa, elintarvikehygienian tiukentuneet standardit, tukipolitiikan muutokset sekä kansainvälisen kaupan vapautuminen.
- Kansainvälinen kauppa on avautunut ja se on tietysti tuonut erityisesti kovaa kilpailua tähän maataloustuotteiden ja valmiiden elintarvikkeiden kauppaan. Potentiaalinen tuonnin uhka on iso kotimaiselle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle, Niemi kertoo.
Kauppa tulee jatkossakin saamaan suuren osan ruuan myyntihinnasta, mutta suuria muutoksia ei enää pitäisi olla luvassa.
- Isot rakennemuutokset on jo nähty. Jo viime vuosina tämä kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa ja näen, että myös jatkossa kaupan osuus tässä ketjussa paranee, mutta ei varmaankaan enää samalla vauhdilla kuin mitä on nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana, Jyrki Niemi sanoo.
YLE Uutiset
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n ja Pellervon Taloudellisen Tutkimustoimiston PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan kauppa lohkaisee yhä suuremman osan elintarvikkeen hinnasta. Kun vielä vuonna 2000 kauppa nappasi esimerkiksi ruisreikäleivän hinnasta 27,5 prosenttia, sai se vuonna 2010 ruisleivän myyntihinnasta jo 35,5 prosenttia.
Suomessa vähittäiskauppa on keskittynyt kahdelle suurelle kauppaketjulle, jotka hallitsevat markkinoita lähes 80 prosentin osuudella. Kun K- ja S-ryhmä hallitsevat ruuan myyntiä, on elintarviketeollisuuden ja maataloustuottajien taivuttava kauppojen ehtoihin, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niemi.
- Kauppa voi päättää siitä, miten se käyttää hyllytilaa, ja painostaa elintarviketuottajia siihen, että jos ei tietyllä hinnalla myydä, hyllytila menee. Siellä voi olla erilaisia toimitusmaksuja siihen, että elintarviketuottajien pitää maksaa saamastaan hyllytilasta, Niemi sanoo.
"Kilpailu kahden välillä toimii"
Päivittäiskauppiaiden edunvalvojajärjestö Päivittäistavarakauppa ry puolestaan vakuuttaa, että kilpailu toimii kahden kaupan vallasta huolimatta. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan päivittäistavarakaupan tehtävät ja osuus elintarvikeketjun kustannuksista ovat kasvaneet, mikä selittää ruuan hinnasta kauppiaalle päätyvän osuuden kasvua.
MTT:n ja PTT:n mukaan tutkimustulokset antavat viitteitä epätäydellisestä kilpailusta.
- Meidän tutkimustuloksemme osoittavat, että tässä on viitteitä epätäydellisestä kilpailusta ja sitä kautta kaupan vahvasta markkina-asemasta. Kauppa on ottanut logistiikkaketjun hyvin vahvasti hallintaansa. Sen on tuonut valtavasti tehokkuutta ketjuun. Paradoksi tässä onkin juuri se, että vahva markkina-asema voi johtaa siihen, että markkina-asemaa käytetään myös väärin, Jyrki Niemi korostaa.
Kilpailuvirasto selvittää parhaillaan päivittäistavarakaupan ja tavaratoimittajien välisiä suhteita sekä niiden vaikutuksia kilpailuasetelmiin. Selvitys valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä.
Vain Tanskassa Suomea korkeampi arvolisänvero
Ruuan hinta jakautuu tuottajan ja teollisuuden lisäksi tukku- ja vähittäiskaupan osuuteen. Lisäksi verottaja vie ruuan hinnasta arvolisänveron, joka on Suomessa tällä hetkellä 13 prosenttia. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 ruuan hinta on Suomessa kallistunut nimellisesti 21 prosenttia.
Ansiotasoon suhteutettuna ruoka on kuitenkin 2000-luvulla halventunut selvästi, sillä palkat ovat nousseet yli 45 prosenttia vuosituhannen vaihteesta.
Ruoka on Suomessa kuitenkin edelleen kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa. Kova hinta johtuu etenkin ruuan korkeasta arvonlisäverosta. Ainoastaan Tanskassa ruokaa verotetaan Suomea kovemmin.
K- ja S-ryhmän johtoasema ei ole ainoa syy elintarvikkeiden vähittäismyyntihintojen ja tuottajahintojen välisen eron kasvamiselle. Hintaerojen muutokseen on vaikuttanut muun muassa tuottavuuserot ruokaketjun eri osissa, elintarvikehygienian tiukentuneet standardit, tukipolitiikan muutokset sekä kansainvälisen kaupan vapautuminen.
- Kansainvälinen kauppa on avautunut ja se on tietysti tuonut erityisesti kovaa kilpailua tähän maataloustuotteiden ja valmiiden elintarvikkeiden kauppaan. Potentiaalinen tuonnin uhka on iso kotimaiselle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle, Niemi kertoo.
Kauppa tulee jatkossakin saamaan suuren osan ruuan myyntihinnasta, mutta suuria muutoksia ei enää pitäisi olla luvassa.
- Isot rakennemuutokset on jo nähty. Jo viime vuosina tämä kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa ja näen, että myös jatkossa kaupan osuus tässä ketjussa paranee, mutta ei varmaankaan enää samalla vauhdilla kuin mitä on nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana, Jyrki Niemi sanoo.
YLE Uutiset
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruokkivaa kättä onkin järkevää lyödä... Kukas sitten ruokkii? Kauppa saa yhä suuremman osan. Paavokin tuossa Ylellä jo kerjäsi Saulilta ylimääräistä vaalirahaa...