Minulla ei ole mitään uskovaisia ja uskovaisuutta
vastaan. Päinvastoin. Silloin kun ihminen on
oikeasti uskossa on hän sinut itsensä ja
ympäristönsä kanssa. Sitä on kaunista katsella.
Oikealla uskossa ololla tarkoitan siis sitä, että
ei sokeasti usko vain yhteen asiaan vaan edes
yrittää harkita muunkinlaisia mahdollisuuksia
mitä elämällä on tarjota. Ja näkee hyviä puolia
muuallakin kuin omassa uskossaan. Aidosti
uskovainen ihminen, kuului hän sitten mihin
uskontokuntaan tahansa, on sisäisesti kaunis:
ottaa toiset huomioon, auttaa, on empaattinen
eikä tuomitse. Eikä tyrkytä omaa uskontoaan
ainoana oikeana "tienä pelastukseen".
Mutta miksi niin moni teistä joita tällä
palstalla liikkuu ei ole kauniita? Te olette
hukanneet jonnekin matkan varrelle
avarakatseisuuden, erilaisuuden hyväksynnän ja
suvaitsevaisuuden. Olette päällepäsmäreinä
kertomassa mikä on oikein ja mikä väärin
vaivautumatta edes ajattelemaan syvemmälti.
Luotatte vain ja ainoastaan omaan uskoonne ja sen
ainoaan oikeaan oppiin. Yksisilmäisesti,
kyselemättä ja kyseenalaistamatta. No, onhan se
tietysti helppoa elämää kun on valmiiksi sanellut
säännöt, mutta eikö se samalla käy tylsäksi?
Tätäkö uskonto on? Määräyksiä, rajoituksia,
sokeutta, muiden tuomitsemista?
Ei minun mielestäni. Tai ehkä minä olen
ymmärtänyt väärin. Korjatkaa ajatuksiani, mutta
perustelkaa myös MIKSI minun pitäisi ajatuksiani
muuttaa. Ei riitä että vastaatte että te tiedätte
asian olevan niin-ja-näin. Ajatelkaa ennen kuin
vastaatte. Edes kerran elämässänne.
Yrittäkää käännyttää minut niin että voisin
jälleen palauttaa uskoni ihmisten kauneuteen.
vastaan. Päinvastoin. Silloin kun ihminen on
oikeasti uskossa on hän sinut itsensä ja
ympäristönsä kanssa. Sitä on kaunista katsella.
Oikealla uskossa ololla tarkoitan siis sitä, että
ei sokeasti usko vain yhteen asiaan vaan edes
yrittää harkita muunkinlaisia mahdollisuuksia
mitä elämällä on tarjota. Ja näkee hyviä puolia
muuallakin kuin omassa uskossaan. Aidosti
uskovainen ihminen, kuului hän sitten mihin
uskontokuntaan tahansa, on sisäisesti kaunis:
ottaa toiset huomioon, auttaa, on empaattinen
eikä tuomitse. Eikä tyrkytä omaa uskontoaan
ainoana oikeana "tienä pelastukseen".
Mutta miksi niin moni teistä joita tällä
palstalla liikkuu ei ole kauniita? Te olette
hukanneet jonnekin matkan varrelle
avarakatseisuuden, erilaisuuden hyväksynnän ja
suvaitsevaisuuden. Olette päällepäsmäreinä
kertomassa mikä on oikein ja mikä väärin
vaivautumatta edes ajattelemaan syvemmälti.
Luotatte vain ja ainoastaan omaan uskoonne ja sen
ainoaan oikeaan oppiin. Yksisilmäisesti,
kyselemättä ja kyseenalaistamatta. No, onhan se
tietysti helppoa elämää kun on valmiiksi sanellut
säännöt, mutta eikö se samalla käy tylsäksi?
Tätäkö uskonto on? Määräyksiä, rajoituksia,
sokeutta, muiden tuomitsemista?
Ei minun mielestäni. Tai ehkä minä olen
ymmärtänyt väärin. Korjatkaa ajatuksiani, mutta
perustelkaa myös MIKSI minun pitäisi ajatuksiani
muuttaa. Ei riitä että vastaatte että te tiedätte
asian olevan niin-ja-näin. Ajatelkaa ennen kuin
vastaatte. Edes kerran elämässänne.
Yrittäkää käännyttää minut niin että voisin
jälleen palauttaa uskoni ihmisten kauneuteen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Joo - ihan mukavasti ja täyttä asiaa kirjoitit.
Juuri tuollainen meidän uskovien pitäisi olla;
empaattinen, rakkaudellinen, toiset
huomioonottava jne. Eli sellainen josta meille
mallin antoi Mestarimme Jeesus Kristus.
Valitettavasti täytyy omalta kohdalta todeta -
enpä paljon muiden kohdalta pystykään
toteamaan :)) - että hyvin harvoin sitä pystyy
täyttämään nuo kriteerit.
Kun katselee tätäkin palstaa, niin kyllä täällä
on tiettyjä henkilöitä ja nimimerkkejä, jotka
pystyvät meikäläistä paljon paremmin omissa
kirjoituksissaan lähestymään noita
tavoitekriteerejä.
Kaikkihan me olemme vajavaisia; vai yksi oli
täydellinen eli J.K.
Itse olen melko tuliluonteinen ja karvat tuppaa
nousemaan vähän liiankin helposti pystyyn jonkun
ateistin kirjoituksen edessä. Sitten tulee
laitettua aika "höyryävää" kirjoitusta myös
vastineeksi.
Tästä asiasta voisi kirjoittaa pidempäänkin,
mutta mielestäni yksikään kirjoitus ei saisi olla
määräänsä pidempi.
Toteaisin loppukaneettina:
Me olemme vain ihmisiä!!!
Avarakatseisuus? Jos kaunis olisi avarasti sijoiteltu tässä maailmassa, avarakatseisuus olisi paljon suositumpaa. Mutta kun kauniit asiat tuppaavat olemaan pienenpieni piste jossakin johon pitää tihrustaa tosi tarkasti, siihen jää yleensä avarakatseisuus. Ei ole aikaa katsella ympärilleen, ettei se pienikin piste katoaisi, ymmärrätkös?
Kuvittele jos itse olisit uskova, niin miten yrittäisit käännyttää esimerkiksi näitä ihmisiä tällä palstalla?
Mitä sinä heille sanoisit? Tieteellisiä todisteita? Kuka niitä uskoo, tai kuka niitä edes jaksaa lukea saatikka tarkistaa..
Kerrotko omasta hyvästä olostasi? Sinulle vain nauretaan ja pilkataan yksinkertaiseksi..Mitä parempi olo, sitä nopeammin valkotakit kutsuttakoon..
Kuka uskoo sinua jos kerrot ihmeestä? Kuka sinua uskoo jos profetioit oikein? Ehkä yksi siellä taustalla, mutta suurin osa jatkaa pilkkaamistaan.
Ymmärräthän että ihmisenä kaikilla joskus pinna palaa ja tekee mieli sulkea se ainoa jäljellä oleva yksi silmä.
Todelliset uskovat jakavat Jeesuksen rakkautta, muttakun muttakun...jumalattomien asenne on sellainen että he istuutuvat ja sanovat "viihdyttäkää meitä".
Jumala särkeköön jokaikisen jumalattoman sydämen niin rikki, että jumalattomat joutuisivat kutsumaan uskovat auttamaan etsinnöissä.
Todellisen uskovan sanojen takana seisoo itse Jumala, miksi hänen pitäisi perustella sanojaan? Toisin sanoen, jos joku sanoisi olevansa sinua rikkaampi ja sinun olevan köyhä, eikö sinun tekisi mieli tutkia hänen taskunsa jotta näkisit onko hän todella rikkaampi.
Jos minä kerron, mistä sinä löydät rakkauden ja rikkauden alkulähteen, niin EIKÖ NYT TEE YHTÄÄN MIELI OTTAA SELVÄÄ?!?!?!
Hevoinen hyvä. Kiitoksia kovasti vastineestasi.
Valitettavasti minun on vaikea suhtautua siihen
haluamallasi tavalla. Meinasin pudota tuolilta
joidenkin kohtien jälkeen:
"Kuvittele jos itse olisit uskova, niin miten
yrittäisit käännyttää esimerkiksi näitä ihmisiä
tällä palstalla?" Miksi minä haluaisin käännyttää
näitä ihmisiä? Miksi en antaisi heidän uskoa
omalla tavallaan? Siinä sinulle suvaitsevaisuutta
ja avarakatseisuutta.
"Jumala särkeköön jokaikisen jumalattoman sydämen
niin rikki, että jumalattomat joutuisivat
kutsumaan uskovat auttamaan etsinnöissä." OK.
Ikuista tulta, tulikiveä ja kadotusta kaikille
jotka eivät ole oikean tien kulkijoita. Kuka sen
oikean tien määrittelee? Sinäkö?
"Todellisen uskovan sanojen takana seisoo itse
Jumala, miksi hänen pitäisi perustella sanojaan?"
Jep, selvä. Kun olin saanut alaleukani kasattua
lattialta jälleen osaksi naamaani aloin miettiä
että olitko ollenkaan lukenut alkuperäistä
viestiäni... Erinomainen kysymys itseasiassa.
Sainko nyt sitten tässä perustelun sille miksi
useat uskovaiset ovat niin ahdasmielisiä ja
suvaitsemattomia? Juu, niin taisi käydä.
Valitettavasti et kuitenkaan saanut minua tällä
perustelulla käännytettyä. Sori.
"Jos minä kerron, mistä sinä löydät rakkauden ja
rikkauden alkulähteen, niin EIKÖ NYT TEE YHTÄÄN
MIELI OTTAA SELVÄÄ?!?!?!" Tokihan tekee mieli.
Valitettavasti vain aikaisempi osa viestistäsi
vei suuren osan uskottavuudestasi. Joten Sinun
kauttasi en usko tietäni sinne löytäväni. Ja taas
kerran sori.
"Miksi en antaisi heidän uskoa
omalla tavallaan? Siinä sinulle suvaitsevaisuutta
ja avarakatseisuutta."
Miksi sinä et antaisi meidän uskoa omalla
tavallamme?
"Joten Sinun
kauttasi en usko tietäni sinne löytäväni."
Ethän sinä ihmisten kautta sitä tietä
löydäkään,vaan Jeesuksen.
Jeesuksen kautta sen tien voisinkin löytää.
Kerrotko mulle missä Jeesus asuu niin menen häntä
ihan henkilökohtaisesti tapaamaan? Valitettavasti
minun on, jos Jeesuksen luo haluan, kuljettava
sinne IHMISTEN kautta, koska sattuneista syistä
Jeesus on fyysisesti kuollut. Ihan noin niinkuin
pikku vihjeenä jos et sitä muuten ole
huomannut... Joo, äläkä yritä sanoa että
kirjoista löytyy, Raamatusta tms., sillä kuka
kirjat on kirjoittanut? Aivan oikein: IHMISETHÄN
niitä raapustaa. Ja kyllä minä annan teidän uskoa
ihan omalla tavallanne ja kulkea ihan omaa
tietänne, ei teikäläisten olemassaolo minua
millään tapaa uhkaa toisin kuin mitä ilmeisimmin
meikäläisten (siis epäilijöiden) olemassaolo
koetaan teikäläisten joukossa uhkaksi.
Anteeksi nyt jos viestissäni on hiukan, kuinka
sen nyt sanoisin, pirullinen sivumaku, mutta en
voi muuta.
Minusta kun tuntuu,ettet sinä tosissasi ole tietä
kyselemässä vaan haluatkin piruilla
vaan.Miksi,jos meidän olemassa olo ei sinua
haittaa?Eihän silloin tarvitse kiihtyä ja alkaa
piruilla.
Ai motiivia fundeeraat....
Onko todella niin ihmeellistä ja kummallista jos
törmää asiattomuuksiin, epäloogisuuksiin, hatusta
(tai sieltä takaa) vedettyihin argumentteihin
että pikkuisen alkaa piruilu maistua.
Eikö se ole aika luonnollista? Kysynpä vaan?
Onko se niin vaikea ymmärtää?
Eihän minun pitäisi näin kiihtyä. Mutta siinä et
ole oikeassa että olisin täällä vain
piruilemassa. En ole. Ihan oikeasti olisin valmis
ottamaan vastaan sellaisia ajatuksia jotka voisin
omikseni tunnistaa. Ohjaisivat ne sitten minut
oikealle tielle tai eivät. Valitettavasti minulle
vain tuputetaan edelleenkin sitä samaa: kaavoihin
kangistunutta yksisilmäistä perustelematonta
Sanan seuraamista. Kaipaan omaa ajattelua, omaa
järkeilyä, omia perusteluja! En kirjoja, en
dogmeja, en muiden sanomisia, vaan jonkun ihmisen
OIKEITA AJATUKSIA joita ei sokaise yksi-ainoa-
oikea -ajattelu vaan jossa otettaisiin asioihin
kantaa monelta eri puolelta. Miksi en sitten
sellaista saa?????
Kiitos kun valaisit asiaa.Täällä vaan tulee
yliherkäksi kun on kaikenlaisia hihhuleita
liikkeellä.Mielelläni voisin kertoa omasta
uskostani joka ei ole kaavoihin
kangistunutta.Olen vaan tieni siihen löytänyt
kaikenlaisten sekoilujen kautta.Joku voisi
väittää etten ole uskovainen ollenkaan mutta itse
minä tiedän mikä olen.Mutta en nyt pitemmin jaksa
kertoa,pitää ruveta nukkumaan.Hyvää yötä!
p.s huomenna jos kerkiän voisin sulle kertoa
enemmän,jos kiinnostaa...
Lupailit vähän kertoa omasta uskostasi. Voisitko
sen tehdä? Olisi mielenkiintoista tietää miten
olet siihen päätynyt ja millainen se on.
Varsinkin kun sanot että joku voisi väittää ettet
uskovainen olekaan...
Mitä järkeä on uskossa, jos ei usko siihen mihin
uskoo, vaan ottaa vastaan myös muut ajatukset? En
ymmärrä. Silloinhan ei ole mitään pointtia
uskossakaan.
Meidän kristittyjen ohjekirja on Raamattu,
ymmärrät sitä sitten tai et, ja siinä
rakastamassamme kirjassa kerrotaan, kuinka
Jumalamme on ainoa Jumala, eikä suvaitse meidän
pitävän muita jumalia. Rakastamme Jumalaamme, ja
jos se rakkaus on aito, on se myös horjumaton.
Siksi emme voi edes harkita muita
mahdollisuuksia, koska meillä niitä ei ole.
Haluat omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä
keskustelevan kanssasi uskosta. Mikä saa sinut
uskomaan, että kristityt eivät ajattele omilla
aivoillaan? Se, että me olemme Jumalamme kanssa
samaa mieltä asioista, ei tarkoita sitä,
ettemmekö ajattelisi omilla aivoillamme. Jos se
tosiasia, ettemme ole sinun kanssasi samaa mieltä
asioista tekee meidät aivottomiksi, olkoon sitten
niin.
> Mitä järkeä on uskossa, jos ei usko siihen mihin
uskoo, vaan ottaa vastaan myös muut ajatukset? En
ymmärrä. Silloinhan ei ole mitään pointtia
uskossakaan.
Siis uusien ajatusten vastaanottaminen vaarantaa uskon? Tässäpä ajatus joka yhdistää fundamentalisteja yli uskonto- ja kulttuurirajojen. :)
Vakavammin puhuen, mitä ideaa on lukea tätä *keskustelu*palstaa, jos ei ole valmis keskustelemaan? Mitä järkeä on kirjoittaa vastausta viestiin jota ei yritä ymmärtää?
> Rakastamme Jumalaamme, ja
jos se rakkaus on aito, on se myös horjumaton.
No eikö se horju jos erehtyy vastaanottamaan ei-uskovien ajatuksia...
> Se, että me olemme Jumalamme kanssa
samaa mieltä asioista, ei tarkoita sitä,
ettemmekö ajattelisi omilla aivoillamme.
Hassua että vaikkapa protestantit ja katolilaiset ovat kovasti eri mieltä keskenään, vaikka kaikki ovat samaa mieltä jumalan kanssa.
"Jumalamme kanssa samaa mieltä asioista"?
Pidättekö Jumalaa niin yksinkertaisena? Miten
olette saaneet hänet ajattelemaan laillanne?
Itse uskon Kaikkivaltiaaseen, joka
ei "kaveeraa" kenenkään kanssa. Ei kenenkään.