Viimeinkin Helsingin Sanomat tunnustaa, että Suomen kielipolitiikka on kuin keisari ilman vaatteita:
"KOLUMNI
Kielipolitiikkaa ilman vaatteita
13.11.2011
Mikael Pentikäinen
Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.
Tanskalaisen Hans Christian Andersenin tuttu satu kertoo keisarista, jonka valeräätälit puettavat lumevaatteisiin. Keisari ja hänen hännystelijänsä saadaan uskomaan, että keisarilla on hienot vaatteet, vaikka niitä ei ole ensinkään. Tarvitaan pieni lapsi toteamaan kansan edessä, että keisarillahan ei ole vaatteita..."
Suomen kielipolitiikka on todellakin verrattavissa tuohon satuun. Pakkoruotsia pidetään yllä uskottelemalla mediassa ja kouluissa, että se on hyvä, laillista ja oikein.
Todellisuudessa kaikki tietävät, että nykyinen kielipolitiikka ei toimi ja muutoksia odotellaan kaiken aikaa.
Vaan hallitus uskoo vielä keisarin vaatteiden olevan hänen päällään.
Vain perussuomalaiset - ja nyt siis myös Hesarin Pietikäinen - sanovat viimein suoraan: keisarilla ei ole vaatteita.
"KOLUMNI
Kielipolitiikkaa ilman vaatteita
13.11.2011
Mikael Pentikäinen
Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.
Tanskalaisen Hans Christian Andersenin tuttu satu kertoo keisarista, jonka valeräätälit puettavat lumevaatteisiin. Keisari ja hänen hännystelijänsä saadaan uskomaan, että keisarilla on hienot vaatteet, vaikka niitä ei ole ensinkään. Tarvitaan pieni lapsi toteamaan kansan edessä, että keisarillahan ei ole vaatteita..."
Suomen kielipolitiikka on todellakin verrattavissa tuohon satuun. Pakkoruotsia pidetään yllä uskottelemalla mediassa ja kouluissa, että se on hyvä, laillista ja oikein.
Todellisuudessa kaikki tietävät, että nykyinen kielipolitiikka ei toimi ja muutoksia odotellaan kaiken aikaa.
Vaan hallitus uskoo vielä keisarin vaatteiden olevan hänen päällään.
Vain perussuomalaiset - ja nyt siis myös Hesarin Pietikäinen - sanovat viimein suoraan: keisarilla ei ole vaatteita.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kuten tavallista nefe siteeraa alkuperäistä tekstiä vain soveltuvin osin antamatta lähdettä. MP ihmettelee Hesarin pääkirjoituksessa sitä ettei meillä lain mukaan saa olla kaksikielisiä kouluja joiden opetuskielet ovat suomi ja ruotsi vaikka kaikki muut kielikombinaatiot ovat ok ja kaksikielisiä kouluja itse asiassa on olemassa useitakin.
Pentikäinen siis vaatii kaksikielisiä kouluja ja kaksikielisyyden vahvistamista.
MP: "Se on kieltämättä hassua, ennen kaikkea siksi, että kaksikielisessä Suomessa on yhä enemmän kaksikielisiä perheitä. Vielä hassummaksi – tai surkeammaksi – tilanteen tekee se, että koko ajan kaivataan lisää ihmisiä, jotka osaisivat ruotsia hyvin."
Kas tässä koko juttu.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kielipolitiikkaa ilman vaatteita/a1305549257277
Eiköhän ne ole nämä sukurutsaat jotka ei halua suomenkieltä ruotsin kanssa
samaan kouluun.
Nyt ei keskustella koulusta jossa olisi sekä suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita vaan keskustelua käydään nimen omaan koulusta jossa itse opetus tapahtuisi kahdella kielellä, eli suomeksi JA ruotsiksi.
Minkäkielisiä oppilaat olisivat on tässä yhteydessä epäolennaista.
HS:n kysely kuitenkin osoitti että yli puolet pääkaupunkiseudun vanhemmistä olisi valmiita laittamaan lapsensa kouluun jossa opetus tapahtuisi suomeksi JA ruotsiksi.
Saahan tuollaisia kouluja olla, mutta kunhan saisin omat lapseni suomen ja englanninkieliseen opetukseen. Ruotsi on ihan kiva marginaalikieli siinä missä mikä tahansa muukin maailman rikkauksista.
Uskoisin tämän yksittäisen kielipaketin rikkauteen paremmin, jos Ahvenanmaalla ja Ruotsissa suomella olisi virallisen kielen asema.
Saathan sitä englanninkielistäkin opetusta mutta se maksaa.
Veovaroilla tarjotaan ilmaista koulutusta vain kansalliskielillä ja toistaiseksi sitäkin vain jommalla kummalla.
Voi voi, samaa asiaahan tuo aloittaja sanoo: että Suomen kielipolitiikka on kuin keisari illman vaatteita.
Jopa rkp:n johto on alkanut puhua että kielilakia pitää muuttaa.
Mikä sulle on vielä epäselvää?
Wetterstrand oli se lapsi joka viimeksi sanoi, että vaatteita ei ole.
Nettifennot ovat sanoneet niin jo vuosia.
Jos suomalainen lukija lukee Hesaria ja tulkitsee jutun noin, niin sitten tulkitsee.
Pitää Pietikäisen kirjoittaa tarkemmin, jos on eri mieltä kuin mitä kirjoittaa.
Tai laittaa loppuun "Mitä se on?" selitys.
Wetterstandin perhe on jo kaksikielinen.
Hesari kysyi suomalaisilta hyväksyisivätkö he samat koulurakennukset. Tulos: 55 % hyväksyi.
Outoa tutkimukessa oli, että yli 70 % samasta porukasta olisi laittanut lapsensakin sinne. Miten se % oli niin eri, sitä ei ymmärrä erkkikään.
Rkp-Vasabladet tulkitsi kyselyn, että "60 % suomalaisita haluaa, että heidän lapsensa käyvät koulua ruotsiksi".
Henriksson, ja Rkp ei halua finnareita samaa rakennukseenkaan. Sama piha käy, jos välitunnit on eri aikaan.
"Hesari kysyi suomalaisilta hyväksyisivätkö he samat koulurakennukset. Tulos: 55 % hyväksyi."
Ei se Hesari sellaista kysynyt!! Hesari kysyi PÄÄKAUPUNKISEUDUN 7 - 16 vuotiaiden vanhemmilta olisivatko he kiinnostuneita laittamaan lapsensa kouluun jossa opetus tapahtuisi kahdella kielellä, eli suomeksi että ruotsiksi.
"Selvä enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun. Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä mielipidetiedustelussa 55 prosenttia 7-16-vuotiaiden lasten vanhemmista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun, jossa opetuskielinä olisivat molemmat kansalliskielet suomi ja ruotsi (HS 31. 10.). "
Heiltä ei suinkaan kysytty kiinnostaisiko heitä laittaa lapsensa kouluun jossa samassa rakennuksessa toimisi myös ruotsinkielinen koulu! Sellainen nyt ei ole ennenkuulumatonta nykyäänkään.
Antoivatko tuossa kyselyssä vaihtoehtoja? (esim. suomi-venäjä, suomi-englanti, suomi-espanja, suomi-kiina)
Jos kysyy vain, olisiko valmis suomi-ruotsi -koulutukseen, on sama kuin kysyisi, että otatko mansikkajäätelöä, eikö?
Missä ongelma? Onhan nykyäänkin moleminkielisiä kouluja, joihin vanhemmat voivat laittaa vapaasti lapsensa. Miksi tarvittaisiin erikseen kaksikielisiä kouluja?
Ei Suomessa ole kakskielisiä kouluja kombinaatiolla suomi - ruotsi. Ainoa poikkeus on yksityiset Steiner koulut.
Pääkapunkiseudulla oltaisiin kuitenkin Hesarin kyselyn perusteella kinnostuneita kaksikielisistä kouluista, siis kouluista joissa opetus annetaan sekä suomen että ruotsin kielellä.
"Miksi tarvittaisiin erikseen kaksikielisiä kouluja? "
Ai miksikö? No vissiin siksi että vanhemmat toivoisivat lastensa luonnollisella tavalla oppivan sekä suomea että ruotsia ja kehittyvän kakskielisen koulun avulla sujuvasti kakskielisiksi.
Kaksikieliset koulut palvelevat kaksikielisiä perheitä, mikä on hienoa. Kysymys on, pitääkö perheen tarpeista ulottaa velvoite myös muiden perheiden lapsiin.
Esim. voidaanko joillain Helsingin alueilla pitäisi siirtyä suomi-ruotsi -asetelmasta suomi-somaliin? Jos tämä ei ole soveliasta, millä kielivalinta perustellaan?
"Kaksikieliset koulut palvelevat kaksikielisiä perheitä, mikä on hienoa. Kysymys on, pitääkö perheen tarpeista ulottaa velvoite myös muiden perheiden lapsiin."
Ruotsin- ja kaksikieliset perheet eivät vaikuttaisi kovin innostuneilta kakskielisistä kouluista, käsittääkseni kaksikielisistä kouluista ovat eniten kiinnostuneita yksikieliset suomenkieliset perheet.
Höblän keskustelupalstalla ei tainnut juuri kukaan olla kiinnostunut, vaan voihan niitä sellaisiakin olla. Itse en myöskään Helsingissä asuvana laittaisi lastani kakskieliseen kouluun.
MIKAEL Pentikäisen kirjoitus oli yksipuolinen ja yksinkertainen.
Mitä hän toivoo saavuttavansa sillä, keille se oli kirjoitettu, kenet se herätti?
"Mitä hän toivoo saavuttavansa sillä, keille se oli kirjoitettu, kenet se herätti? "
Niille jotka rakastavat "kaksikielisyyttä" mutta eivät pidä RKP:n kielipolitiikkaa optimaalisena ratkaisuna ruotsalaisuuden ylläpitämisessä.
Mutta antaa Hesarin höyrytä, kaikki julkinen kielipoliittinen keskustelu romuttaa keinotekoista kaksikielisyyttä.
Tyypillistä Hesaria, jonka päätoimitukseen valitaan vain ruotsin suhteettoman vahvan aseman tai pakkoruotsin kannattajia. Otteita Mikael Pentikäisen kirjoituksesta:
"Se on kieltämättä hassua, ennen kaikkea siksi, että kaksikielisessä Suomessa on yhä enemmän kaksikielisiä perheitä. Vielä hassummaksi – tai surkeammaksi – tilanteen tekee se, että koko ajan kaivataan lisää ihmisiä, jotka osaisivat ruotsia hyvin."
Eli pakkoruotsista huolimatta ruotsia ei osata hyvin.
"Yksikielisten koulujen rinnalle kannattaa kuitenkin rakentaa ruotsalais-suomalaisia ainakin isoihin kaksikielisiin kuntiin, kuten Helsingin seudulle, vaikka koeajaksi. Rkp:llä ei ole oikeutta evätä mahdollisuutta perheiltä, joita tämä vaihtoehto kiinnostaa.
On ilmeistä, että kaksikieliset koulut vahvistaisivat ruotsin asemaa Suomessa. Samalla ne tukisivat myös suomenruotsalaista kulttuuria ja parantaisivat ruotsinkielisiä palveluita."
"Kaksikieliset koulut vahvistaisivat Suomessa todennäköisesti myös pohjoismaista suuntausta, mikä olisi hyvä asia."
Siinä se on, Hesarin linja.
"Jos Suomessa ei oikeasti opita ja rakasteta molempia kieliämme ja kaksikielisyyttämme, voi käydä kuten H. C. Andersenin sadun keisarille."
Siinä se on, Hesarin ja Mikael Pentikäisen linja. Rakasta ruotsia, jos et rakasta, pakotamme ruotsia sinulle.
HS on suomenkielinen HBL.
On totta että Hesarissa pakkoruotsin puolustus menee ihan omaa luokkaansa. Tämä näkyy hyvin useissa pakkoruotsia puolustavissa kirjoituksissa olevista epälogiisuuksista.
Hyvä esimerkki on myös suora ja kritiikitön tuki pakkoruotsittajille kuten vaikkapa Wallinille "ruotsin kielen huolestaan".
Samalla ei kuitenkaan kritisoida esim. eri koulujen olemassa oloa, vaikka samanlaisia kouluja on muiden kielien kohdalla. Miten tämmöinen "ymmärtäminen" voi tapahtua yhden kielen kohdalla mutta ei toisen kielen kohdalla?
Sen jälkeen kirjoitetaankin perinteisiä pakkoruotsi-sloganeita:
"Mitä enemmän Suomessa kasvaa kaksi- tai monikielisiä lapsia, sen parempi – niin heille yksilöinä kuin koko yhteiskunnallekin. Ilman laajaa ja monipuolista kielitaitoa pienen kielialueen kasvatti on kansainvälistyvässä maailmassa heikoilla."
Taas viitataan yhden kielen taidolla "monikielisyyteen"...
Olin kuvitellut että "hassua" ja sadut on kohdennettu alle 15 vuotiaille - Mikael on ilmeisesti laajentamassa lukupiiriään alemmille luokille.
Ensi viikolla Hesarilta tullee taas jokin uusi epämääräinen "gallup" tai "tutkimus", joka on suunnattu suomenkielisiä ja perussuomalaisia vastaan.
Sitä sitten rkp:t kommentoivat ja Halonen myös.
Tämä HS:n "kaksikielisyysgallup" jäi erittäin epäselväksi lukijoille.
Mistä oli kyse gallupissa, sitä ei kukaan ole saanut selville. Rkp tulkitsee omalla tavallaan.
Niinistö tulkitsi siten, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset olisivat samassa rakennuksessa ja voisivat tutustua toisiinsa jonkin yhteisen merkeissä.
Rkp tulkitsi siten että ruotsinkieliset koulut lakkautettasiin ja suomen kieli "saastuttaisi" sitten puhtaat ruotsinkieliset oppilaat hetkessä. Siksi Wallin vastusti asiaa.
Henriksson kannatti, jos asia koskisi vain suomenkielisiä, eli että vain suomenkieliset alkaisivat käydä koulua ruotsiksi.
Mistä saisi alkuperäiset kysymykset ja vastaukset sekä tulkinnan?
Ei mistään,
koska HS:n tarkoitus oli heittää tällainen huhu liikkeelle.
Vastausten perustella suomenkieliset ovat käsittäneet, että kyse on samaan koulurakennukseen siirretystä opetuksesta, joka sallisi erikielisten kanssakäymisen joissakin yhteisissä tapaamisissa ja välitunneilla.
Tähän rkp vastutaa juuri ja siihen Wallin siksi reagoi kielteisesti.
Tvåspråkiga skolor en möjlighet
Den nu så aktuella debatten om tvåspråkiga skolor är välbekant för Niinistö. Han erkänner att frågan är komplicerad, men själv ser han tvåspråkiga skolor som en möjlighet.
-Barn med olika språk lär känna varandra på ett naturligt sätt. Jag förstår att man också kan se risker med en sådan modell, men själv ser jag övervägande positivt på den.
Av presidentkandidaterna kandiderar en för Svenska folkpartiet, Eva Biaudet, och en annan vill profilera sig som en stor vän av tvåspråkigheten, Paavo Lipponen (SDP). Varför skulle en finlandssvensk välja Niinistö?
Niinistö skrattar då han får frågan.
-Finlandssvenskarna ska självklart rösta på vem de vill. Jag säger inte att jag är vare sig de finsk- eller svenskspråkigas kandidat. För mig är tvåspråkigheten som sagt naturlig, jag är allas kandidat.
Noin siis Niinistö sanoo ruotsinkielisen yle:n haastattelussa, että hän tietää keskustelun kaksikielisistä kouluista olevan meneillään ja ymmärtää sen olevan ongelmallinen kysymys. Itse näkee ne mahdollisuutena.
"Lapset eri kieliset oppivat tuntemaan toisiaan luonnollisella tavalla. Ymmärrän, että joku voi nähdä sellaisessa myös riskejä, mutta itse näen sen positiivisena.
Miksi suomenruotsaaliset äänesätisivät siniua, Niinistö?, kysyy toimittaja.
-Suomenruotsalaiset äänestävät tietenkin keta he tahtovat. En sano, että olen suomenkielisten enkä ruotsinkielisten kandidaatti. Minulle kaksikielisyys on luonnollista, olen kaikkien kandidaatti, hän sanoo.
...ja jatkuu, eli suomalaiset haluavat lastensa oppivan jopa kaksikielisesti ja lisää kieliä ja RKP on valmis näyttämään vain savumerkkejä.
Mitä sanoo tähän kiintiöprofessori - ai niin - aidon kaksikielisen lapsen aivot ovat erilaiset kuin yksikielisen lapsen. Josta saankin villin ajatuksen! Onko kiintiöneurologi koskaan kuvannut aivoja, jotka toimivat simultaanisesti useammalla kielellä, esim. perheissä joissa vanhemmat puhuvat eri kieliä ja ovat vielä valinneet kolmannen kielen yhteiseen kommunikointiin. Usealle lapselle tämä on arkipäivää.
Niin, ja ruotsalaiset, siis nämä rannikon ihmeet - he näyttävät sekä käsi- että savumerkkejä???? Ei ihme ettei oppi onnistu.
Eräs aivotutkija on monissa esitelmissään mainnut, että ihmisillä on tapana sanoa, "etteivät millään voi oppia enää uutta kieltä.". Aivot toimivat kuulemma päinvastoin, eli yhä uusien kielien oppiminen on helpompaa. Toki vaatien sanastotankkauksen ja muun pakkotuskan.
Kyse oli kuitenkin aikuisista oppijoista eikä kieltä kiinnitetty mihinkään tiettyyn kieleen. Lapseni päiväkodissa on käytössä yksi kieli, kotona toinen. Ainakin lastentarhanopettajien sanoma oli, että kotona vahvistetaan omaa kieltä.
Keisarin uudet vaatteet todellakin(HS:n keskustelusta aiheesta)
Tiuskea rakki 13.11.2011 13:31
Mielenkiintoista että pakkoruotsin puolustelijat ovat omineet nyt tämänkin analogian. Keisarin uusilla vaatteilla kielipoliittisessa keskustelussa on tähän asti tarkoitettu nimenomaan sitä, että kyseessä on tietynlainen poliittinen ja ideologinen kultti, jossa kaksikielisyyden liturgiaa on toistettava ollakseen tietyissä piireissä salonkikelpoinen, vaikka mitään todellisuuspohjaa koko systeemillä ei olekaan.
Jutussa on taas hyvin kieroja, laskelmoituja kohtia, joissa sotketaan iloisesti kielen opiskelut yleensä sekä kansainvälistyminen siihen, että kyseessä on nimenomaan ruotsin ja "pohjoismaalaisuuden" järjestelmällinen ajaminen jopa sillä tasolla, että koulun opetuskieli uhrataan tälle alttarille jotta saadaan "tarkoituksenmukaisia" kansalaisia. Sitten ovelasti syyllistetään ihmisiä, jotka eivät ole mukana tässä kuviossa tyyliin "monikielisyys on yksikielisen ongelma" -- ikäänkuin tämä ideologinen pohjoismaalaisuus ja ruotsinkielistäminen pelastaisi meidät joltain kokonaisvaltaiselta kielitaidottomuudelta. Taustalla on aina siis koko ajan pelkästään ruotsin asema. Mitään vastaavia kuvioita ei kohdistu käsittääkseni mihinkään muihin ihmisryhmiin.
Ja vaikka kuinka vakuutellaan, että suomenkielisistä ei tehdä ruotsinkielisiä, niin kaikki se "lapsiin on päästävä käsiksi mahdollisimman nuorena ettei synny asenneongelmia"-retoriikka paljastaa kyllä sen, että nimenomaan suomenkielisten kieli-identifikaatio suomenkielisiksi on se keskeinen kielipoliittinen ongelma, joka pitää jotenkin muokata toisenlaiseksi, ettei jatkossa sitten kielipoliittisia järjestelyjä koeta sortaviksi. Assimilaatiopolitiikastahan tässä on objektiivisesti katsoen kyse kaikesta sokeroinnista huolimatta.
Omat penskani saattaisivat hyvin mennäkin kaksikieliseen kouluun, mutta jo ihan monipuolisuuden ja tasapainon nimissä se toinen kieli ei olisi ruotsi -- en haluaisi lasteni kuuluvan siihen kerhoon jossa ruotsia pönkitetään tällä tavoin ilmeisesti oman edun tavoittelun nimissä.
Taas kerran svekot varstavat fennojen nimityksiä!
Keisarin vaatteet- metafora on kielikeskustelussa aina tarkoittanut keinotekoista kaksikielisyyttä. Eli ylläpidetään jotan harhaa.
Sveko on aina alhainen ja kiero.....
No niin, nyt on sadonkorjuun aika. Tätä keisari-vertausta me nefet olemme omissa piireissämme käyttäneet jo vuosia. Lämmittää sydäntä, että työmme tulokset näkyvät jo valtakunnan ykköslehden pääkirjoitussivulla.
Huomasin Wahlroosinkin kerran käyttävän samaa vertausta. Varmaan hänkin on seurannut kielkeskutelua noin virkansa puolesta. Siis Stiftelse-viran.
Suomi on suomenkielinen maa! Se on totuus.