Nyt kun pimeys on kahlinnut mielemme ja ilo on kortilla, kysyn onko sinulla jokin este hyväksyä jotain, joka sinun pitäisi hyväksyä vaan kun et pysty hyväksymään?
Kortti pöytään
38
133
Vastaukset
- Pirre*
Ei miulla mittää, ja iloa löytyy omiksi tarpeiksi - tänäänkin pikkuinen tytön mutukka oli taas tässä mummin ilona ja hoivissa vähän aikaa, - nyt on hyvä..ihmisiä piipahtaa harva se päivä kylässä ja tuo vaihtelua omaishoitajan arkeen, sekä kaik palvelut on jalkamatkan päässä..
Tietysti marista voisi jos viittisi..mutta empä kehttoo.., leippee on ja lämmintä, mitäs sitä immeinen muuta. :) - k/k
On kuule oikein pirunmoinen este hyväksyä jotain jonka pitäs olla selvää pässinlihaa.
- tii-na-...
ei ole asiat joita en hyväksy on sellaisia mitä kukaan muukaan ei hyväksy näin äkkipäätään ei tuu mitään normaalia asiaa mieleen mitä en pystyisi hyväksymään.
Kirjoitit et hyväksy sellaista mitä muutkaan eivät hyväksy. Oletko varma, kertoisitko esimerkin, muuten sanomasi jää irralliseksi lausahdukseksi.
korpikirjailija kirjoitti:
Kirjoitit et hyväksy sellaista mitä muutkaan eivät hyväksy. Oletko varma, kertoisitko esimerkin, muuten sanomasi jää irralliseksi lausahdukseksi.
pedofiileja ja murhaajia.
tii-na- kirjoitti:
pedofiileja ja murhaajia.
Pedofiilit pitävät tekojaan oikeutettuina ja Norjan murhaajakin on ylpeä teoistaan joten "kaikki muutkaan" ei liene oikea ilmaisu. No menen nyt lillukanvarsiin, mutta aloitukseni tarkoitus ei ollut tuomita ketään vaan keskustella aiheesta hyväksyminen.
korpikirjailija kirjoitti:
Pedofiilit pitävät tekojaan oikeutettuina ja Norjan murhaajakin on ylpeä teoistaan joten "kaikki muutkaan" ei liene oikea ilmaisu. No menen nyt lillukanvarsiin, mutta aloitukseni tarkoitus ei ollut tuomita ketään vaan keskustella aiheesta hyväksyminen.
niin mennään taas ehkä en ole oikea ihminen ottamaan osaa tähän keskusteluun mutta sait vastauksen kun kysyit.
- simonsisko
On mulla este. Se on oma oikeudentajuni ja solidaarisuuteni.
On paljon asioita, joita en hyväksy, mutta siltikään pimeys ei ole mieltäni kahlinnut, eikä iloni ole kortilla.Niin oikeustaju on henkilökohtainen tunnetila samoin kuin solidaarisuus.
En ole masentuvaa tyyppiä, mutta tiedän loka- marraskuun pimeyden olevan monelle masentuneisuuteen taipuvalle vaikeaa aikaa. Ilot jäävät siten kortille.
Hyväksyä asioita ei olekaan niin helppoa kuin äkkipäätään voisi kuvitella.
Olen Suomi24 keskustelujen myötä oppinut säästämään itseäni turhilta sydämen tykytyksiltä. Kiukku, katkeruus ja kateus vahingoittaa vain niiden kantajaa ei niiden kohteita.
Erään vuosikymmenien takaisen ystäväni sydän petti maanantaina ja hän makaa nyt koomassa, en voi hyväksyä, että hän joka löysi vihdoin unelmatyön taitavana kirjoittajana ei saa enää jatkaa unelmaansa.
En voinut hyväksyä, että hollantilainen ystävättäreni kuoli. Hänen kuolemansa oli minulle kova paikka. Hänen kuvansa on tuossa pöydälläni. Tieto siitä, että en enää ikinä näe häntä ahdistaa ja varjostaa iloani palata ensi keväänä Heemstedeen.
Kerroin hänelle viime kesänä, että olen itse hyväksynyt sairauteni johon hän vastasi, että ei ole vielä hyväksynyt sairauttaan ja, että hänen pitää alkaa opettelemaan hyväksymisen taitoa.
Onneksi aika auttaa.Mikä pimeys kahlinnut?
Minä olen hyvin iloinen kun ei ole kirkasta ja saa silmät levätä.
Mutta tuohon kysymyksyseesi.
Ikävä kyllä välillä tulee eteen asioita joita minun on vaikea hyväksyä, joita minun pitäisi (ainakin joidenkin mielestä) hyväksyä, mutta jota todellakaan en pysty hyväksymään.
Ja oikeesti ajatellen en tiedä että miksi minun pitäisi hyväksyä.
Kuka määrää sen että minun pitäisi.
Jos hyväksyn niin silloin taas oikeastaan en sitten enää hyväksykään itseäni.
Eli olen puun ja kuoren välissä.Tarkoitatko fyysisiä ominaisuuksiasi vai elettyä elämääsi?.
Joskus nuorena en hyväksyt kehoani sellaisina kuin se oli. Nyt olen huvittuneena ajatellut kun katselen vanhoja kuvia, että miksiköhän sitä oli niin kriittinen ulkonäköään kohtaan.
Myös jotkut ulkoiset asiat joilla muutin väkisin itseäni en enää hyväksy. En liioin tekoja joilla vaurioitin vain omaa itseäni.
Niin miksi pitää hyväksyä kun ei kuitenkaan hyväksy, on hyväksyvinään, mutta palaa aina uudestaan lähtöruutuun, siinäpä vasta ongelma.korpikirjailija kirjoitti:
Tarkoitatko fyysisiä ominaisuuksiasi vai elettyä elämääsi?.
Joskus nuorena en hyväksyt kehoani sellaisina kuin se oli. Nyt olen huvittuneena ajatellut kun katselen vanhoja kuvia, että miksiköhän sitä oli niin kriittinen ulkonäköään kohtaan.
Myös jotkut ulkoiset asiat joilla muutin väkisin itseäni en enää hyväksy. En liioin tekoja joilla vaurioitin vain omaa itseäni.
Niin miksi pitää hyväksyä kun ei kuitenkaan hyväksy, on hyväksyvinään, mutta palaa aina uudestaan lähtöruutuun, siinäpä vasta ongelma.Ihan asioita.
Jotka jotkut näkevät toisin kun minä.
Tilanteita joita joutuu kohtaamaan.
Sellaista pähkäilen.
Elämä ei vaan aina mene niinkuin itse haluaa.
Loppujen lopuksi on aika paljon hallitsemattomia tilanteita.
Jos joku kuvittelee että elämä on hallittavissa, hän ei ole joutunut vielä kohtaamaan kaikkea.
osin toki aina välillä pystymme hallitsemaankin, onneksi.
- Putkivalo
Jaa.... tarkoititko että mitkä meidän tuulimyllyt on? Mitä vastaan taistelen mutta turhaan?
ihan ensiksi tuli mieleen, että mun on vaikeaa hyväksyä omaa vanhenemista. Siinä on joku sellainen uhkapilvi sen yllä, ikään kuin elämästä luopuminen. Mun on aika ajoin vaikeaa hyväksyä sekä sitä vanhenemista, että sitä etten hyväksy sitä ;)) Onko tuossa nyt mitään järkeä... haluaisin siis olla niin paljon ööh aikuisempi tuossa kysymyksessä kuin mitä olen. Hyväksyväisempi.
Mietin välillä mistä se koko vaikeus tulee, ja heti tulee mieleen isän äiti, joka inhosi omaa peilikuvaansa, myös vanhenemista. Pitäis itse olla kai näyttämättä tätä hyväksymättömyyttä lapsille, ja katkaista tämä ketju.
Sitäkin mun on vaikeaa hyväksyä, että jotkut sukulaiset ovat katkaisseet kokonaan yhteyden mun äitiin kun se sairastui henkisesti. Pitäishän heidän ymmärtää että se on hänen sairaus joka tekee hänestä välillä ilkeän ja vainoharhaisen :/ Ei se ole hänen persoonansa joka niin tekee. Vaikeaa hyväksyä on sekin, etten tee asialle mitään.
Kuolemaa on kyllä tietty vaikeaa hyväksyä. Ainakin kestää hetken päästä sinuksi sen kanssa. Niin kuin muutkin isot muutokset. Pitää saada ensin potkia sitä joka taholta ennen kuin voi antaa mennä.Putkis@
Vanhenemisen hyväksyminen onkin hyvä tarkastelupointti hyväksymisestä. Kirjoitit
"Mun on aika ajoin vaikeaa hyväksyä sekä sitä vanhenemista, että sitä etten hyväksy sitä ;)" Hyvä esimerkki tuulimyllytunteista.
Olen itse löytänyt sisäisen rauhan vanhenemiseen ja se johtunee siitä, että elän vanhemman miehen rinnalla. Saan olla ikäiseni ja vanheta arvokkaasti ; )
- Hetri Kuluna
Kyllä sitä useinkin joutuu itselleen muistuttamaan tyyneysrukouksen sanoja *Jumala, anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.*
Pitää nöyrtyä asioiden edessä, antaa anteeksi ja hyväksyä. Vaikeaa, vaikeaa. Mutta jos itsensä kanssa aikoo sovussa elää on nämä faktat huomioitava.
On minulla pienessä mielessäni tekoja joita en hyväksy ja ne aika ajoin mieltäni kalvavat. Mitä ne ovat, ei tänne nettiin kuulu kerrottavaksi.Tässä alkuperäinen pitkä versio Tyyneysrukouksesta:
Jumala suokoon minulle
tyyneyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa mitkä voin,
ja viisautta erottaa nämä toisistaan.
Elää päivän kerrallaan,
nauttia päivistä ajallaan,
vaikeuksien kautta rauhaan.
Hyväksyä niin kuin Hän
tämän vaivan maailman,
kohdata sen totena
eikä haaveen kautta.
Luottaa että Hän hoitaa kaiken
kun tahtoonsa mukaudun
ja saavutan tyyneyden
nyt ja Hänen luonaan.
- demeter
Kai se este on aina samalla haaste. Olen yrittänyt opetella itsehillintää. Etten suin päin lähde sotimaan vahvan tunteen pohjalta, koska "vahva tunne" sisältää usein kytkentöjä omaan problematiikkaan.
Paljon on työmaata edessä, monia asioita, joita en hyväksy, Mutta siinä kai se elämän mieli lepää, keskeneräisyydessä.Minua askarruttaa täällä palstakirjoittelussa ilmenevä omien tunnekytkentöjen tunnistamattomuus.
Väitetään kiven kovaa vastaan vaikka väittäjän kirjoittelussa heijastuu voimakkaat ennakkoluuloja jotain asiaa kohtaan. Minulla on ennakkoluuloja monestakin asiasta, onneksi osasta olen jo päässyt, mutta vielä on kehiteltävää ja niin se keskeneräisyys se vasta viehättää kun ei ole valmis eikä liioin viisas on mitä opetella.- demeter
korppis kirjoitti:
Minua askarruttaa täällä palstakirjoittelussa ilmenevä omien tunnekytkentöjen tunnistamattomuus.
Väitetään kiven kovaa vastaan vaikka väittäjän kirjoittelussa heijastuu voimakkaat ennakkoluuloja jotain asiaa kohtaan. Minulla on ennakkoluuloja monestakin asiasta, onneksi osasta olen jo päässyt, mutta vielä on kehiteltävää ja niin se keskeneräisyys se vasta viehättää kun ei ole valmis eikä liioin viisas on mitä opetella.Tuosta kai ne väärinymmärrykset tulevatkin, korppis. Kaksoisviesinnästä. Mulla oli nuorena tosi paljon vaikeuksia, kun aistin mielestäni ihmisten tunteet ja kun ne olivat ristiriidassa sanojen kanssa, en oikein tiennyt kumpaa uskoa.
Tästä meillä oli joskus juttuakin. Koen edelleenkin aistivani ihmisten tunteet, jopa täällä, mutta jos ne ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä toinen sanoo, lähden sanoista, koska ne määrittävät toisen reviirin. Luulen, että näin me useimmat teemme, ihan sovun säilymisen vuoksikin. Tietysti liiallinen sopuilu on vähän tylsää, mutta jos on valmis asettumaan tulilinjalle, niin voihan siitä jotain syntyäkin. demeter kirjoitti:
Tuosta kai ne väärinymmärrykset tulevatkin, korppis. Kaksoisviesinnästä. Mulla oli nuorena tosi paljon vaikeuksia, kun aistin mielestäni ihmisten tunteet ja kun ne olivat ristiriidassa sanojen kanssa, en oikein tiennyt kumpaa uskoa.
Tästä meillä oli joskus juttuakin. Koen edelleenkin aistivani ihmisten tunteet, jopa täällä, mutta jos ne ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä toinen sanoo, lähden sanoista, koska ne määrittävät toisen reviirin. Luulen, että näin me useimmat teemme, ihan sovun säilymisen vuoksikin. Tietysti liiallinen sopuilu on vähän tylsää, mutta jos on valmis asettumaan tulilinjalle, niin voihan siitä jotain syntyäkin.Dementer@
Se, että pystyit kerran ottamaan tykkituleni vastaan tyynesti kun koettelin sinun uskottavuuttasi on vahvistanut luottamustani sinuun. Läpi elämäni olen mieltynyt ihmisiin, joilla on luonnetta vaikeuksienkin kautta asettua ystäväksi.
Yksi syy, joka on tulehduttanut suhteitani muutamiin palstalaisiin on, että he ovat lähestyneet ystävinä minua ja ystävyys on osoitautunut uteliaisuudeksi, joka on loppunut ensimmäiseen julkiseen esittämääni kritiikkiin. Liiallinen sopuilu ei ole mun juttuni.
Miehetkin, jotka ovat rinnallani seisseet olen itse valinnut mutkaisienkin teiden kautta ja ovat ystäviäni vieläkin, aviomiestäni lukuunottamatta sillä kihlaukseni katkaisi ystävyytemme. Nyt jälkeenpäin ajatellen se oli paras ratkaisu kuopuksen kannalta, joka odotti, että me palaisimme yhteen.
Toivottavasti et joudu tulituleen kun avauduin näin julkisesti kuten tapani on niin hyvässä kuin pahassakin ; )- demeter
korpikirjailija kirjoitti:
Dementer@
Se, että pystyit kerran ottamaan tykkituleni vastaan tyynesti kun koettelin sinun uskottavuuttasi on vahvistanut luottamustani sinuun. Läpi elämäni olen mieltynyt ihmisiin, joilla on luonnetta vaikeuksienkin kautta asettua ystäväksi.
Yksi syy, joka on tulehduttanut suhteitani muutamiin palstalaisiin on, että he ovat lähestyneet ystävinä minua ja ystävyys on osoitautunut uteliaisuudeksi, joka on loppunut ensimmäiseen julkiseen esittämääni kritiikkiin. Liiallinen sopuilu ei ole mun juttuni.
Miehetkin, jotka ovat rinnallani seisseet olen itse valinnut mutkaisienkin teiden kautta ja ovat ystäviäni vieläkin, aviomiestäni lukuunottamatta sillä kihlaukseni katkaisi ystävyytemme. Nyt jälkeenpäin ajatellen se oli paras ratkaisu kuopuksen kannalta, joka odotti, että me palaisimme yhteen.
Toivottavasti et joudu tulituleen kun avauduin näin julkisesti kuten tapani on niin hyvässä kuin pahassakin ; )Korppis,
Ai jaa. Mä en muista mitään tykkitulta, ainakaan itseeni kohdistuvana. Ja ottaahan siinä aina riskin, jos kokeilee toisten rajoja.
Niin. Kai täällä pettyy ihmisiin samalla tavalla kuin "oikeassa" elämässä. Tää netti nyt on kuitenkin omanlaisensa foorumi. Kyllä täällä minusta ystävyyttä voi kokea, mutta tämä kahdenkeskinen jutustelu näyttää selvästi ärsyttävän muita. Eihän sen pitäisi olla muilta pois, mutta kyllä suuri raati näyttää kirjaavan, kuka vastailee kenellekin ja miten kirjoittajat tulevat keskenään juttuun.
Ihan en tavoita tuota mitä sanot uteliaisuudesta, siis ystävien. Ehkä avoimuus tekee sen, että ihmiset helpommin tulevat iholle. Itse en ole sitä kokenut.
Julkinen kritiikki ? Siis suoraan sanominen ? Vähän näyttää siltä, että talon tapa on "vastata samalla mitalla". Ja silloinhan se "riita" onkin jo päällä. En ole oikein nähnyt sen johtavan mihinkään, mutta ehkä sillä ei mihinkään pyritäkään, kunhan kisataan...
Nyt on meitsin aika painua pehkuihin. Huomenna ja siitä eteenpäin on taas menoa ja meininkiä... Hyvät yöt kaikille ! demeter kirjoitti:
Korppis,
Ai jaa. Mä en muista mitään tykkitulta, ainakaan itseeni kohdistuvana. Ja ottaahan siinä aina riskin, jos kokeilee toisten rajoja.
Niin. Kai täällä pettyy ihmisiin samalla tavalla kuin "oikeassa" elämässä. Tää netti nyt on kuitenkin omanlaisensa foorumi. Kyllä täällä minusta ystävyyttä voi kokea, mutta tämä kahdenkeskinen jutustelu näyttää selvästi ärsyttävän muita. Eihän sen pitäisi olla muilta pois, mutta kyllä suuri raati näyttää kirjaavan, kuka vastailee kenellekin ja miten kirjoittajat tulevat keskenään juttuun.
Ihan en tavoita tuota mitä sanot uteliaisuudesta, siis ystävien. Ehkä avoimuus tekee sen, että ihmiset helpommin tulevat iholle. Itse en ole sitä kokenut.
Julkinen kritiikki ? Siis suoraan sanominen ? Vähän näyttää siltä, että talon tapa on "vastata samalla mitalla". Ja silloinhan se "riita" onkin jo päällä. En ole oikein nähnyt sen johtavan mihinkään, mutta ehkä sillä ei mihinkään pyritäkään, kunhan kisataan...
Nyt on meitsin aika painua pehkuihin. Huomenna ja siitä eteenpäin on taas menoa ja meininkiä... Hyvät yöt kaikille !Et ole rekisteröitynyt joten sinun iholle ei päästä niin helposti rapsuttamaan kuin minun, mutta se on taas oma mielenkiintoinen juttu ; )
Hyvää yötä!
Jospa nyt aloittaisi S24 penbookista, koska tuntuisi siitä olevan kyse, niin kaiken minä hyväksyn ja suvaitsen.
Ja jokaisen.
Mehän täällä palstallamme olemme maapallon kirkkaimmin loistava valonlähde, jotkut ihan Protuberanssejakin.
Jotkut lieskoista liippaisevat läheltä, jotkut taas kauempaa.
Mutta aina voi itsekin leiskahtaa liekiksi ja miekkailla vastaan, kietoutuen vastaväitteiden roihuun kipinöiden kuten uusi Tervaspuu takassa.
Sitkeinä Tervaskannon säleinä säilymme kuitenkin ihmisinä, omina itsenämme.
Joten, miksi alkaisin moittimaan puuta, vain siksi että se leimahtelee?
Sopusuhtaisen solakkana ja suorana klapina katson kyllä kieroon kasvaneita klapeja kieroon.
Ja toivon että kantonsa ei ole kasvattanut lisää kieroutta maailmaan.
Minusta syntyi aikoinaan ihminen, senlainen ihminen jota elämä tarkoittikin, yhdenlainen Enkeli, senlaisena olen pysynyt vaan monesti olen langennut. Mutta en ole koskaan langennut muuhun loveen kun siihen minkä elämä on ihmiselle antanut.
Juonut, nainut, nainnut ja lapsia luonut, "niin on, jos siltä näyttää" (U.Kekkonen.)
"joka sinun pitäisi hyväksyä..."
Tuonlaista asiaa ei ole, ei missään eikä mitenkään.
Tuo ajatus on ihmisen luoma toiselle ihmiselle. Se ei ole elämästä.
Se on kuin Keltainen tähti takinrinnuksessa.
Tuolla ajatuksella merkitään toisinajatteleva ihminen, se inhimillisempi.
H.korppis kirjoitti:
Liinaharja ruunalleni ♥
Liiruma laaruma läpä läpä lällää ; )
Tulppaanisi ♥"korppoolaiseni"
Kirjoituksien ymmärtäminen on useimmiten vaikeata.
Varsinkin jos ei osaa kirjoittaa ajatuksella.
Tavallaan tulee lukihäiriö.
Ei ymmärrä itsekään.
Ja mikä pahinta, lukijat luulevat ymmärtävänsä.
Ja nauravat aina väärässä kohdassa tarinaa.
H.hunksz kirjoitti:
"korppoolaiseni"
Kirjoituksien ymmärtäminen on useimmiten vaikeata.
Varsinkin jos ei osaa kirjoittaa ajatuksella.
Tavallaan tulee lukihäiriö.
Ei ymmärrä itsekään.
Ja mikä pahinta, lukijat luulevat ymmärtävänsä.
Ja nauravat aina väärässä kohdassa tarinaa.
H.Muuten, otan tuon Ruunan huumorilla vaikka sen merkityksellä onkin sinulla selkeä tavoite.
Eipä tuo aika ole minulla enää kovinkaan kaukana, jos hyvin käy.
Mutta miksi kirjoitit sen?
Enhän minäkään koskaan ole kirjoittanut henkilökohtaisenilkeästi ruumiillisista vajavaisuuksista.
H.- Kuvottaa
korppis kirjoitti:
Liinaharja ruunalleni ♥
Liiruma laaruma läpä läpä lällää ; )
Tulppaanisi ♥Oikein arvosteltu, aivan munatonta lätinää.
hunksz kirjoitti:
Muuten, otan tuon Ruunan huumorilla vaikka sen merkityksellä onkin sinulla selkeä tavoite.
Eipä tuo aika ole minulla enää kovinkaan kaukana, jos hyvin käy.
Mutta miksi kirjoitit sen?
Enhän minäkään koskaan ole kirjoittanut henkilökohtaisenilkeästi ruumiillisista vajavaisuuksista.
H.Oli minulla sinulle erilainen nimi ensin tarjolla se oli lämminverisen englantilaisen seitsevuotiaan ravurin nimi, mutta sitten istui pirulainen olkapäälleni ja sanoi tökkää ; )
Kaunista luettavaa oli toki tekstisi ja ymmärsikin ...ehkä vaikka ...
"joka sinun pitäisi hyväksyä..."
Tuonlaista asiaa ei ole, ei missään eikä mitenkään.
Tuo ajatus on ihmisen luoma toiselle ihmiselle. Se ei ole elämästä."
tämä lause ei kolahtanut minuun siten kuin ehkä olit ajatellut.korppis kirjoitti:
Oli minulla sinulle erilainen nimi ensin tarjolla se oli lämminverisen englantilaisen seitsevuotiaan ravurin nimi, mutta sitten istui pirulainen olkapäälleni ja sanoi tökkää ; )
Kaunista luettavaa oli toki tekstisi ja ymmärsikin ...ehkä vaikka ...
"joka sinun pitäisi hyväksyä..."
Tuonlaista asiaa ei ole, ei missään eikä mitenkään.
Tuo ajatus on ihmisen luoma toiselle ihmiselle. Se ei ole elämästä."
tämä lause ei kolahtanut minuun siten kuin ehkä olit ajatellut."uljas musta"
"joka sinun pitäisi hyväksyä..."
Tuonlaista asiaa ei ole, ei missään eikä mitenkään.
Tuo ajatus on ihmisen luoma toiselle ihmiselle. Se ei ole elämästä.
Se on kuin Keltainen tähti takinrinnuksessa.
Tuolla ajatuksella merkitään toisinajatteleva ihminen, se inhimillisempi.
Hengenheimolaisesi demeter kyllä ymmärtää tämän, kysy vaikka.
Pitäisi hyväksyä...sanamuoto on ihmisestä, elämässä sitä ei ole.
Leijona ei voi vaatia Gasellilta että sinun pitää nyt vaan hyväksyä nämä Kulmahampaat.
Se tarkoittaa aina sitä että joku ihminen vaatii jotain.
Vaikkapa Juutalaiselle tähteä, tai epädemokraattisia vaatimuksia.
Olen pahoillani että vaadin sinulta liikaa.
H.hunksz kirjoitti:
"uljas musta"
"joka sinun pitäisi hyväksyä..."
Tuonlaista asiaa ei ole, ei missään eikä mitenkään.
Tuo ajatus on ihmisen luoma toiselle ihmiselle. Se ei ole elämästä.
Se on kuin Keltainen tähti takinrinnuksessa.
Tuolla ajatuksella merkitään toisinajatteleva ihminen, se inhimillisempi.
Hengenheimolaisesi demeter kyllä ymmärtää tämän, kysy vaikka.
Pitäisi hyväksyä...sanamuoto on ihmisestä, elämässä sitä ei ole.
Leijona ei voi vaatia Gasellilta että sinun pitää nyt vaan hyväksyä nämä Kulmahampaat.
Se tarkoittaa aina sitä että joku ihminen vaatii jotain.
Vaikkapa Juutalaiselle tähteä, tai epädemokraattisia vaatimuksia.
Olen pahoillani että vaadin sinulta liikaa.
H.Itseasiassa olin jo jutun juuressa asian kyljessä roikuin.
Ei minun ole pakko hyväksyä teräviä kulmahampaita tai ei olisikohan ne jo korvattu implantteilla tai tekareilla ; ).
Minulla ei ole mitään esteitä, olen erittäin hyväksyvä ihminen.
Ja jos en jotain hyväksy, ei ole mitään mikä pakottaisi sen hyväksymään.- meeriamanda
Hmmm...enkeli... kuijaa se menee...kuka on mukamas aina eka?
Ei vaan ihan oikeesti. samma på svenska.
- eukko.
Mietin tuota kysymystä aika kauan. Mieleeni tuli nuoruus ja jotkut tekoni ja ratkaisuni joita en nyt vanhalla iällä millään tahdo hyväksyä. Se on vaikeaa, antaa anteeksi itselleen. Muille kyllä antaa helpostikin anteeksi, ei itselle.
On ollut pakko oppia elämään tätä elämää ja hyväksymään mennyt. Se kai on sitä kypsymistä, vai onko?- meeriamanda
Puhut kauniisti, kokemuksella ja arvostan kertomaasi suuresti. Kumpa Luoja antaisi minullekin tuon viisauden.
Mahdottoman hyvää syksyän jatkoa ja Joulun odotusta Sinulle... tulehan useimmin kirjoittelemman. :)) Antaa anteeksi itselle niin se on vaikeaa, mutta jos siihen pystyy se on itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on ja nimenomaan niine vikoineen ja virheineen.
Tiedän tunteen sillä menneen mokat tulevat usein aivan odottamatta mieleen. Päätä kiristää ja keljuttaa miksi niin pääsi tapahtumaan, mutta ei voi enää mitään, elämä on.
En ole vielä eläissäni tavannut ihmistä, joka olisi saanut elää elämänsa autuaallisen onnellisena ilman itse hankittuja "korvapuusteja".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä olet epävakaa
tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all362031Mieti miten paljon yritin
Löytää yhteyttä kanssasi uudelleen sen väärinymmärryksen jälkeen. Koen etten tullut puoleltasi hyvin kohdelluksi mies😔571809- 361524
Yksi viesti häneltä ja ottaisin takaisin
Mutta ei sitä tule. Ja ehkä parempi niin, tein jo valintani. En saanut häneltä tarpeeksi, kaikki muu meni minun edelle j321423- 781228
- 551106
Keskisarjan puheet
Onko kansanedustajan sopivaa puhua tuollai vai pitäisikkö potkia pois eduskunnasta?181940- 54930
- 49913
- 24894