2/3 jätti vastaamatta-luottamuksenosoitus valtuustolle

n. 28 % vastasi mielipidekyselyyn Parkanossa uudesta kunnasta. Äänestämättömyys tarkoittaa loogisesti juuri, että valittuun linjaan ei haluta muutosta ja luovutetaan valtuutetuille harkintavaltaa. Yleensä kuntien yhteenmeno on aiheuttanut koko maassa isompia tunteenpurkauksia ja suuren vastausprosentin.

Todennäköisesti pienen vastaajajoukon aktiivisimpia ovat olleet ne jotka ovat olleet kielteisellä kannalla mutta joulukuussa näemme sen.

Valtuuston tulee tutkia tulos tarkoin sitten kun se saapuu. Toivottavasti mahdollisimman moni on kirjannut omia huomioitaan, jotka nyt tulevat nimettöminä valtuutettujen tietoon. Näin saadaan mahdollisimman laaja-alaisesti käsiteltyä asiaa sekä mahdollisesti selvitettyä niitä asioita, joita ei ole vielä huomioitu. Mielipidekyselyn kaltainen koko kunnan aivoriihi on erinomainen ajatus ja sitä voidaan soveltaa useammin. Mielipidekyselyjen laajempi käyttö vaikka pienimuotoisempana on mahdollisuus todelliseen lähidemokratiaan.
50692
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 50

Vanhimmat

Toivottavasti teette muutakin kuin, tällästä soopaa.... Arvakkaa kuinka moni on jaksanut vastata näihin helevetin kyselyihin... ja kaupungin vaihde joka vastaa sitten kun hänelle sopiii... eli hänen työpanostansa ei tässä kylässä tarvita.....

Äänestä
  • Suojatyöpaikkoja on pakko rutkasti leikata kun palkkoihin ei ole kohta varaa. Tarkoitan tätä kaupungintalon nukkumalähiöta, jossa 80% porukasta on 100% turhaa tossunkuluttajaa kovallapalkalla.

    Se porukka riittäisi 20 000 asukkaan kunnan toimintojen ylläpitoon eikä siltikään työt vielä rasittaisi!

    Sitäpaitsi mitä helvettiä tuolla puhelinvaihde ihmisellä nykyaikana oikein tehdään kun suoraankin voi tiemmä jo nykytekniikalla soittaa? Siinä yksi suojatyöpaikka heti!

    Äänestä

Muutakin tekemistä on työssäkäyvillä ihmisillä kuin tuommoisiin haistavitun kyselyihin vastailu! Valtion rahat on loppu ja kuntien on pakko liittyä yhteen, siinä ei haudan partaalla haahuilevien haamujen toiminta paljoa sitten paina!

Äänestä

Kuntaliitoksen vieminen äänestykseen antaisi selkeän kuvan yleisestä mielipiteestä .

Äänestä
  • Mihin äänestykseen? Ei ole mitään muuta kuin mielipidekysely ja sitä vastaava kansanäänestys. Ei valtuusto voi ulkoistaa laissa sille annettua poliittista vastuuta. Valtuustolla on päätösvalta, joten jäädään odottamaan.

    Kyllä se Parkanon etu tästä löydetään saatavilla olevasta tiedosta.

    Äänestä

  • etu--- kirjoitti:

    Mihin äänestykseen? Ei ole mitään muuta kuin mielipidekysely ja sitä vastaava kansanäänestys. Ei valtuusto voi ulkoistaa laissa sille annettua poliittista vastuuta. Valtuustolla on päätösvalta, joten jäädään odottamaan.

    Kyllä se Parkanon etu tästä löydetään saatavilla olevasta tiedosta.

    Voihan kuntaherrojen pieksut, Teitä kuntalaisia viedään asiassa kuin kuoriämpäriä,
    sulaa hulluutta koko luonnoton yhdistymishanke.
    Uutinen tänään Aamulehdessä : Mänttä-Vilppulassa Pirkanmaan kovin verotus,
    syynä Kuntaliitosrahojen loppuminen, lisääntyneet menot, vähentyneet verotulot !!.
    että näin suuria hyötyjä ja etuja siellä on koitunut yhdistymisestä .

    Äänestä

  • Vale (ero) Tuomari kirjoitti:

    Voihan kuntaherrojen pieksut, Teitä kuntalaisia viedään asiassa kuin kuoriämpäriä,
    sulaa hulluutta koko luonnoton yhdistymishanke.
    Uutinen tänään Aamulehdessä : Mänttä-Vilppulassa Pirkanmaan kovin verotus,
    syynä Kuntaliitosrahojen loppuminen, lisääntyneet menot, vähentyneet verotulot !!.
    että näin suuria hyötyjä ja etuja siellä on koitunut yhdistymisestä .

    Mänttä-Vilppulassa ei oo kuin 11 000 as. Se ei ole ns. vahva peruskunta, jonka alarajoja Parkanon Jven ja Kpään kunta 21 000 asukkaalla hipoo. Ministeri edellyttää että kuntauudistuksen jälkeen ei ole noin pieniä kuntia kuin Mänttä-Vilppula. Taloudellinen kurimus viimeistään vie Mänttä-Vilppulan kaltaisen pienen kunnan toisen kanssa viä yhteen. Kyllä tässä uuden kunnan sisällä on se odotus viä että naapurikuntia tulee mukaan, jolloin asukasluku on lähellä 30 000 as. Taloudellinen vakaus on eri tämänkaltaisessa isossa kunnassa. Edellisessä kirjoituksessa tehtiin väärä johtopäätös.

    Kun kuntarakenne on katsottu niin tulee maakuntauudistus. (16-->9kpl. Satakunta mennee Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaa Hämeen tai Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteen.)

    Suuria mullistuksia aiheuttaa suurten ikäpolvien hoivan ja hoidon turvaaminen mutta tehtävä se on.

    Äänestä

  • Oikea johtopäätöstäs kirjoitti:

    Mänttä-Vilppulassa ei oo kuin 11 000 as. Se ei ole ns. vahva peruskunta, jonka alarajoja Parkanon Jven ja Kpään kunta 21 000 asukkaalla hipoo. Ministeri edellyttää että kuntauudistuksen jälkeen ei ole noin pieniä kuntia kuin Mänttä-Vilppula. Taloudellinen kurimus viimeistään vie Mänttä-Vilppulan kaltaisen pienen kunnan toisen kanssa viä yhteen. Kyllä tässä uuden kunnan sisällä on se odotus viä että naapurikuntia tulee mukaan, jolloin asukasluku on lähellä 30 000 as. Taloudellinen vakaus on eri tämänkaltaisessa isossa kunnassa. Edellisessä kirjoituksessa tehtiin väärä johtopäätös.

    Kun kuntarakenne on katsottu niin tulee maakuntauudistus. (16-->9kpl. Satakunta mennee Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaa Hämeen tai Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteen.)

    Suuria mullistuksia aiheuttaa suurten ikäpolvien hoivan ja hoidon turvaaminen mutta tehtävä se on.

    Kedon kukat kukkii lyhyen kesän ja kuihtuvat pois, Kunnat ovat seisoneet tukevasti paikoillaan pian sata vuotta . Tämä yhdenasian KuntaMinisteri on ministeri lyhyen vaalikauden, ei luultavasti neljää vuotta täyteen. Saapi edellyttää sitä taikka tätä, ei kai yksi ministerityttö näitä asioita päätä, tekee korkeintaan esityksiä.
    Kova vimma on nylkeä kunnista ns. säästöjä kun valtion rahat on annettu ensin EU :lle , sitten Islantiin, Irlantiin, Portugaliin ja loput sitten Kreikkaan ..

    Äänestä

  • apulaisylitarkastaja kirjoitti:

    Kedon kukat kukkii lyhyen kesän ja kuihtuvat pois, Kunnat ovat seisoneet tukevasti paikoillaan pian sata vuotta . Tämä yhdenasian KuntaMinisteri on ministeri lyhyen vaalikauden, ei luultavasti neljää vuotta täyteen. Saapi edellyttää sitä taikka tätä, ei kai yksi ministerityttö näitä asioita päätä, tekee korkeintaan esityksiä.
    Kova vimma on nylkeä kunnista ns. säästöjä kun valtion rahat on annettu ensin EU :lle , sitten Islantiin, Irlantiin, Portugaliin ja loput sitten Kreikkaan ..

    Onhan sitten sekin vaihtoehto, ettei tehdä mitään ja leikataan vanhusten hoivasta ja hoidosta, eritoten aikanaan suurten ikäpolvien palveluista vähän Raid elokuvan malliin. Muodostetaan erityismaksuluokkia ja toiset pääsee käytävälle. Mielestäni uuden kunnan muodostaminen on järkevämpää.

    Tämä uudistus on tarpeellinen maan oman ikärakenteen johdosta. Syy lienee television enemmin kuin EU:n.

    Äänestä

  • Oikea johtopäätöstäs kirjoitti:

    Mänttä-Vilppulassa ei oo kuin 11 000 as. Se ei ole ns. vahva peruskunta, jonka alarajoja Parkanon Jven ja Kpään kunta 21 000 asukkaalla hipoo. Ministeri edellyttää että kuntauudistuksen jälkeen ei ole noin pieniä kuntia kuin Mänttä-Vilppula. Taloudellinen kurimus viimeistään vie Mänttä-Vilppulan kaltaisen pienen kunnan toisen kanssa viä yhteen. Kyllä tässä uuden kunnan sisällä on se odotus viä että naapurikuntia tulee mukaan, jolloin asukasluku on lähellä 30 000 as. Taloudellinen vakaus on eri tämänkaltaisessa isossa kunnassa. Edellisessä kirjoituksessa tehtiin väärä johtopäätös.

    Kun kuntarakenne on katsottu niin tulee maakuntauudistus. (16-->9kpl. Satakunta mennee Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaa Hämeen tai Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteen.)

    Suuria mullistuksia aiheuttaa suurten ikäpolvien hoivan ja hoidon turvaaminen mutta tehtävä se on.

    No ehkä hämeen kanssa, muttei varmasti etelä-pohjanmaan kanssa. Etelä-pohjamaa, pohjanmaa ja keski-pohjanmaa tulevat varmuudella olemaan yksi yhdistettävä alue, jos sellaisia aletaan tekemään. Ja miksi ihmeessä pirkanmaa ja etelä-pohjanmaa yhdistyisivät? Ei ole myöskään mitään vedenpitävää argumenttia kuultu siitä, että satakunta liukenisi varsinais-suomeen! jäitä hattuun...

    Äänestä

n. 38 % vastasi Parkanossa, 32% Kankaanpäässä ja 22% Jämijärvellä.

Vastausprosentit jäivät niin pieniksi, että esim voidaan verrata vaaliin, jossa alle 50%:n osallistuminen tarkoittaa vaalin mitätöimistä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse vaalista vaan mielipidetiedustelusta, joka on neuvoa-antava niin tulee huomioida myös se että enemmistö luottaa valtuutettujen harkintaan. Toki huomioidaan myös vastanneiden kannat sekä erityisesti omin käsin kirjoitetut lisähuomiot.

Äänestä
  • ihan sama. Tämä on poliitikkojen päätös, sitä varten ne on äänestetty. Mitä suotta kyseleen ja kuluttaan yhteisiä rahoja. Hei haloo..

    Äänestä

  • yhdentekevää kirjoitti:

    ihan sama. Tämä on poliitikkojen päätös, sitä varten ne on äänestetty. Mitä suotta kyseleen ja kuluttaan yhteisiä rahoja. Hei haloo..

    näin o

    Äänestä

80% vastaan, 20% puolesta. Loput antoivat muiden vastata mielipidetiedusteluun puolestaan.

Äänestä
  • VAIN 38% VASTASI, vaikka yläsatakunta unohti sen mainita.

    Näistä 38%.sta 69%:ia oli vastaan ja loput joko kannalla tai epätietoisia.

    Aika nahka tulos. Ei sillä hylkäämistä voi perustella, sillä missä vastustus on ollut todellista on myös vastausprosentti vastannut vaaliaktiivisuus prosentteja.

    Ainoa johdonmukainen päätös on, että valtuutetuilla on toimivalta viedä parhaalla mahdollisella tiedollaan tämä asia finaaliin. Kohta kuullaan myös kuntaministeriön notulit, jotka todennäköisimmin osoittavat ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä yhteen.

    Äänestä

Meikäläinen arvostaa ainaski niitä valtuustossa, jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan. Eivätkä mene viipota äänettömänä yhitömiehenä/naisena toisten/toisen perässä. Päättämistä varten ne sinne valtuustoon on äänestetty.
Selkeästi ja perustellusti tehty kanta ja sitten päätös ja pulinat ja populismit sen jälkeen ja ennen vähän vähemmälle pliis. Mielipidetiedustelu oli henkilökohtainen
jos ei vastannut niin siirsi päätösvallan asiassa asiaan perehdytetyille valtuututetuille. Se sitten on eri kysymys kuinka hyvin valtuutetut itsekkään ovat asioista perillä. Kuuleman mukaan Jämillä ei Parkanolaisista valtuutetuista ollut selvitystilaisuudessa kuin ehkä puolet valtuutetuista. Eikö asia kiinnosta istuvia valtuutettuja sopiikin kysyä?

Äänestä

Vastauskaavakkeen palauttamatta jättäneet, keskeisimpään kysymykseen vastaamatta jättäneet, ja ne jotka vastasivat, etteivät osaa sanosa, ajattelivat todennäköisesti jättävänsä päätösvallan toisille vastaajille. Näinhän vaaleissakin käy.

Äänestä

No eiköhän se ole kaikkien tiedossa, että yleinen kanta parkanolaisilla liitoshankkeeseen on EI.
Miksi sitä pitää vielä jauhaa ja jankata kaikenmaailman turhilla kyselyillä?
Minä ainakin jätin vastaamatta siksi, koska olen jo aiemmin nimeni yhteen paperiin laittanut!! Ja siihenkin vastasin, että EN KANNATA!

Äänestä

Jos on kuntaliitoksesta eri mieltä kuin päättäjät, jotka ovat liitoksen kannalla, luulisi vastustajalla olevan sen verran aikaa, että vastaisi kyselyyn ja jättäisi eriävän mielipiteensä. Noin viis minuuttia meni vastaamiseen esim. netissä.... Minä ainakin katson, että vastaamatta jättäneistä suurin osa luottaa päättäjien linjaan, eli neuvotteluja vaan eteenpäin. Turha jäädä odottelemaan, ei se yksinoleminen ja pakkoliitokset varmasti herkkua ole, varsinkaan kun kukaan muu ympäristökunta ei ole halukas liitoskumppaniksi. Hugon sanoin: Herää pahvi, nyt on tosi kyseessä!

Äänestä
  • Aivan!!

    Äänestä

plogsdahl
Jos ei halua kuntaliitosta nyt olisi ollut tuhannen taalan paikka ilmaista mielipiteensä virallisesssa kyselyssä. Turha täällä on eitä hokea, tilaisuus meni jo. Kannattaisi laittaa mielipide siihen paperiin millä olisi ollut merkitystä, voih, voih, ei voi kun ihmetellä tuota ajatusten juoksua.

Äänestä

Muutetaan kaikki pois täältä ja äkkiä!

Äänestä

itse en asu Parkanossa, mutta töissä käyn siella ja olen joutunut/päässyt seuraamaan tätä liitos touhua. Asun paikkakunnalla, joka liitettiin isompaan kaupunkiin ja voin käsi sydämmellä todeta, ettei siitä seurannut mitään hyvää. Tähän mielipidekyselyyn voisi todeta, että kaikki siihen vastaamatta jättäneet ilmeisesti ajattelivat, miksi vastata, kun päätös liittymisestä on jo herrojen osalta tehty. Niinhän se onkin, mitä paikallislehdestä saa lukea. Osanottoni teille kaikille, jotka tahtomattanne joudutte pakkoliittymään...

Äänestä
  • Kuru ja Viljakkala taisivat valita liian ison kumppanin (30 000 as Yöjärvi). Lisäksi Kurussa ei tehty mitään kunnon sopimusta ja saivatko edes mitään porkkanarahoja itselleen. Ei tästä voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin että Ylöjärveä ei kannata harkita, sillä siä ei arvosteta sivukulmia.

    Sastamalassa sen sijaan kokemukset ovat tosi hyvät.

    Äänestä

  • Ei-Y eeen kirjoitti:

    Kuru ja Viljakkala taisivat valita liian ison kumppanin (30 000 as Yöjärvi). Lisäksi Kurussa ei tehty mitään kunnon sopimusta ja saivatko edes mitään porkkanarahoja itselleen. Ei tästä voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin että Ylöjärveä ei kannata harkita, sillä siä ei arvosteta sivukulmia.

    Sastamalassa sen sijaan kokemukset ovat tosi hyvät.

    Mielenkiintoista on se mitä ministeriössä ja kuntarakennetyöryhmässä mietitään. Miten he näkevät Parkanon karttaharjoituksissaan. Onko siellä Mari Kiviniemi lobbaamassa Jalasjärven pelastamisen puolesta?

    1. Pohjoinen vaihtoehto voi olla Jalasjärvi 8000, Parkano 6000 ja Kihniö 2000 ja ehkäpä Karvia 2000 = 18 000 as. ei täytä paras vaadetta. Mikä kunta mukaan tähän että 20 000 ylittyy? Virrat?

    2. Eteläinen vaihtoehto Parkano, Ikaalinen, Kihniö yht 14 000 as = ei kelpaa ministeriölle kun H-kyrö hamuaa Treeseen tai Ylöjärveen. Hämeenkyrölle kuulemma susiraja alkaa Ikaalisten pohjoisrajasta ja siitä edemmäs ei mennä. Minimiraja 20 000 as edellyttää H-kyröä.

    Ministeriö liittää Ylöjärven Treeseen, joten se vaihtoehto sulkeutuu pois.

    Entinen Ikaalisten emäpitäjän kokoamisvaihtoehto: Ikaalinen 7000, Parkano 6000, Kihniö, Jämijärvi 2000, Kankaanpää 12 000, Karvia 2000, Honkajoki 2000 = 31 000 as. Tähän voi liittyä myös 2000 as Lavia kun saa velkansa hoidettua. Lavia voi tosin myös valita oman emäpitäjänsä Sastamalan. Myös H-kyrö voi tulla tähän ellei pääse Treeseen, vaikka onkin toissijainen vaihtoehto.


    Edellä on lähdetty paras-lain 20 000 as rajasta. Nyt jo tiedetään, että kuntarakennetyöryhmä edellyttää 20 000 as on kunnassa myös 2030-luvun väestöennusteessa. Lisäksi vahva epäilys on että kuntakoko voi olla tätäkin isompi esim. 30 000 as. Vähän on keskusteltu noista vaihtoehdoista,vaikka ministeriössä ne ovat kaikki yhtä hyviä ja oikeita.

    Äänestä

Korjaus edelliseen, jäi Kihniön väkikluku laittamatta esille.

3. Entisen Ikaalisten emäpitäjän (Ikaalisten Kyrö)kokoamisvaihtoehto: Ikaalinen 7000, Parkano 6000, Kihniö 2000, Jämijärvi 2000, Kankaanpää 12 000, Karvia 2000, Honkajoki 2000 = 33 000 as.

Äänestä

Onneksi Jalasjärveen on matkaa reippaasti kuten Virroille, joten ei tuo pohjoinen vaihtoehto ole todellinen. Hämppäkyrö ja Ikaalinen taas kaatuvat riitoihinsa, vaikka tätä on kannatettu ehkä sen vuoksi kun tietävät ettei siitä tuu mitään. Vähiin jää vaihtoehdot. Kuten edellä kirjoitettiin niin Ylöjärvi on ollut todella heikko isäntä uusille sivukulmilleen. Päättäjät tietävät mitä tehdä kunhan vain pysytään Pirkanmaalla ja Tayssissa. Se on ollut paras päätös kun tehtiin maakuntavaihdos 1992. Ei ihme että Jämijärvi ja Kankaanpää tulee mukaan.

Äänestä
  • Tämänpäiväisen ykköset lehden levikkikarttaa kun katsoo niin pelkkien karttojen perusteella Jalasjärvi, Karvia, Parkano ja Kihniö näyttää geometrisest yllättävän tasapainoiselta kunnalta, suorastaan pelottavasti.

    Äänestä

Reilusti yli puolet vastaajista on ollut Parkanossa ja Kankaanpäässä yli 56 vuotiaita.Vastauksista ilmenee myös,että ihmiset eivät ole ottaneet selvää kuntaliitoksesta.Ikäluokat pienenee ,niin mistä otetaan rahat esim.vanhusten hoitoon jos ei jotain tehdä.Kielteinen kanta on varmastikkin paremmin tunnepitoinen kuin tosiasioihin pohjautuva viitaten juuri vastaajien ikään.Nyt pitää päättäjien vaan ajatella 20-30 vuoden päähän,eikä elää nykyhetkessä tai huomisessa.Tosiasia on,että yksin ei tulevaisuudessa pärjätä ja luultavasti tähän liitokseen on liittymässä vielä myöhemmin muitakin kuntia.

Äänestä

Vastanneista sekä vastustajat, että kannattajat olivat ottaneet yhtä paljon selvää asioista. Mutta miten iän kertyminen on yhteydessä asiatiedon ja tunteiden erottamiseen? Edellinen katse tulevaisuuteen- kaveri osoittaa miten tunteilla tehdään johtopäätöksiä ja väärin menee. Iän mukana tulee harkinta ja viisaus.

Miten tämä liitos ratkaisee parkanolaisten ongelmia 30- vuoden päästä? Palvelut siirtyvät Kankaanpäähän, se on se tapa. Todetaanhan jo liitosselvityksessä, että kahden keskustan kehittämistä tulee harkita tarkkaan. Ymmärtäähän tuosta jo, mihin tulevaisuudessa ollaan menossa.

Ja luuleeko tosiaan haaveissaan joku, että Karvia ja Honkajoki liittyisivät Pirkanmaalle? Tunteella, tunteella ..

Äänestä
  • Hienoja on puheet iän tuomasta viisaudesta,mutta jos minä ja minun lapset ovat maksamassa vanhusten hoitoa parkanossa 10 vuoden päästä,niin kuvittelisin asian niin,että me haluamme kyllä katsoa asiaa pidemmälle,kuin ensi vuoteen.Minun käsittääkseni suurin osa näista 56v-ja vanhemmat ovat vailla hoivapalveluja vuonna 2021.

    Äänestä

  • Näyttää siltä, että aloite pitäisi tehdä Jämillä, koska he kannattivat eniten kunnan liittämistä toiseen kuntaan, kaupungeissa on miltei selvää ettei kuntalaiset halua osoittaa mielipidettään, varsinkaan kun kumppanina on toinen "kilpaileva" kaupunki.

    Tässä tulee teinivuosien voimankoitokset torin kulmilla mieleen, kun väännettin kättä kankaanpäisten ja ikalislaisten kanssa.
    Ei ihme ettei kiinnosta kuntalaisia, ovathan olleet teinejä joskus, ajatus kytee pohjalla "sillä he ovat kankaanpäisiä" , ei heitä tänne haluta.

    En kuitenkaan itse asu Parkanossa, mutta on työssäkäyntikunta sekä ollut aikoinaan koulukuntani.

    Pallo pitäisi olla kosiskelussa pienemmällä kunnalla, (kuten tässäki aloite tehtiin pienimmässä) joka voisi harkita vaihtoehdot, ja neuvotella hyvän yhdistymissopimuksen, kuitenkin pitäisi toimia aika ripeässä aikataulussa, jotta meinataan vielä porkkanarahoja saada, kuten nähty/luettu Kurussa epäonnistuttiin.

    Asun pienellä paikkakunnalla, joka on yhä itsenäinen kolmen kaupungin puristuksessa, ainoa lajiaan Suomessa. Kuitenkin vuonna 2030 uskottavasti kunta tulee osa suurempaa kuntaa, (itseään kaupungiksi tituleeraavaa).

    Ei haitta mahdollinen maakuntavaihtokaan, etäisyys maakuntakeskukseen ei juuri kasva, mites on muun Pohjois-Satakunnan laita. Niillä tunteilla, tunteilla..
    vuonna 1992. Parkanon ja Ikaalisten maakunnan vaihto jätti Jämin outoon valoon, ainoana naapurina Satakunnassa on Kankaanpää.

    Toinen asia on uuden kunnan nimi, Jämi olisi paljon parempi, vaikka Parkanon itälaidalla varmasti siitäkin purnataan.

    Mikäli Kankaanpää, Parkano ja Jämijärvi yhdistyvät (yhdistyisivät), uuden kunnan nimeksi tullee Pohjankangas. Nimi julkistettiin torstaina Satakunnan kansassa.

    -----------------------lukijoiden mietteitä-----------------------
    – Miksi ihmeessä järjestettiin nimikilpailu, jonka ylivoimainen kansansuosikki oli Niinisalo. Varmaan Kankaanpään poliitikot myöntyivät parkanolaisten mielipiteeseen, arvelee eräs lukija.

    Toisen mukaan nimi on liian pitkä kirjoittaa. Kolmas irvailee esikuvasta:

    – Jaa Pohjankangas. Siis se panssareilla aavikoksi jyrätty alue, jota ei pääse näkemäänkään kuin varusmiesaikanaan, jos silloinkaan.

    Mitä mieltä sinä olet: Onko kuntaliitoksen ohjausryhmän nimivalinta onnistunut?

    Äänestä

  • ... ei Pohjankangast kirjoitti:

    Näyttää siltä, että aloite pitäisi tehdä Jämillä, koska he kannattivat eniten kunnan liittämistä toiseen kuntaan, kaupungeissa on miltei selvää ettei kuntalaiset halua osoittaa mielipidettään, varsinkaan kun kumppanina on toinen "kilpaileva" kaupunki.

    Tässä tulee teinivuosien voimankoitokset torin kulmilla mieleen, kun väännettin kättä kankaanpäisten ja ikalislaisten kanssa.
    Ei ihme ettei kiinnosta kuntalaisia, ovathan olleet teinejä joskus, ajatus kytee pohjalla "sillä he ovat kankaanpäisiä" , ei heitä tänne haluta.

    En kuitenkaan itse asu Parkanossa, mutta on työssäkäyntikunta sekä ollut aikoinaan koulukuntani.

    Pallo pitäisi olla kosiskelussa pienemmällä kunnalla, (kuten tässäki aloite tehtiin pienimmässä) joka voisi harkita vaihtoehdot, ja neuvotella hyvän yhdistymissopimuksen, kuitenkin pitäisi toimia aika ripeässä aikataulussa, jotta meinataan vielä porkkanarahoja saada, kuten nähty/luettu Kurussa epäonnistuttiin.

    Asun pienellä paikkakunnalla, joka on yhä itsenäinen kolmen kaupungin puristuksessa, ainoa lajiaan Suomessa. Kuitenkin vuonna 2030 uskottavasti kunta tulee osa suurempaa kuntaa, (itseään kaupungiksi tituleeraavaa).

    Ei haitta mahdollinen maakuntavaihtokaan, etäisyys maakuntakeskukseen ei juuri kasva, mites on muun Pohjois-Satakunnan laita. Niillä tunteilla, tunteilla..
    vuonna 1992. Parkanon ja Ikaalisten maakunnan vaihto jätti Jämin outoon valoon, ainoana naapurina Satakunnassa on Kankaanpää.

    Toinen asia on uuden kunnan nimi, Jämi olisi paljon parempi, vaikka Parkanon itälaidalla varmasti siitäkin purnataan.

    Mikäli Kankaanpää, Parkano ja Jämijärvi yhdistyvät (yhdistyisivät), uuden kunnan nimeksi tullee Pohjankangas. Nimi julkistettiin torstaina Satakunnan kansassa.

    -----------------------lukijoiden mietteitä-----------------------
    – Miksi ihmeessä järjestettiin nimikilpailu, jonka ylivoimainen kansansuosikki oli Niinisalo. Varmaan Kankaanpään poliitikot myöntyivät parkanolaisten mielipiteeseen, arvelee eräs lukija.

    Toisen mukaan nimi on liian pitkä kirjoittaa. Kolmas irvailee esikuvasta:

    – Jaa Pohjankangas. Siis se panssareilla aavikoksi jyrätty alue, jota ei pääse näkemäänkään kuin varusmiesaikanaan, jos silloinkaan.

    Mitä mieltä sinä olet: Onko kuntaliitoksen ohjausryhmän nimivalinta onnistunut?

    En kannattanut Pohjankangasta mutta sananlaskun sanoin ei nimi miästä pahenna ellei mies nimeä.

    Olin Kyrönkangas nimen kannalla ihan vain sen vuoksi että se kokoaa koko tämän entisen Kyrön taakseen. Se on ollut kaikille Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan kunnille yhteinen. Siinä on tietty viisaus, jota on käytetty Sastamalassa ja Akaassa.

    Kuntien yhdistymisen vaihtoehto on tosiaan se 27-30%:n kuntavero. Ei sillä houkutella yritystoimintaa johon perustuu kuntien toimeentulo ja kasvu. Ainaakaan silloin kun vieressä on kunta joka on muodostanut vahvan peruskunnan Virkkunen määritteli sen eräässä tilaisuudessa kunnaksi joka hoitaa pienimuotoista erikoissairaanhoitoa = n. 25-30 000 as vähintään voi olla enemmänkin kun selviää muita kriteerejä myöhemmin.

    Äänestä

Kuka sanoo että Satakunta on edes olemassa? TEM Veijo Kaveniuksen mukaan 2020 on maakuntia 9 kpl tämän hetken 16 kpl:een sijaan. Eiköhän ne pienet yhdistetä ensin isompiin? Kyllä tämä asettaa nykyisen Pohjois-Satakunnan erikoiseen valintatilanteeseen joko Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa. Turkuun on esim Kankaanpäästä 180km ja Treelle 97km.

Mihin hämäläis-pohjois-satakuntalainen suuntaa? Toivottavasti yhteen kooten ikaalisten emäpitäjän ensin kaupungeista Parkanosta, Kankaanpäästä ja Ikaalisista. Sen jälkeen ympäryskunnat kooten, jos ei suoralla liitoksella niin ainakin palvelujen oston kautta. Ei Honkajoen tai Karvian ole pakko liittyä tuohon uuteen kuntaan mutta palvelut ne tulee ostamaan siltä.Kolminapainen kaupunki on ainoa ratkaisu joka turvaa palvelut lähellä eikä aiheuta epätasapainoa päätöksenteossa kun millään osapuolella ei ole liiallista painoarvoa suhteessa toisiin.

Äänestä
  • Onko Veijo Kavenius sanonut juuri Satakunnan kohtalosta jotain? Maakuntien määrä putoaa reilusti esim. kolmen pohjalasmuukunnan, etelä- ja pohjois-karjalan, etelä- ja pohjois-savon, Kymenlaakson- päijät-hämeen ja kanta-hämeen(ehkä myös pirkanmaan) yhdistymisistä.40

    Äänestä

  • .................... kirjoitti:

    Onko Veijo Kavenius sanonut juuri Satakunnan kohtalosta jotain? Maakuntien määrä putoaa reilusti esim. kolmen pohjalasmuukunnan, etelä- ja pohjois-karjalan, etelä- ja pohjois-savon, Kymenlaakson- päijät-hämeen ja kanta-hämeen(ehkä myös pirkanmaan) yhdistymisistä.40

    Luulis Porin kaupungin kehitysjohtajan tietätän mistä kirjoittelee!!
    Itse tein mokan kun kirjoitin että 16kpl. Oikea määrä on 19kpl muuttuu 9 kpl:ksi

    10 maakuntaa häviää!!


    Goodbye Satakunta 2020...
    Kirjoittanut Timo Aro Aluetutkija ja nyk. Porin kaupungin kehitysjohtaja

    "…jos on uskominen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) aluekehitysjohtaja Veijo Kavoniukseen. Hänen jyrähdykset maamme aluerakenteesta vuonna 2020 eivät jätä paljon tilaa jossittelulle.
    Kun tulevaisuutta luotaa maamme ylin aluekehitysasioista vastaava viranomainen, ei voi kai muuta kuin uskoa.
    Varsinaisia lahtausteesejä kaikki tyynni.
    Aluksi. Maakuntien määrä aiotaan heijata yhdeksään nykyisestä 19:sta. Maali on vuodessa 2020.
    Uusien maakuntien rajojen on tarkoitus noudattaa ”täyden palvelun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) rajoja”. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että meitä lähin täyden palvelun ELY löytyy kaikkien suureksi yllätykseksi Turusta.
    Samassa rytäkässä poistunee kymmenen nykyistä maakuntaliittoa. Satakuntaliiton osalta se tarkoittanee yhdistymistä, sulautumista, liittämistä tms. Varsinais-Suomen liittoon. Tai kääntäen Varsinais-Suomen liiton yhdistymistä Satakuntaliittoon.
    Taikasanoja ovat ’mittakaavaedut’ ja ’keskittäminen’.
    Hauki on kala, kala on hauki eli maakuntaliitot ovat vain maakuntaliittoja nimestä riippumatta. Tavallisen ihmisen tai yrityksen kannalta hallinnon järjestämiseen liittyvien viranomaistehtävien hoito lienee luokassa EVVK.
    Mutta jos uskalletaan unohtaa hetkeksi sellaiset henkimaailman asiat kuin kotiseutu- tai maakuntaidentiteetti, on pakko myöntää, että Kavoniuksen perustelut ovat pääosin loogisia ja ymmärrettäviä.
    Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) muovaa ja pakkaa kuntarakennetta askel askeleelta suuremmiksi yksiköiksi. Uudistuksen (?) myötä kuntien määrä laskee väistämättä nykyisestä 342 kunnasta lukuun x, joka voi olla 200 kuntaa, 150 kuntaa tai 100 kuntaa.
    Kun kuntamäärä laskee, yhä useampi maakunta koostuu yhdestä, kahdesta tai kolmesta suurkunnasta. Kehitys vie kohti yhtenäisiä toiminnallisia kokonaisuuksia riippumatta siitä, kutsutaanko niitä kaupunkiseuduiksi, seutukunniksi, työssäkäyntialueiksi tai yhteistoiminta-alueiden kaltaisiksi sanahirviöiksi.
    Kaikilla ei ole varaa Eurajoen tavoin linnoittautua itsenäisyyden taakse. Mikäs on pullistellessa, kun syvimmän taantumankin aikana kunnan tilitetyt kunnallisverot nousevat huimat 40 %. Oikea todellisuus on kuitenkin sitä, että yhä uusia lavioita pulpahtaa pintaa lähivuosina."

    Äänestä

  • nyt oikein kirjoitet kirjoitti:

    Luulis Porin kaupungin kehitysjohtajan tietätän mistä kirjoittelee!!
    Itse tein mokan kun kirjoitin että 16kpl. Oikea määrä on 19kpl muuttuu 9 kpl:ksi

    10 maakuntaa häviää!!


    Goodbye Satakunta 2020...
    Kirjoittanut Timo Aro Aluetutkija ja nyk. Porin kaupungin kehitysjohtaja

    "…jos on uskominen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) aluekehitysjohtaja Veijo Kavoniukseen. Hänen jyrähdykset maamme aluerakenteesta vuonna 2020 eivät jätä paljon tilaa jossittelulle.
    Kun tulevaisuutta luotaa maamme ylin aluekehitysasioista vastaava viranomainen, ei voi kai muuta kuin uskoa.
    Varsinaisia lahtausteesejä kaikki tyynni.
    Aluksi. Maakuntien määrä aiotaan heijata yhdeksään nykyisestä 19:sta. Maali on vuodessa 2020.
    Uusien maakuntien rajojen on tarkoitus noudattaa ”täyden palvelun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) rajoja”. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että meitä lähin täyden palvelun ELY löytyy kaikkien suureksi yllätykseksi Turusta.
    Samassa rytäkässä poistunee kymmenen nykyistä maakuntaliittoa. Satakuntaliiton osalta se tarkoittanee yhdistymistä, sulautumista, liittämistä tms. Varsinais-Suomen liittoon. Tai kääntäen Varsinais-Suomen liiton yhdistymistä Satakuntaliittoon.
    Taikasanoja ovat ’mittakaavaedut’ ja ’keskittäminen’.
    Hauki on kala, kala on hauki eli maakuntaliitot ovat vain maakuntaliittoja nimestä riippumatta. Tavallisen ihmisen tai yrityksen kannalta hallinnon järjestämiseen liittyvien viranomaistehtävien hoito lienee luokassa EVVK.
    Mutta jos uskalletaan unohtaa hetkeksi sellaiset henkimaailman asiat kuin kotiseutu- tai maakuntaidentiteetti, on pakko myöntää, että Kavoniuksen perustelut ovat pääosin loogisia ja ymmärrettäviä.
    Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) muovaa ja pakkaa kuntarakennetta askel askeleelta suuremmiksi yksiköiksi. Uudistuksen (?) myötä kuntien määrä laskee väistämättä nykyisestä 342 kunnasta lukuun x, joka voi olla 200 kuntaa, 150 kuntaa tai 100 kuntaa.
    Kun kuntamäärä laskee, yhä useampi maakunta koostuu yhdestä, kahdesta tai kolmesta suurkunnasta. Kehitys vie kohti yhtenäisiä toiminnallisia kokonaisuuksia riippumatta siitä, kutsutaanko niitä kaupunkiseuduiksi, seutukunniksi, työssäkäyntialueiksi tai yhteistoiminta-alueiden kaltaisiksi sanahirviöiksi.
    Kaikilla ei ole varaa Eurajoen tavoin linnoittautua itsenäisyyden taakse. Mikäs on pullistellessa, kun syvimmän taantumankin aikana kunnan tilitetyt kunnallisverot nousevat huimat 40 %. Oikea todellisuus on kuitenkin sitä, että yhä uusia lavioita pulpahtaa pintaa lähivuosina."

    Tämän tekstin olen lukenut aiemminkin. Kuinka "tarkoittanee yhdistymistä" pitää tulkita? Minusta se ei ole merkki siitä, että kirjoittaja on täysin vakuuttunut kannastaan.

    Äänestä

  • .................... kirjoitti:

    Tämän tekstin olen lukenut aiemminkin. Kuinka "tarkoittanee yhdistymistä" pitää tulkita? Minusta se ei ole merkki siitä, että kirjoittaja on täysin vakuuttunut kannastaan.

    "tarkoittanee yhdistymistä Varsinais-Suomen liittoon" (Satakakunnan osalta).

    Samoin ajattelen. Ei se ole varmaa mikä on se suunta mihin Satakunnan maakunta liitetään mutta se on varmaa että Satakuntaa ei ole 2020.

    Ainakin tämä tarkoittaa Kankaanpään seudun osalta, että Turku vajaan 200 km:n päässä ja Tre 97 km:n päässä.

    Äänestä

  • lopetus varmaa kirjoitti:

    "tarkoittanee yhdistymistä Varsinais-Suomen liittoon" (Satakakunnan osalta).

    Samoin ajattelen. Ei se ole varmaa mikä on se suunta mihin Satakunnan maakunta liitetään mutta se on varmaa että Satakuntaa ei ole 2020.

    Ainakin tämä tarkoittaa Kankaanpään seudun osalta, että Turku vajaan 200 km:n päässä ja Tre 97 km:n päässä.

    No juu, Kankaanpäästä on Turkuun se reilu 170 kilsaa ja Tampereelle tuo 97, mutta onhan Poristakin Tampereelle lyhyempi matka, kuin Turkuun jos siitä lähdetään ja siksi ihmetyttää, että tuossa tekstissä mainitaan lähimmän ELY-keskuksen löytyvän Turusta. Itse pidän Varsinais-Suomea vihoviimeisenä suuntana!

    Äänestä

Eräs länsirannikon kansanedustaja kipuilee kun ehkä aavistaa suunnan:

Vaalipiiriuudistuksessa hallitusohjelma tähtää enintään 12 vaalipiiriin Manner-Suomessa vuoden 2015 vaaleissa. Vaalipiirejä on tällä hetkellä 15 ja maakuntia 19. Kyseessä on siis ainakin 2 vaalipiirin sulautuminen muihin vaalipiireihin. Ennakoiko kyseinen muutos myös muutoksia maakuntien rajoihin? Sitä ei varmaksi vielä tiedä, mutta paineita siihen suuntaan on.
Hallitusneuvottelujen aikana oltiin Satakuntaa laittamassa vaalilain lahtipenkkiin. Villein vaihtoehto oli maakunnan jakaminen Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireihin.

Äänestä

Onko paikallisen ehdokkaan perimmäisin syy järjettömän kuntaliitoksen ajamiselle tulevat eduskuntavaalit ja Kankaanpääläisten äänien kalastelu?

Äänestä
  • Ihan kuin Juhis kirjoittaisi kateuksissaan.. On meinaan haukkunu kaikki naapurikunnat ja sitten ihmettelee kun yhteistyö ei suju. Ikä 68 kyllä painaa jo. Tiedot on 1970-luvulta mutta usko omiin etuihin kova.

    Äänestä

  • Seniori kirjoitti:

    Ihan kuin Juhis kirjoittaisi kateuksissaan.. On meinaan haukkunu kaikki naapurikunnat ja sitten ihmettelee kun yhteistyö ei suju. Ikä 68 kyllä painaa jo. Tiedot on 1970-luvulta mutta usko omiin etuihin kova.

    2008 ylen vaalikoneessa Manner kannatti JPK kuntaa!!

    Perui kantansa kun ei tullut valituksi. Ilmeisesti vastustamalla saa ääniä!

    Niin se Juhiskin huutaa ja kiertää varoittelemassa mummuja ja taatoja MRSA:sta ja pitkistä kuljetuksista.

    Toivottavasti nämä äänenpainot eivät vaikuta valtuuston enemmistöön sillä nyt saa viimeisen kerran porkkanarahaa ja sen jälkeen niskuroijille annetaan keppiä. Kuntalaiset maksaa loppuviimeksi tämän valtionosuuksien leikkaukset eli keppikeinon kohonneina veroina ja maksuina.

    Viisautta ja siunausta päättäjillemme, ymmärrystä että suurten ikäluokkien hoiva ja hoito on turvattava vähentämällä hallintoa vaikka mielellään halutaan pitää kiinni entisestä. Kuitenkin vain muutos on pysyvää ja suuresti erehtyvät ne jotka maailman ennalla pysymisestä päättävät. Tutkainta vastaan on turha taistella.

    Äänestä

  • Seniori kirjoitti:

    Ihan kuin Juhis kirjoittaisi kateuksissaan.. On meinaan haukkunu kaikki naapurikunnat ja sitten ihmettelee kun yhteistyö ei suju. Ikä 68 kyllä painaa jo. Tiedot on 1970-luvulta mutta usko omiin etuihin kova.

    Kauko Juhantalo täyttää ensi huhtikuussa 70 vuotta. Ikä painaa.

    Äänestä

  • Viiki Pedia kirjoitti:

    Kauko Juhantalo täyttää ensi huhtikuussa 70 vuotta. Ikä painaa.

    Minua häiritsi, että täällä Kankaanpäässä on koko ajan Pori yrittänyt vaikuttaa asiaan. Ensinnä jaettiin sairaanhoitopiirin toimesta ja rahoituksella "Pohjois-Satakunnan vinkkeli"-lehti. Ei varmaan yllättäne, että Juhantalosta oli koko aukeaman juttu. Koko lehti antoi sen kuvan, että terveyspalvelut vaarantuvat yhteisen kunnan perustamisesta. Vinkkelin hinnaksi arvioitiin 5 000€.

    Toiseksi jaettiin lehtinen, jossa vaadittiin kansanäänestystä. Minua yllätti se että esitteet olivat täysin samanlaiset vihreät läpyskät. Samasta pajasta ja kuka rahoitti, johtaako länsirannikon sylttytehtaalle. Täysin masinoitu juttu. Jopa virheet olivat samoja mikä oli surkuhupaista. Kotikuntaa kun ei kysytty.

    On paljon muutakin.. Toivon vain että tästä huolimatta pystytään tekemään kolmen kunnan yhteisen edun mukainen ratkaisu. Omaehtoisen tulevaisuuden rakentaminen on tärkeää. Olen kannattanut Suur-Ikaalisten kokoamista pikkuhiljaa. Tämä voi olla siinä hyvä ensiaskel. Ihmetystä minussa myös herättää miten kaupungeissa voi olla empijöitä, enemmin ymmärrän sen että Jämijärvi 2000 asukkaallaan, joka tässä menettää hallintopalvelunsa ja saa palvelupisteen niin voi empiä mutta he ovat suurimmalla innolla mukana. Erikoista tosiaan. Ehkä siinä on politiikkaa, joka ei tavanomaista järkeä noudata.

    Äänestä

Tämä oli vain mielipidekysely. ei kansanäänestys, eikä edes neuvoa-antavakansanäänestys. Ojennuskin puhuu Ylärissä aivan kuin kuntaliitoksesta olisi päätetty tällä mielipidekyselyllä.

Veikkaan, että jos tämä olisi ollut äänestys kuntaliitoksesta, olisi osallistumisprosenttikin olluta aivan toista luokkaa.

Äänestä

Toivottavasti päättäjät päätyvät liitoksen kannalle.Ojennus on ollut koko ajan liitoksen puolesta,mutta alkaa kuntavaalit lähestyyn ja niitä ääniä pitää saada kerättyä.Äänestin persuja eduskuntavaaleissa ja luulin että tulee jotain muutosta.Paskanmarjat he jäivät oppositioon ja siellähän ei tarvi tehdä mitään tärkeitä päätöksiä.Ihmetyttää myös Laholuoma,ollut koko ajan liitoksen puolesta ja nyt ylärin mukaan empii.Valtaosa Parkanolaisista luultavasti haluaa liitosta ja minusta näitten yli "56" ääniä ei nyt kuunnella.He eivät valtaosa elä täällä enää 30 vuoden päästä ja meidän nuorempien ja meidän lasten paikka on täällä.

Äänestä

Kuntien yhdistymisen vaihtoehto on tosiaan se 27-30%:n kuntavero. Ei sillä houkutella yritystoimintaa johon perustuu kuntien toimeentulo ja kasvu. Ainaakaan silloin kun vieressä on kunta joka on muodostanut vahvan peruskunnan ja joka saa enemmän valtionosuutta sen vuoksi sekä pystyy pitämään verot ja maksut maltillisen pieninä. Virkkunen määritteli vahvan peruskunnan eräässä tilaisuudessa kunnaksi joka hoitaa pienimuotoista erikoissairaanhoitoa = n. 25-30 000 as vähintään voi olla enemmänkin kun selviää muita kriteerejä myöhemmin.

JPK kunta on yritysmyönteinen ja kasvumyönteinen ratkaisu joka turvaa omaehtoisen kehittymisen. Ymmärrän että naapurit ei halua omaehtoisesti menestyvää kuntaa tänne, vaikka loppujen lopuksi myös niille voi olla enemmän hyötyä suuriharteisemmasta yhteistyökumppanista kun edut yhdistyvät.

UUDEN KUNNAN VASTAISUUS ON YRITYSVASTAISUUTTA. EI YRITTÄJIÄ HOUKUTELLA 27%:N KUNTAVEROILLA. Menee loppukin tulevaisuususko alueelta.Valtuutettujen tulee puolustaa Parkanon asemaa ja sen vaikutusmahdollisuuksien kasvua seutukunnalla, eikä sen menettämistä.

KREIKKALAISTA touhua kolmen kunnan kimpasta jättäytyminen. Niin tiesittekö, ettei etelän maissa ole tehty kuntarakennemuutosta!! Pohjoismaissa Ruotsissa ja Tanskassa on. Kumpaan samaistumme? Olemmeko kreikkalaisia vai pohjoismaalaisia?

Kannattaa lukea alla Virkkusen arvio kuntaveron tasosta kummassakin vaihtoehdossa alla.

Ylen uutinen:

"Virkkunen: Yli sata kuntaa vaikeuksissa muutamassa valtuustokaudessa
julkaistu eilen 13.12. klo 19:23

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuosikymmenen lopulla heikoimpien kuntien veroäyrit voivat nousta yli 30 prosentin, jos kuntarakenteelle ei tehdä mitään. Saman ennusteen mukaan ikääntyvän väestön palvelut ja veronmaksajien puute ajavat yli 100 kuntaa talousvaikeuksiin.
- Jos mitään muutoksia ei tehdä, palvelut pidetään nykyisellään ja lisätään hoivapalveluita, kolmannes kunnista on pahoissa talousvaikeusissa, kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) ynnää.
Erityisesti ikääntyvien tarvitsemat palvelut, kuten kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon kasvattaminen lisäävät kuntaministeriön laskelmien mukaan kuntien menoja kymmenillä miljardeilla euroilla 10 vuoden aikana.
Menoista suurin osa voidaan rahoittaa kunnallisveron reippailla korotuksilla. Arvioiden mukaan 20-luvun alussa heikoimmassa asemassa olevien kuntien veroprosentit voivat olla reilusti yli 30 prosenttia, kun nykyisellään korkein veroäyri on vähän yli 21 prosenttia. Ministeriön arvion mukaan yli 30 prosentin kuntia on 'ei mitään tehdä' - laskelmissa kymmeniä.
Kuntien välinen juopa kasvaa
- Tilanteen tekee erittäin vaikeaksi se, että monet kunnat ovat tehneet jo paljon kuntien taloustilanteen eteen. Menestyvien ja huonojen kuntien välinen juopa kasvaa. Kuntien välinen ymmärrys voi olla koetuksella rahojenjaossa, kuntaministeri Virkkunen veikkaa.
Kun nyt veroäyreillä mitattuna kuntien välinen ero on viitisen prosenttia, ensi vuosikymmenen alussa ero voi olla 15 prosenttia. Parhaiten menestyvillä kunnilla, kuten isoilla kaupunkiseuduilla on ennusteiden mukaan vain pienet veronkorotuspaineet palveluiden muutospaineissa.
Laskelmat on tehty ministeri Virkkusen kuntarakennetyöryhmän tausta-aineistoksi. Ministeri Virkkunen aloittaa keskustelut kuntien kanssa kuntaliitosten tarpeista työryhmän selvitystyön jälkeen helmikuussa.

Äänestä

TIETEELLISYYDEN KRITEERIT EI TÄYTY ESIM. SATUNNAISOTANTA= EI VOIDA VETÄÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KOKO TULOKSEN OSALTA 38%:N VASTANNEISTA.

--> VALTUUTETUILLA VAPAAT KÄDET.

Mielipidekyselyt

Niin sanottua yleistä mielipidettä selvittävistä haastatteluista käytetään usein arkikielessä nimitystä gallup, jolla viitataan George Gallupin kehittämään menetelmään. Mielipidetiedusteluja teettävät esimerkiksi yritykset. Myös tiedotusvälineet tilaavat usein mielipideselvityksiä ajankohtaisista kiistakysymyksistä ja julkaisevat tulokset näyttävästi uutisena.

Gallup kehitti menestyneen tilastollisen otantatutkimusmenetelmän, Gallup-kyselyn, yleisen mielipiteen mittaamiseksi. Mielipidetiedusteluja käytetään mm. poliittisena välineenä. Mielipidetiedusteluja kutsutaan myös gallupeiksi.
Mielipidetiedustelu on mielipidetutkimusta varten tehty kysely.

Mielipidetiedusteluissa ihmisten on vastattava selkeästi muotoiltuihin suljettuihin kysymyksiin, ja tulokset ilmoitetaan prosentuaalisesti. Tarkoituksena on saada riittävän kattava otos, jotta siitä voitaisiin tehdä johtopäätöksiä laajemman ihmisryhmän mielipiteistä.

Otos on tilastotieteessä käytetty enemmän tai vähemmän kattava ja/tai edustava näytejoukko.

Tilastotiede on todennäköisyyslaskentaan perustuva tieteenala, joka tutkii tilastollisten aineistojen keräämistä, käsittelyä ja tältä pohjalta tehtävää päättelyä. Sitä sovelletaan monilla tutkimusaloilla, joihin kuuluvat esimerkiksi luonnon-, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet. Tilastollisella päättelyllä on tärkeä osuus tieteellisessä hypoteesin testauksessa.
Aineistoa on tavallisesti mahdollista kerätä vain populaation osajoukosta, jolloin tutkimuksen kohteena on otos. Otoksesta voidaan kerätä aineistoa joko havainnoiden tai kokeellisessa asetelmassa. Kun aineisto on kerätty, siitä tehtävä analyysi voidaan jakaa kuvailuun ja päättelyyn, jotka tosin liittyvät usein toisiinsa läheisesti, esim. :

Tilastollinen päättely on aineiston mallintamista, satunnaisuuden huomioon ottamista sekä aineistosta saatujen tuloksien yleistämistä populaatioon. Päättelyyn kuuluu muun muassa tilastollinen hypoteesin testaus, parametrien estimointi, korrelaatioiden tarkastelu sekä regressioanalyysi.

Jos tarkasteltava otos on edustava eli kuvaa populaatiota, voidaan tilastollinen päättely laajentaa otoksesta koko populaatioon. Keskeinen ongelma on se, missä määrin otos on edustava. Tilastotieteen menetelmät mahdollistavat satunnaisvaihtelun huomioimisen, joka syntyy otoksen keräämisestä eli otannasta.

Otanta on tilastotieteen osa-alue, joka tarkastelee kuinka havaintoyksiköt kannattaa poimia perusjoukosta. Tavoitteena on kerätä aineisto mahdollisimman tehokkaasti tilastollisen päättelyn kannalta. Otantatutkimus on osajoukon eli otoksen poimimista perusjoukosta. Otoksen perusteella tehdään päätelmiä koko perusjoukosta.

Yksinkertainen satunnaisotanta on yleisin otantamenetelmä. Siinä poiminta tehdään suoraan arpomalla alkiot perusjoukosta. Useimmiten se tehdään palauttamatta, jolloin jokainen alkio voidaan valita vain kerran. Jos se tehdään palauttaen, niin sama alkio voidaan valita joka kerran samalla todennäköisyydellä.

Tässä ’tutkimuksessa’ kerätty tutkimusaineisto taas ei ole riippujista, muuttujista, jne. vapaa – kuten esim. satunnaisotannalla puhelinhaastatteluissa - ko. kohteen osajoukko, vaan se on vääristynyt juuri tiettyyn suuntaan, tässä tapauksessa eräiden yleisesti tunnettujen vain pelkotunteisiin vaikuttavien populististen agiteeraajien, manipuloijien, propagoijien jo yli kaksi vuotta jatkuneen ja sen aiheuttaman voimakkaan, kiihottuneen kielteisen, vastustavan ennakkoasenteellisuuden vuoksi. - Siltikin, kaikesta huolimatta, vastustava tulosjoukko on vain marginaalinen, pieni viite ao. suuntaan koko kokonaisuuden kannalta, joten se suo vain asia- argumentteihin pitäytyville, vastuullisille valtuutetuille varsin vapaat kädet tehdä valintapäätöksensä oman, pitkälle ja laajalle pohdiskelunsa, perustellun asiaharkintansa mukaan.

Äänestä

TIETEELLISELTÄ NÄKÖKANNALTA KUNTALAISKYSELYN LOPPUTULOS VASTANNEIDEN OSALTA EI PIDÄ KOSKA SE EI OLE TEHTY SATUNNAISOTANTANA KUTEN GALLUPIT.

Toisin sanoen jos kysytään turkistarhaajiltamielipidettä turkistarhauksen kieltämiseen on vastaus erilainen kuin jos kysytään koko väestöltä satunnaisotantana samaa asiaa.

TÄMÄ TARKOITTAA, ETTÄ ON HUOMIOITAVA KOKO SKAALA, VASTAAMATTOMAT, VASTANNEET JA TEHTÄVÄ SIITÄ ANALYYSI-->

62 % EI VASTANNUT

38 VASTASI, niistä suurin osa vastusti ja pienempi osa kannatti tai ei osannut sanoa mielipidettään.

SUURIN OSA KUITENKIN JÄTTI ASIA VALTUUTETUILLE. TÄTÄ TUKEE MYÖS INNOLINKIN NÄKEMYS SIITÄ ETTÄ VASTAUSPROSENTTI ON HUOMATTAVASTI KESKIMÄÄRÄISTÄ ALEMPI.

LOPPUTULOS:

ASIA EI KIINNOSTANUT PARKANOLAISIA TAI HE HALUAVAT VALTUUTETTUJEN RATKAISEVAN ASIAN!!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Enemmistön kanta kirjoitti:

n. 28 % vastasi mielipidekyselyyn Parkanossa uudesta kunnasta. Äänestämättömyys tarkoittaa loogisesti juuri, että valittuun linjaan ei haluta muutosta ja luovutetaan valtuutetuille harkintavaltaa. Yleensä kuntien yhteenmeno on aiheuttanut koko maassa isompia tunteenpurkauksia ja suuren vastausprosentin.

Todennäköisesti pienen vastaajajoukon aktiivisimpia ovat olleet ne jotka ovat olleet kielteisellä kannalla mutta joulukuussa näemme sen.

Valtuuston tulee tutkia tulos tarkoin sitten kun se saapuu. Toivottavasti mahdollisimman moni on kirjannut omia huomioitaan, jotka nyt tulevat nimettöminä valtuutettujen tietoon. Näin saadaan mahdollisimman laaja-alaisesti käsiteltyä asiaa sekä mahdollisesti selvitettyä niitä asioita, joita ei ole vielä huomioitu. Mielipidekyselyn kaltainen koko kunnan aivoriihi on erinomainen ajatus ja sitä voidaan soveltaa useammin. Mielipidekyselyjen laajempi käyttö vaikka pienimuotoisempana on mahdollisuus todelliseen lähidemokratiaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu