Lista adressin sähköisesti allekirjoittaneista:
Jo 3130 allekirjoitajaa 19.06.2004.
Adressi
http://www.kansanaanestys.fi/adressi/
Euroopan unionille esitetään perustuslakia.
Haluamme, että Suomessa järjestetään perustuslaista kansanäänestys.
Nimi:
Paikkakunta:
Allekirjoita sinäkin ja kerro muillekin!
Jo 3130 allekirjoitajaa 19.06.2004.
Adressi
http://www.kansanaanestys.fi/adressi/
Euroopan unionille esitetään perustuslakia.
Haluamme, että Suomessa järjestetään perustuslaista kansanäänestys.
Nimi:
Paikkakunta:
Allekirjoita sinäkin ja kerro muillekin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Uusi EU-kansanäänestys on paikallaan
(Julkaistu Keskisuomalaisessa puheenvuoropalstalla 03.11.2003 )
Suomessa järjestettiin kansanäänestys liittymisestä silloiseen Euroopan yhteisöön 16.10.1994. Äänestysprosentti oli 74. Puolesta äänesti 56,9 % ja vastaan 43,1 %. Äänestyksen kohteena oli noin 60 000 sivua vaikeaselkoista laki- ja sopimustekstiä. Kansalaiset eivät tienneet, mistä he äänestivät.Esimerkiksi omasta rahasta luopuminen ja maataloustukien tilapäisyys sisältyi sopimukseen, mutta niistä ei avoimesti kerrottu kansalle.
Nyt pohditaan, pitäisikö Euroopan unionin uudesta perustuslaista järjestää kansanäänestys. Se on normaalitekstiksi ladottuna noin 200-sivuinen kirja.
Artiklat ovat pääosin helppolukuisia ja ymmärrettäviä, joten perustuslain laajuus tai vaikeaselkoisuus ei ole peruste torjua kansanäänestystä. Suomen kansan sivistystaso ei ole alhaisempi kuin niiden noin 10 muun kansan, joissa äänestys pidetään. Päinvastoin.
Pääministeri Matti Vanhanen, kesk, kannatti kansanäänestystä viime keväänä, mutta vastustaa sitä nyt. Hän väittää, että perustuslaki ei muuta EU:n luonnetta nykyisestä. Pääministerin perustelut ovat hataria. Hän taitaa pelätä kansan äänen kuulemista.
Uusi perustuslaki siirtää tärkeät oikeus- ja sisäasiat unionin päätösvaltaan. Yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätöksentekojärjestelmä muuttuu ja yhteinen puolustus alkaa toteutua. Yksimielisyydestä siirrytään määräenemmistöpäätöksentekoon. Unionista tulee oikeushenkilö, joka saa mm. oikeuden hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia ilman jäsenmaiden parlamenttien erillistä hyväksymismenettelyä.
Artiklan I-10 mukaan EU-perustuslaki on ensisijainen jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden. Ristiriitatilanteessa EU-perustuslaki syrjäyttää mm. Suomen perustuslain. Jäsenmaiden perustuslakien status alenee.
Uudet toimielimet muuttavat myös unionin luonnetta. Hallitusten ja valtion päämiesten Eurooppa-neuvosto saa virallisen aseman ja sille tulee pysyvä puheenjohtaja, EU-presidentti. Eurooppa-neuvosto saa ns. valtuutuslausekkeiden perusteella oikeuden eräiltä osin muuttaa perustuslakia ilman jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää. Tämä murtaa jäsenmaiden täysivaltaisuutta.
Unionin yhteisen ulkopolitiikan johtajaksi tulee uusi ulkoministeri, joka on samanaikaisesti sekä ulkoasianneuvoston puheenjohtaja että komission varapuheenjohtaja. Lisäksi unioni saa uuden talousministerin.
Suomen perustuslaki ei tunne Euroopan unionia, jolla kuitenkin on yhä suurempi valta kansamme asioissa. Mm. Ahvenanmaan itsehallinto, tasavallan presidentin asema ulkopolitiikan päätöksenteossa ja ns. valtuutuslausekkeet sekä eräät muut asiat edellyttänevät Suomen perustuslain muuttamista, jos EU-perustuslaki hyväksytään konventin ehdottamassa muodossa.
Unionin lippu, hymni, kansallispäivä ja raha saavat perustuslaillisen statuksen. Perinteisesti tällaisten tunnusten mielletään kuuluvan itsenäiselle valtiolle. Nämäkin viestivät voimakkaasti siitä, että unionin luonne on muuttumassa. EU:n laajeneminen ensi vuonna 25 jäsenmaan ja lähes 500 miljoonan asukkaan valtavaksi yhteisöksi muuttaa myös väistämättä unionia.
Jos hallitusten välinen konferenssi, HVK, saa aikaan hyvän perustuslain, on se helppoa viedä kansanäänestykseen. Jos se ei ole tyydyttävä, se tulee sen takia viedä kansanäänestykseen. Näin voidaan saada kansa kiinnostumaan EU:sta, joka on meille jokaiselle yhä merkityksellisempi vallankäyttäjä.
Kun HVK talvella päättyy, on eduskunnan syytä säätää perustuslakimme 53 §:n mukainen laki neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Sopiva äänestyspäivä on 13.6.2004 EU-parlamenttivaalien yhteydessä, jolloin kustannukset jäävät hyvin pieniksi. Sitä ennen on käytävä avoin ja täysin rehellinen keskustelu sekä perustuslaista että laajenevan unionin tulevaisuudesta yleensä.
Toimi Kankaanniemi kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen, kankaanniemi.net
Kansanäänestystoimikuntaan kuuluu mm.
Asmo Maanselkä (044 511 2236)
Kristillisdemokraattisten Nuorten puheenjohtaja 2004 -
Toimi Kankaanniemen kansanedustaja-avustaja
EU-perustuslaki jyrää Suomen edut
TOIMI KANKAANNIEMI. Kansanedustaja, kd, eduskunnan EU-valiokunnan jäsen, Uurainen, [email protected]. 22.06.2004
Pääministeri Matti Vanhanen, kesk, julisti suuriksi voitoiksi EU:n perustuslakineuvotteluissa ne asiat, jotka sisältyivät jo Suomen EU-jäsenyyssopimukseen vuodelta 1994. Samalla hän unohti kaikki ne asiat, jotka eduskunta yksimielisesti asetti perustuslain ehdoiksi 3.10.2003 ja jotka hävittiin. Näin hän keksi perusteet selittää parhain päin epäonnistumiset neuvotteluissa.
Suomi sai 10 vuotta sitten jäsenyyssopimukseen artiklat 141 ja 142, joiden perusteella saamme maksaa omista varoistamme tukea maataloudellemme. Viime vuonna paljastui karusti se, että artikla 141 on pettävällä pohjalla.
Nyt perustuslakineuvotteluissa se ei parantunut lainkaan. Maatalouden alasajo jatkuu. Samoin työeläkejärjestelmämme on yhtä epävarmalla perustalle kuin se on ollut tähänkin asti. Ahvenanmaan erityisasema on entistäkin ongelmallisempi.
Suomen pohjoisten ja itäisten, myös pohjoisen Keski-Suomen, harvaan asuttujen alueiden erityisasema tunnustettiin liittymissopimuksessa 10 vuotta sitten. Uuden perustuslain tätä koskeva artikla on kirjoitettu siten, että Pohjois- ja Itä-Suomi on rinnastettu tukioikeudessa 23 muun EU-maan eräisiin alueisiin.
Kun EU-varoja jatkossa jaetaan, jakajina on Hollantia lukuun ottamatta kaikki muut 24 maata. Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasema vesittyi vakavalla tavalla.
Julkiset hyvinvointipalvelumme eli sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut joutuivat perustuslaissa yhteisen kauppapolitiikan osaksi. Nämä erityisesti vähävaraisille ihmisille ja maaseudun asukkaille tärkeät julkiset palvelut säilyvät vain, jos EU-tuomioistuimen tuomarit toteavat, että ne ovat vakavasti uhattuina. Tuomioistuimen 25 tuomarin, joista vain yksi on Suomesta, käsissä on peruspalveluittemme kohtalo. Tuomioistuin katsoo asioita kauppapolitiikan ja markkinavoimien ehdoin, joten ne ovat vakavasti uhattuina.
Viime syksynä eduskunta asetti tavoitteet perustuslain sisällölle. Se vastusti mm. EU-presidenttiä, vahvaa ulkoministeriä ja syyttäjävirastoa. Kaikki nämä kuitenkin hallitus hyväksyi neuvotteluissa. Erityisen voimakkaasti eduskunta vaati oman komissaarin säilymistä pysyvästi ja tasapuolista äänten painotusta neuvostossa. Molemmissa tavoitteessa Suomi epäonnistui. Suuret maat jyräsivät ja Suomen hallitus alistui. Määräenemmistöpäätöksenteon voimakas kasvu lisää äänten painotuksen merkitystä.
EU:n perustuslaki asemoituu Suomen perustuslain yläpuolelle. Unionista tulee itsenäinen oikeushenkilö. Unionin päätöksentekoelinten asema ja valta kasvaa kansallisten elinten kustannuksella. Perustuslaki laajentaa unionin toimivaltaa oikeus- ja sisäasioissa sekä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Unionille luodaan tulivoimaiset taistelujoukot, jotka voivat operoida kaikkialla maailmassa. Unioni saa perustuslaissa vahvistetut itsenäiselle valtiolle kuuluvat tunnukset kuten lipun, hymnin ja ”kansallispäivän”.
Vaikka perustuslaki sisältää EU:n toimivuuden ja päätöksentekokyvyn kannalta perusteltuja uudistuksia, on sen sisältö pienten maiden ja erityisesti Suomen kannalta pitkä harppaus väärään suuntaan. Suomi ei kyennyt turvaamaan edes entisiä asemiaan, vaan joutui ylikävellyksi niissäkin. Meiltä edellytetään todella hurmiollista Eurooppa-henkeä, jotta voisimme hyväksyä uuden perustuslain.
Suomi on jatkossa yksi suurimmista nettomaksajista, mutta federalistisessa päätöksenteossa yksi heikoimmista jäsenmaista.
Suomen perustuslaista:
Valtakunnan alue Suomen alue on jakamaton.
Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.
Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.
N 731/1999
Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
Suomen perustuslaki
http://www.om.fi/perustuslaki/3312.htm
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
4 §
Valtakunnan alue
Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.
5 §
Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.
Todella isoista asioista on kysymys!
Kun tarkemmin ajattelee, mihin Suomi on joutunut, kun liittyi EU:iin, niin nyt kun edessä on EU:n perustuslaki, joka tarkoittaa toista valtakuntaa ja toisen maan kansalaisuutta.
Vuodesta 1995 vuoteen 2004 tuo kehitys on ollut nähtävissä ja paljon aikaisemminkin.
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemellä oli kädessään EU:n tuleva perustuslaki ja Suomen nykyinen voimassaoleva perustuslaki.
Hän sanoi, että EU:n perustuslaki tulee kaikessa kumoamaan Suomen perustuslain, jos se on ristiriidassa EU:n perustuslain kanssa.
Meille jää koiraveron määrääminen-tyyppisiä kansallisia tehtäviä, tuokin vero on kuntien päätettävissä.
Kankaanniemi sanoi, etteivät Vanhanen ja Lipponen anna asian mennä kansanäänestykseen, eivätkä he tule kertomaan kansalle, mistä nyt on kysymys, niinkuin ei ole kansalle aikaisemminkaan näistä EU-kuvioista puhuttu.
Toimi puhui kokemuksen vakaallla rintaäänellä, koska oli 1990-luvun alussa mukana hallituksen sisäpiireissä, joissa nämäkin asiat olivat esillä.
Nyt on siis kysymys valtakunnan rajojen siirtämisestä mm. Atlantilta Venäjän rajoille, Välimereltä Lapin perukoille asti sekä Suomen kansalaisuuden muuttumisesta koko kansan kohdalla EU:n kansalaisuudeksi!
Kun itsestään selvyydet ovat kysymyksessä, niinkuin mekin Suomessa olemme jo 6.12.1917 eli lähtien tottuneet eli itsenäisyyteen ja omaan kansalaisuuteen kohta jo 86 vuoden ajan!
Euroopan Unioni ja Suomen menetetty itsenäisyys
Useille suomalaisille on yhä epäselvää, mitä Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa todellisuudessa merkitsee.
Kyseessä ei ole vain käytettyjen autojen verotukseen, viinaralliin, ruoan hintaan ja maataloustukiaisiin liittyvä asia.
Kyse on suomalaisten vaivalla hankkimasta ja arvokkaasta Suomen itsenäisyydestä ja sen menettämisestä.
Kun Suomi on luopunut yksinoikeudestaan säätää lakeja Suomessa ja määrätä omasta rahastaan, Suomi ei enää ole itsenäinen valtio.
Näitä valtiollisia oikeuksia Suomi on luovuttanut Euroopan Unionille.
Tämän vuoksi Euroopan Unionin itsenäisyys on kasvanut ja Suomen vastaavasti kaventunut.
Ei voi olla samanaikaisesti itsenäinen Euroopan Unioni ja itsenäinen Suomi, jos Suomi pysyy Euroopan Unionin jäsenenä.
Euroopan liittovaltion perustuslakia kirjoitetaan
Perustuslaki on oleellinen Euroopan Unionin tunnustamisessa todelliseksi liittovaltioksi.
Jos Suomi hyväksyy ja ratifioi Euroopan Unionin perustuslait, samalla Suomi luopuu omista perustuslaeistaan.
OTTEITA SOPIMUSEHDOTUKSESTA EUROOPAN PERUSTUSLAIKSI
CONV 528/03
1. artikla
1. Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansojen ja valtioiden tahtoa rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan, perustetaan unioni (jota kutsutaan.), jossa jäsenvaltioiden politiikat sovitetaan yhteen ja joka käyttää liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia.
7.artikla
1. Jokainen jäsenvaltion kansalainen on unionin kansalainen.
9.artikla
1. Perustuslaki ja lainsäädäntö, jonka unionin toimielimet hyväksyvät käyttäessään unionille perustuslaissa annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.
10. artikla
1. Kun perustuslailla annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja hyväksyä oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltioilta edellytetään tätä varten unionin antamaa valtuutusta.
3. Unionilla on toimivalta sovittaa yhteen jäsenvaltioiden talouspolitiikat.
4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.
11. artikla
Unionilla on yksinomainen toimivalta varmistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus ja vahvistaa kilpailusäännöt sisämarkkinoilla sekä seuraavilla aloilla:
tulliliitto
yhteinen kauppapolitiikka
rahapolitiikka niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ottaneet käyttöön euron
http://www.kansanaanestys.fi/adressi/