Alma kerava

Heippa setämään,

Kiitos kysymästä, elossa ja lihavana niiku ennenkii, mutta ei enää ämmässuon hyvinvointikeitaalla ääspoosessa. Keitaalla alkoi elintila kaventumaan, tuli kaikennäköistä almun kerääjää ja kaatopaikalle muuttajaa. Leksakin lensi autuaimmille lentokentille.

Päätin siis karistaa ämmässuon pölyt helmoista ja lähteä tuottamaan pontikkaa sinne, minne ei virkavallan koura eikä naapurin kuppi ylety. Tuossa muutama petäjä on kaadettu jokamiehen oikeuksiin (laajasti tulkiten) perustuen energian lähteeksi tuolle, voisinko nyt sanoa, metsien eliksiirille.

Kuusen alla maja jossakin päin kotomaata. En vielä osaa sanoa missä. Kun nimittäin on suuntavaisto jääny ämmässuolle. Se jäi kai sinne biojätekeidas - tavarakeidas - kotimaja - akselille. Kunhan löydän itseni, ilmoitan tarkemman sijainnin.

Mitenkäs itse, kerkesitkös skrinnailemaan joella? Onko sirkku palannut epsanjasta? Entäs muuten?

Alma

Kyllä nyt hyvin menee, mutta menköön, kuten tavallista.

Hauska on lukea, että hengissä olet, vaikkakin eksyksissä. Minä taas niin juurtunut ja jumittunut, että oikeen itseäkin hävettää. Mitään muutosta ei elämässä, mitänyt terveys heikkenee, mutta kun jaksaa tohtorin määräämiä pillereitä popsia, niin elossa pysyy, joskin vaivaisena.

Näin harvoin kun kohdakkoin satutaan, en tahdo taudeilla rehvastella. Vaan minkäs teet, kipu kun on aina läsnä, kuten lihavuus, mbo ja muut lastentaudit.

Kun tiedät, ilmaise koordinaatit, niin poikkean kylässä.... tiedä vaikka jäisin...

ysttervsamasetäyhä. yhteenkirjoiteltuna

Voe Alama siun kanssais !

Onneks en o hukannu tota tuuba-jargon sanakirjaa. Sieltä ton sun tekstin sai käännettyä lähes ymmärrettävään muotoon.

Tänään kävin Ahjossa. Ah iki-ihanassa ysissä. Siellä kiinalainen tuli vastaan venäläisen ovella ja sanoi ettei asu täällä. Luulin sinuksi ja kysyin nimittäin. Kaunis oli tyttö ja siksi luulin. Et ollut siis. jatkan etsimistä.
Pihassa oli siirtolava, jossa saattoi olla sinullekin kiintoisaa tarviketta ja hissi oli remontissa, vaikka sillä saattoikin ylentää itsensä. Laattoja käytävillä ja risa pakastin, eli ei täällä mikään ole muuttunut, vaikkakin sen aistii, ettei lämpösi ole täällä.
Tapasin myös lihavan naisen, kauniin sellaisen ja sinuksi luulin. Ei ollut, arvasin kysymätikin, mutta jos olit, niin puhelinnumeroni on sinulla. Soita, hae ja pidä hyvänä...edes hetken.

Kuten huomaat, on oloni kaihoisa. Pimeä vuodenaika kai ottaa osansa.
Iloista kuitenkin oli Sinusta Albacka kuulla ja rivien välistä ymmärtää, että asiat ovat kohdallaan. Vihdoinkin.

Kun aikasi antaa myöden, lähesty minua taas suomi-kaksneljitse, kun lähemmäksi emme varmaan koskaan pääse, kuin unissa, joissa enkelinäni vierailet harva se yö. nam . ; )

Pidä itsesi lihassa, sillä kovat ajat koittavat. koettelevat, mutteivät nujerra. Meitä.

joorssis the one and only "sydämmiö"