Minkälainen Antilla 30 on oikeasti?

Eikös Antilla 30 tule lähiaikoina uusiotuotantoon? Liekö sitten yhtä laadukas kuin aikanaan. Eikka oli sentaan melkoinen käsityöläinen. Sellaisia ei enää Suomesta löydä, kun kaikki tehdään CNC:llä tai jollain 3D:llä.

Itselläni oli Antilla 30:n varhaisempi versio, S&S 6,6. Seilasin sillä n 17.000 mpk ennenkuin vaihdoin 36-jalkaiseen.
- pinnatuntuma hieno; kryssiminen onnistui vaikka silmät kiinni pelkän pinnatuntuman perusteella.
- sittlooda oli avomerelle sopivan pieni. Satamissa käytimme sitä toisinaan lasten kylpyammeena tulppaamalla poistoputket.
- rullapurjeen asentamista en harkinnut, koska en kaivannut sitä. Myöhemmissä (isommissa) veneissäni rullagenua on radiaalileikattu; vaakaleikattua en valitsisi Antillaan.
- kovemmassa merenkäynnissä vene oli turvallinen ja tukeva (tein useita Pohjanmeren ylityksiä).
- 10 hv koneteho riitti vuorovesivirroissakin
Se tilanne missä vene oli aika raskas ohjata, oli avomerikisojen kova sivumyötäinen spinnuajossa. Kryssillä sen sijaan saattoi ajaa täydellä isolla vielä siinä vaiheessa, kun kanssakilpailijat reivasivat. Isopurjehan on suht pieni ja ykkösgenua iso. Toisaalta kolmosgenuan käyttöalue oli varsin laaja ja se sopi matkapurjehduksessa merten ylityksiin mainiosti, ei tarvinnut vaihdella keulapurjetta.

S&S:stä minullakin kokemuksia:
- Kryssillä täydellä genoalla pinna o.k., mutta kohtalaisen kovaa nousutaipumusta puuskissa. Ison levangin laskeminen ei juuri auta, kun isopurje on niin pieni suhteessa täyteen genoaan.
. Sivutuulessa ja allokossa saa tosiaan pitää kaksin käsin välillä vastaan, varsinkin puuskissa. Pinnapilotti ei jaksa hansakata niissä olosuhteissa. Peräsinhän on mallia matala ja leveä, eli leipälapio
- Istuinkaukaloon mahtuu maksimissaan kolme aikuista siten, että toiminta onnistuu. Neljäs joutuu etsimään tilaa itselleen jostain takakulmasta.
- Istuinkaukalossa tuntee olevansa lähellä merta
- Itseskuuttaavaat vinssit genoalle ovat suositeltava hankinta
. Vinssinvapauttajat olivat tässä veneessä vähän alkeellisen oloiset, toimivat kuitenkin tyydyttävästi.
- Rullapurje oli o.k., muuten, mutta rullaaminen sisään vähänkin enemmän vie rutkasti ominaisuuksia, ja koska vene on kovin riippuvainen keulapurjeen vedosta, hyytyy matkanteko
-Tukeva ja turvallisen oloinen minustakin
- 9-heppaisesta Yanmarista loppuu puhti ainakin kaksilapaisella kääntöpotkurilla kovemmassa vastatuulessa. Samoin peruutus on turhan vaisu.
- Sisällä niukasti tilaa joka suuntaan, tosin makuupaikkoja runsaasti ja meripunkat hyvät kulussa, jos vain mahtuu niihin. Yläpunkkaan kapuaminen vaatii jonkinasteista perusketteryyttä.
- Sopii kahdelle aikuiselle pitempään veneilyyn.

Kiitokset asiallisista vastauksista.

Itseäni kiinnostaa juuri nuo purjehdusominaisuudet. Korviini on kantautunut hieman kahdenlaista tietoa. Eräs S&S 6.6:lla kilpaillut kippari sanoi, että veneen saa tarvittaessa trimmattua hyvinkin neutraaliksi ja peräsinpaineet ovat lähes olemattomat. Toisaalta olen kuullut päinvastaistakin, että paineet kasvavat herkästi suuriksi.

Tuo levangin käyttö oli mielenkiintoinen yksityiskohta. Ilmeisesti tosiaan ison merkitys on suhteellisen vähäinen. Myös 6.6.:n ja Antillan peräsimissä ja kölissä on hieman eroa, mutta ne tuskin vaikuttavat kovin paljoa perusominaisuuksiin.

Purjehdusominaisuuksista kysellessä täytyy muistaa, että kaikki kipparit eivät osaa säätää mastoa oikein. Myös purjeiden trimmauksessa on aika usein puutteita. Jos purjeet ovat lisäksi 10 vuotta vanhat, ei niiltä voi odottaa kummoista peräsintuntumaan.

Antilla tikku on tosiaan mitä perinteisin toppiriki. Rakessakaan ei ole kovin paljoa säätövaraa. Takastaagista löytyy yleensä kiristin. Jos vantit on perustiukkoina, niin mitkät ne tirmimahdollisuudet oikein tuollaisessa toppirikissä ovat? Jos unohdetaan skuuttipisteet ym.

Problems can occur with some boats where water and diesel tanks are integral with the hull. Watch out for boats that do not have stainless steel tanks.
Furthermore, it is strong and rigid boat. The boat wins no beauty prize, but safety is good and that will allways come frist when you bying a boat.
Sorry Finns for the language...

Jos ja kun ilmeisesti integroiduilla tankeilla tarkoitetaan sitä, että tankit on toteutettu laminoimalla nestetiivis kotelo runkoon (tai käyttäen laipioita/ muita rakenteita hyväksi), niin ongelmia voi aiheuttaa väärät materiaalit (pitää soveltua löpölle ja toisaalta juomavedelle oltava liukenematonta) ja mahdollisten vaurioiden hankala korjaaminen. Toimiessaan paras tankkikonstruktio, hajotessaan yleensä rosteritankkia fittimäisempi. Pahimmillaan yksi lähde laminaattiin luikertelevalle vedelle ja aivan perheestä jos päästää dieseliä rakenteisiin.

vanhaan viestiin vastausta, jos jotakuta muuta kiinnostaa:
Antilla 30 pinnatuntuma paljolti kuten yllä kuvattu, herkkä ja hyvä käteen. Kovemmalla tuulella hiukan nousukärkäs kryssillä, mutta johdonmukainen ja miellyttävä. Pärjää kovissakin tuulissa oikein hyvin, käyttäytyy johdonmukaisesti.

Oikeastaan ainoa negatiivinen huomautus käsittelyominaisuuksiin liittyy ilman purjeita kulkemiseen. Vaikka ilman purjeita alkuperäisellä takilalla vene on erittäin miellyttävä ja tasapainoinen käsiteltävä, rullagenoan kanssa sivutuulessa keula painuu aika vahvasti tuulen mukana. Kuulostaa pieneltä jutulta, mutta käsitellessä satamissa kovemmalla tuulella voi aiheuttaa vaikeuksia taikka toisin sanoen vaatii ennakointia. Kyllä sen kanssa pärjää ok rullagenoallakin, kun tietää.

Kallistuksesta oli kysymys: yleensä 25-30 asteen välillä kun pidempään liikkuu, niin olen reivannut, mutta ei tämä mitenkään tutkitusti optimaalinen vaihe ole, vaan ehkä tapa.

Aiemmissa viesteissä kuvattuja integroituja tankkeja ei ole siinä Antillassa, jolla olen paljon purjehtinut.

Vene on erittäin tukeva ja kestävä konstruktio kaikin puolin.

Kannattaa tutustua Ilpo Kauhasen kirjaan Vene tehty menestymään, joka kertoo venenrakentaja Eino Antinojasta, siinä on asiaa myös Antillasta.

Mukava kuulla Antilla-kokemuksia. Itselläni hyvin samansuuntaisia ajatuksia. Kuten muutkin S&S-purret, myös Antilla on parhaimmillaan krysseissä. Silloin balanssi on erittäin hyvä.

Sivutuulilla oikea trimmaus on tärkeää. Mikäli kangasta on liikaa tai skuuttipisteet väärät, paineet kasvavat kevittämättömässä peräisemessä nopeasti ja purjehdus käy työlääksi. Omassa veneessä on radiaalileikattu rullagenoa ja sen käsittelyssä näppärästi säädettävillä jaluskiskoilla on suuri merkitys.

Jännä tuo kokemus rantautumisesta ilman purjeita. Pitänee paikansa, vaikka itse en ole asian juurikaan kiinnittänyt huomiota. Enemmänkin peruuttamiseen koneella. Siinä on opittava oikea tekniiikka, jotta purren saa kääntymään oikeaan suntaan oikeaan aikaan.

Omassa purressani on myös erillinen pa-tankki. Kaiken kaikkiaan Antilla on sympaattinen pursi, joka on mukava omistaa. Rakenteet ovat vuosikymmenten jälkeenkin kunnossa ja mitään väsymistä ei ole havaittavissa. Kaikesta näkyy, että veneet on aikanaan tehty säitä ja aikoja uhmaaviksi!

Olen purjehtinut Antilla 30:lla eri veneistä eniten, noin viitenätoista kesänä. Vene on ollut luotettava ja kestävä.

Pinnatuntama on kuten yllä moni on kirjoittanut sopivan neutraali, kovemmalla tuulella hiukan nousukärkäs, mutta ei yhtään häiritsevästi.

Pienenä miinuksena kun meidän veneeseemme laitettiin rullagenoa, purjeentekijä totesi, että ihan yhtä isoa ei pysty/kannata tehdä rullana kuin alkuperäinen ykkösgenoa. Meillä radiaalileikattu, joka kyllä hyvä. Alkuperäinen genoa lepäsi käytännössä kantta vasten, ja nyt jää tyhjää, joka pienentää purjetta ja lisäksi heikentää virtauksia, lisäksi purjeentekijä (WB-sails) teki hiukan lyhemmän alaliikin. Kätevyydestä maksetaan siis sellainen hinta, että ei seilaa ihan yhtä hyvin. Tämä lisäsi hiukan nousukärkkäyttä kovalla tuulella, mutta ei vene rullankaan kanssa mitenkään huono ole, vaan paremmasta päästä purjeveneitä. Ehkä isompi vaikutus rullagenoasta on rantautuessa: ennen vene oli sivutuulella ilman purjeita hyvässä balanssissa, mutta nyt kun rulla on keulassa rullattuna, tuuli painaa keulaa alas. Sen kanssa pärjää, mutta satamissa kovemmalla sivutuulella täytyy ottaa tämä huomioon, eikä ole yhtä hyvä kuin ennen.

Olen tykännyt sitloodasta, kallistuessa toimii jees. Ollaan seilattu aika paljon kuudellakin aikuisella tai sitten aikuisten ja lasten kesken. Pyöreä kansi on satamassa hiukan hankala kulkea, mutta kallistuneena kun menee kannelle se toimii mukavasti.

Yanmar 2GM20 (jatkuva suurin teho 11,8kw, huipputeho 13,4kw) on toiminut hyvin, varmaan hiukan pienempikin riittäisi. Nykyään toimii pakkikin, kun on vaihdettu uusi kolmelapainen pronssinen taittopotkuri. Kun tuosta koneesta aika jättää, täytyy tutkia sähköisiä venemoottoreita.

Meidän veneessä on rosterista teetetyt dieseltankki, makeavesitankki ja septitankki.

Tällainen kirja voi kiinnostaa, jos haluaa lisää taustatietoa: Vene tehty menestymään - veneenrakentaja Eino Antinoja. Multikustannus Oy, 2004.

Mukava lukea antillakokemuksista. Itselläni on myös WB-Sailsin rollerigenua. On varmasti niin, ettei vedä vertoja perinteisille purjeille. Kompromissinä kuitenkin erittäin toimiva. Purjeen koon voi säätää erittäin tarkasti ja etsiä optimaalinen balanssi. Kevittämätön peräsin on lahjomaton tasapainoindikaattori.

Omassa veneessäni on 20 hv:n Kubota ja kaksilapainen foldingpotkuri. Olen moottoriin erittäin tyytyväinen. Tyynellä runkonopeus saavutetaan n. 2200 kierroksella (max 3600).

Parasta Antillassa on tukevan konstailematon rakenne ja tasapainoiset ominaisuudet. Mikään paikka ei notku, heloitus on tukevaa ja rakenteissa ei ole nähtävissä mitään lahoamista liki 40 vuoden iästä huolimatta.

yksi parhaista veneistä. Erittäin hyvä balanssi ja pinnatuntuma kevyt. Jos hieman uhraa ajatusta purjeiden trimmiin, niin aika helposti saa veneen ohjamaan itsestään ja pitämään kurssia. Sitlooda on hyvä kolmelle hengelle. Jos halua enemmän tilaa tai oikaista voi mennä nojaamaan takakaiteeseen. Rullagenoa toimii hyvin, nousukulma kyllä kärsii hieman. Heloitus on erittäin perusosastoa, ei tarvi mitään ihmeellisyyksiä. Käyttäytyminen kovassa merenkäynnissä on rauhallista. Yleensä alan pienentämään purjepinta-alaa n. 10 m/s mutta kestää tuulta täysillä lapuilla hyvin jonnekin 14m/s. Sitten alkaa kallistelemaan enemmän. Jos on rouva kyydissä niin otan aikaisemmin lappua pienemmäksi.
Koneteho on ollu 14hv aina. En sitä pienempää ainakaan laittaisi, jos tulee koneella ajoa paljon. Potkuriin kannattaa satsata myös

Omat kokemukseni hyvin samansuuntaisia. Antilla on varsin herkkä trimmille ja opettaa siten purjehtijaansa. Vaikka iso on aika pieni, sen virittäminen vaikuttaa olennaisesti tasapainoon ja tuulen sietoon. Omani on lentävällä alaliikillä. Purrella pystyy tosiaan kryssimään yli 10 metrin tuulissa täydellä, kunhan latistaa vain tarpeeksi. Yleensä otan noissa tuulissa yhden reivin ja rullaan genuan maston tasalle. Balanssi on silloin erittäin hyvä.

Oman veneeni heloitusta on parannettu ja erityisen näppärä on kaukalosta säädettävä genuan skuuttipiste. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Antillan konstailemattomaan olemukseen. Tosin monien tilavien ja valoisten nykypursien omistajien on vaikea ymmärtää 70-luvun ahdasta ja pimeää tilasuunnittelua. Antilla onkin selvästi tehty merelle ja vasta toissijaisesti laiturielämää varten.

Kerran seilattiin Antillalla Kustavista Kokkolaan 30 tunnissa. Vaasaan asti oli ylhäällä pelkkä iso yhdellä reivillä. Yöksi tuuli hellitti hieman. Sääasemien mukaan parhaimmillaan n. 14-16m/s. Keskinopeus oli 8.5 solmua, mitä voi pitää tämän kokoiselle veneelle hyvänä matkanopeutena

@Joakim1 oli kyllä hurja reissu. Koko selkämeren matkan loki ei mennyt alle 10 solmun. Aallot olivat todella isoja ja menivät yli 15 solmun vauhtia, siihen kun sai veneen hyvin plaamaamaan niin isopurje löi tyhjää aaltojen välissä. Ethän pahastu kun kerron, että meitä oli vain kaksi ja toinen nukkui kajuutassa tulpat korvissa sillä aikaa kun toinen ohjasi. 4 tunnin vuoroissa purjehdimme

Antillalla ja sen edeltäjällä S&S 6.6:lla voi pärjätä tänäkin päivänä IMS-kisoissa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Olli Martion kipparoima Inkeri. Venehän on jatkuvasti napsinut SM-voittoja. Inkerin tapauksessa menestyksen salaisuutena lienee veneen lisäksi yhteistoimintaan harjaantunut miehistö. Kippari on myös matemaatikon tarkkuudella osannut optimoida veneen mittaluvun. Samalla taktista osaamistakin on löytynyt. Martio on värikkäästi kuvannut, kuinka venettä pitää ajaa kisoissa maksimalisilla spinnuilla ja aivan broachin rajoilla. Ei mitään leppoisaa perhepurjehdusta.

Tämä on hätänosto, koska nuo hullut ovat täyttäneet osion vanhoilla ketjuilla.
Tuttumme Tyrnäväläinenkin oli nostanut kaksi vanhaa ylös tämän hörhön apuna.

Nyt olisi edukas Antilla 30 nettiveneessä. Kuka ehtii ensin? Pihaan rakenna katos ja heitä älypuhelin kaapin perälle ja vietä ensi talvi pressun alla hyvin mielin järkihommissa 👍🙂😅❤️🥰🌊

3500 euroa 🤔

https://www.nettivene.com/purjevene/antilla/929954

On kyllä niin vitun hirveä kaukalo että oksat pois.

Samaan lopputulokseen pääsee, kun lukittautuu puoleksi vuodeksi maakellariin.

Hyi saatana mikä luola, ei veskiä, suihkua eikä oikeastaan mitään toiminnallisuutta.
Kannen heloitus 1900-luvun alusta ja koko rakenne kuin muovisesta ruumiinsäilytyskotelosta.
Hyi helvetti tuli oikein paha olo.