Minkälainen Antilla 30 on oikeasti?

Wannabe S&S-man

Viimeaikaisissa keskusteluissa on useasti nostettu esiin Antinojan veneet ja niiden laadukkuus. Itse olen harkitsemassa veneen vaihtoa ja vahvana ehdokkaana on Antilla 30. Olisin kiinnostunut kuulemaan aitoja käyttäjäkokemuksia.

Tiedän hyvin Antillojen eräät puutteet. Sisätilat ovat pimeät, sisutus vaihtelee ja yksityiskohdista voidaan olla montaa mieltä. Aikoinaan Antilla oli Vene-lehden vertailutestissä, joka oli eräiltä osin epäonnistunut. Koepurjehdittu yksilö oli varustettu mm. ruorilla, joka ei kuulu alkuperäiseen konstruktioon.

Olisinkin kiinnostunut erityisesti seuraavista asioista:

- millainen on pinnatuntuma ja balanssi?
- toimiiko istuinkaukalo kuinka hyvin?
- onko rullagenuoista kokemuksia (esim. radial-leikatuista)?
- onko heloituksessa joitakin asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota?
- minkälainen on käyttäytyminen kovemmassa merenkäynnissä? Millaisilla kallistuksilla ykleensä purjehditte Antillaa eli missä vaiheessa on ideaalia reivata?
- millainen koneteho on cruising-käytössä suositeltavaa?

Tässä muutamia mielessä pyöriviä kysymyksiä?

45

4645

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Partahauki

      Eikös Antilla 30 tule lähiaikoina uusiotuotantoon? Liekö sitten yhtä laadukas kuin aikanaan. Eikka oli sentaan melkoinen käsityöläinen. Sellaisia ei enää Suomesta löydä, kun kaikki tehdään CNC:llä tai jollain 3D:llä.

      • 11+8=?

        Ei vaan Antilla 36


      • Roadkill
        11+8=? kirjoitti:

        Ei vaan Antilla 36

        Kuka 36:sta ryhtyy tekemään?


      • 1+15=?
        Roadkill kirjoitti:

        Kuka 36:sta ryhtyy tekemään?

        RV Pitkänen Oy


      • Isoantilla

        Missähän ne RV Pitkänen Oy:n tekemät Antillat ovat? ? ?


    • kokemus S&S 6,6:sta

      Itselläni oli Antilla 30:n varhaisempi versio, S&S 6,6. Seilasin sillä n 17.000 mpk ennenkuin vaihdoin 36-jalkaiseen.
      - pinnatuntuma hieno; kryssiminen onnistui vaikka silmät kiinni pelkän pinnatuntuman perusteella.
      - sittlooda oli avomerelle sopivan pieni. Satamissa käytimme sitä toisinaan lasten kylpyammeena tulppaamalla poistoputket.
      - rullapurjeen asentamista en harkinnut, koska en kaivannut sitä. Myöhemmissä (isommissa) veneissäni rullagenua on radiaalileikattu; vaakaleikattua en valitsisi Antillaan.
      - kovemmassa merenkäynnissä vene oli turvallinen ja tukeva (tein useita Pohjanmeren ylityksiä).
      - 10 hv koneteho riitti vuorovesivirroissakin
      Se tilanne missä vene oli aika raskas ohjata, oli avomerikisojen kova sivumyötäinen spinnuajossa. Kryssillä sen sijaan saattoi ajaa täydellä isolla vielä siinä vaiheessa, kun kanssakilpailijat reivasivat. Isopurjehan on suht pieni ja ykkösgenua iso. Toisaalta kolmosgenuan käyttöalue oli varsin laaja ja se sopi matkapurjehduksessa merten ylityksiin mainiosti, ei tarvinnut vaihdella keulapurjetta.

    • Anti olla

      S&S:stä minullakin kokemuksia:
      - Kryssillä täydellä genoalla pinna o.k., mutta kohtalaisen kovaa nousutaipumusta puuskissa. Ison levangin laskeminen ei juuri auta, kun isopurje on niin pieni suhteessa täyteen genoaan.
      . Sivutuulessa ja allokossa saa tosiaan pitää kaksin käsin välillä vastaan, varsinkin puuskissa. Pinnapilotti ei jaksa hansakata niissä olosuhteissa. Peräsinhän on mallia matala ja leveä, eli leipälapio
      - Istuinkaukaloon mahtuu maksimissaan kolme aikuista siten, että toiminta onnistuu. Neljäs joutuu etsimään tilaa itselleen jostain takakulmasta.
      - Istuinkaukalossa tuntee olevansa lähellä merta
      - Itseskuuttaavaat vinssit genoalle ovat suositeltava hankinta
      . Vinssinvapauttajat olivat tässä veneessä vähän alkeellisen oloiset, toimivat kuitenkin tyydyttävästi.
      - Rullapurje oli o.k., muuten, mutta rullaaminen sisään vähänkin enemmän vie rutkasti ominaisuuksia, ja koska vene on kovin riippuvainen keulapurjeen vedosta, hyytyy matkanteko
      -Tukeva ja turvallisen oloinen minustakin
      - 9-heppaisesta Yanmarista loppuu puhti ainakin kaksilapaisella kääntöpotkurilla kovemmassa vastatuulessa. Samoin peruutus on turhan vaisu.
      - Sisällä niukasti tilaa joka suuntaan, tosin makuupaikkoja runsaasti ja meripunkat hyvät kulussa, jos vain mahtuu niihin. Yläpunkkaan kapuaminen vaatii jonkinasteista perusketteryyttä.
      - Sopii kahdelle aikuiselle pitempään veneilyyn.

    • Wannabe S&Sman

      Kiitokset asiallisista vastauksista.

      Itseäni kiinnostaa juuri nuo purjehdusominaisuudet. Korviini on kantautunut hieman kahdenlaista tietoa. Eräs S&S 6.6:lla kilpaillut kippari sanoi, että veneen saa tarvittaessa trimmattua hyvinkin neutraaliksi ja peräsinpaineet ovat lähes olemattomat. Toisaalta olen kuullut päinvastaistakin, että paineet kasvavat herkästi suuriksi.

      Tuo levangin käyttö oli mielenkiintoinen yksityiskohta. Ilmeisesti tosiaan ison merkitys on suhteellisen vähäinen. Myös 6.6.:n ja Antillan peräsimissä ja kölissä on hieman eroa, mutta ne tuskin vaikuttavat kovin paljoa perusominaisuuksiin.

    • cxzvcxzbvcx

      Purjehdusominaisuuksista kysellessä täytyy muistaa, että kaikki kipparit eivät osaa säätää mastoa oikein. Myös purjeiden trimmauksessa on aika usein puutteita. Jos purjeet ovat lisäksi 10 vuotta vanhat, ei niiltä voi odottaa kummoista peräsintuntumaan.

      • sdf¨+t943'gkk'k

        S&S:ssä on ainakin mastonhuipputolppa lepäämässä kölin päällä. Siinä ei ole kauhean paljon säätämistä edes rakessa, jos meinaat luovikärkkäyteen tai peräsimen paineeseen vaikuttaa. Kyllä 10 vuotta vanhoilta räteiltä on lupa odottaa vielä toimivaa balanssia tavanomaisissa olosuhteissa.


      • 11+3=
        sdf¨+t943'gkk'k kirjoitti:

        S&S:ssä on ainakin mastonhuipputolppa lepäämässä kölin päällä. Siinä ei ole kauhean paljon säätämistä edes rakessa, jos meinaat luovikärkkäyteen tai peräsimen paineeseen vaikuttaa. Kyllä 10 vuotta vanhoilta räteiltä on lupa odottaa vielä toimivaa balanssia tavanomaisissa olosuhteissa.

        Kyllä se toppirikin säätäminekin vaatii omat konstinsa, jos meinaa saada veneen kulkemaan.


    • vbnvbnv

      Antilla tikku on tosiaan mitä perinteisin toppiriki. Rakessakaan ei ole kovin paljoa säätövaraa. Takastaagista löytyy yleensä kiristin. Jos vantit on perustiukkoina, niin mitkät ne tirmimahdollisuudet oikein tuollaisessa toppirikissä ovat? Jos unohdetaan skuuttipisteet ym.

      • 18+13=

        suuttipisteiden säätäminen ei liity rikitrimmiin. Kysytäänpä toisinpäin. Jos on osatakila, jonka rakessa ei ole paljon säätövaraa niin onko siinä enemmän trimmimahdollisuuksia?


      • monimutkaista
        18+13= kirjoitti:

        suuttipisteiden säätäminen ei liity rikitrimmiin. Kysytäänpä toisinpäin. Jos on osatakila, jonka rakessa ei ole paljon säätövaraa niin onko siinä enemmän trimmimahdollisuuksia?

        Raja ei kulje osa/toppiriki-linjalla. Modernimpi toppiriki taipuu iloisesti niin kuin haluaa, toisaalta jo topista ohentamaton 7/8-riki on aika pölkky trimmattavaksi. Antilla taas edustaa vanhempaa puhelintolppamallia, jossa ainoa säätö on rake, muu säätö liittyy rikin suorana pitämiseen tuulesta riippumatta. Siinä tietenkin kannattaa olla hyvä säätö hekin kiristykseen, mutta sehän vaikuttaa keulapurjeen sagiin, ei juuri muuhun ja on verrattavissa skuutipisteen säätöön.

        Toisessa päässä on sitten vaikka Starin makaronimasto, jonka väntelee melkoiselle solmulle vähän naruja nykimällä. Yksinkertaisemmissakin rikeissä on ennalta mitatut trimmit eri olosuhteisiin.


    • Bavaman

      Problems can occur with some boats where water and diesel tanks are integral with the hull. Watch out for boats that do not have stainless steel tanks.
      Furthermore, it is strong and rigid boat. The boat wins no beauty prize, but safety is good and that will allways come frist when you bying a boat.
      Sorry Finns for the language...

      • 0klkm444

        "Problems can occur with some boats where water and diesel tanks are integral with the hull"

        Ei pidä paikkansa. Yhtä hyvin voisi väittää, että jos ei ole nostoköliä voi olla ongelmia, vaikka todellisuudessa asia on toisinpäin.


      • DolphinD
        0klkm444 kirjoitti:

        "Problems can occur with some boats where water and diesel tanks are integral with the hull"

        Ei pidä paikkansa. Yhtä hyvin voisi väittää, että jos ei ole nostoköliä voi olla ongelmia, vaikka todellisuudessa asia on toisinpäin.

        Miten niin ei pidä paikkansa? Bavamanin huomio oli aiheellinen ja itse ainakin kiinnittäisin erityistä huomiota pilssissä sijaitsevien tankkien kuntoon, jos sellaista venettä olisin ostamassa. Eihän se nyt sinällään ole huono konstruktio, mutta ei ihan ongelmaton myöskään.


      • igtcuigct
        DolphinD kirjoitti:

        Miten niin ei pidä paikkansa? Bavamanin huomio oli aiheellinen ja itse ainakin kiinnittäisin erityistä huomiota pilssissä sijaitsevien tankkien kuntoon, jos sellaista venettä olisin ostamassa. Eihän se nyt sinällään ole huono konstruktio, mutta ei ihan ongelmaton myöskään.

        Mitkä ovat kyseisen integroidun tankkikonstruktion ongelmakohdat?


      • DolphinD
        igtcuigct kirjoitti:

        Mitkä ovat kyseisen integroidun tankkikonstruktion ongelmakohdat?

        "idfhg" tuossa jo hyvin kommentoikin tätä asiaa, mutta tässä on linkki yhteen tankkiprojektiin: http://lizardheadone.com/Fuel Tank.html

        Ko. vene on ilmeisesti saanut kovemman pohjakosketuksen, joka on johtanut integroidun polttoainetankin vuotoon. Ei ole mikään mukava korjattava tuollainen. Turha tällaisella rakenteella on pelotella, kun ko. konstruktiolla rakennettuja veneitä seilaa kuitenkin paljon ja suurin osa ilman ongelmia. Mutta turha myöskään sanoa, että potentiaalista riskiä ei olisi olemassa.


    • idfhg

      Jos ja kun ilmeisesti integroiduilla tankeilla tarkoitetaan sitä, että tankit on toteutettu laminoimalla nestetiivis kotelo runkoon (tai käyttäen laipioita/ muita rakenteita hyväksi), niin ongelmia voi aiheuttaa väärät materiaalit (pitää soveltua löpölle ja toisaalta juomavedelle oltava liukenematonta) ja mahdollisten vaurioiden hankala korjaaminen. Toimiessaan paras tankkikonstruktio, hajotessaan yleensä rosteritankkia fittimäisempi. Pahimmillaan yksi lähde laminaattiin luikertelevalle vedelle ja aivan perheestä jos päästää dieseliä rakenteisiin.

    • Antillapurjehtija

      vanhaan viestiin vastausta, jos jotakuta muuta kiinnostaa:
      Antilla 30 pinnatuntuma paljolti kuten yllä kuvattu, herkkä ja hyvä käteen. Kovemmalla tuulella hiukan nousukärkäs kryssillä, mutta johdonmukainen ja miellyttävä. Pärjää kovissakin tuulissa oikein hyvin, käyttäytyy johdonmukaisesti.

      Oikeastaan ainoa negatiivinen huomautus käsittelyominaisuuksiin liittyy ilman purjeita kulkemiseen. Vaikka ilman purjeita alkuperäisellä takilalla vene on erittäin miellyttävä ja tasapainoinen käsiteltävä, rullagenoan kanssa sivutuulessa keula painuu aika vahvasti tuulen mukana. Kuulostaa pieneltä jutulta, mutta käsitellessä satamissa kovemmalla tuulella voi aiheuttaa vaikeuksia taikka toisin sanoen vaatii ennakointia. Kyllä sen kanssa pärjää ok rullagenoallakin, kun tietää.

      Kallistuksesta oli kysymys: yleensä 25-30 asteen välillä kun pidempään liikkuu, niin olen reivannut, mutta ei tämä mitenkään tutkitusti optimaalinen vaihe ole, vaan ehkä tapa.

      Aiemmissa viesteissä kuvattuja integroituja tankkeja ei ole siinä Antillassa, jolla olen paljon purjehtinut.

      Vene on erittäin tukeva ja kestävä konstruktio kaikin puolin.

      Kannattaa tutustua Ilpo Kauhasen kirjaan Vene tehty menestymään, joka kertoo venenrakentaja Eino Antinojasta, siinä on asiaa myös Antillasta.

    • Sailor49

      Mukava kuulla Antilla-kokemuksia. Itselläni hyvin samansuuntaisia ajatuksia. Kuten muutkin S&S-purret, myös Antilla on parhaimmillaan krysseissä. Silloin balanssi on erittäin hyvä.

      Sivutuulilla oikea trimmaus on tärkeää. Mikäli kangasta on liikaa tai skuuttipisteet väärät, paineet kasvavat kevittämättömässä peräisemessä nopeasti ja purjehdus käy työlääksi. Omassa veneessä on radiaalileikattu rullagenoa ja sen käsittelyssä näppärästi säädettävillä jaluskiskoilla on suuri merkitys.

      Jännä tuo kokemus rantautumisesta ilman purjeita. Pitänee paikansa, vaikka itse en ole asian juurikaan kiinnittänyt huomiota. Enemmänkin peruuttamiseen koneella. Siinä on opittava oikea tekniiikka, jotta purren saa kääntymään oikeaan suntaan oikeaan aikaan.

      Omassa purressani on myös erillinen pa-tankki. Kaiken kaikkiaan Antilla on sympaattinen pursi, joka on mukava omistaa. Rakenteet ovat vuosikymmenten jälkeenkin kunnossa ja mitään väsymistä ei ole havaittavissa. Kaikesta näkyy, että veneet on aikanaan tehty säitä ja aikoja uhmaaviksi!

    • Antillalaiturissa

      Olen purjehtinut Antilla 30:lla eri veneistä eniten, noin viitenätoista kesänä. Vene on ollut luotettava ja kestävä.

      Pinnatuntama on kuten yllä moni on kirjoittanut sopivan neutraali, kovemmalla tuulella hiukan nousukärkäs, mutta ei yhtään häiritsevästi.

      Pienenä miinuksena kun meidän veneeseemme laitettiin rullagenoa, purjeentekijä totesi, että ihan yhtä isoa ei pysty/kannata tehdä rullana kuin alkuperäinen ykkösgenoa. Meillä radiaalileikattu, joka kyllä hyvä. Alkuperäinen genoa lepäsi käytännössä kantta vasten, ja nyt jää tyhjää, joka pienentää purjetta ja lisäksi heikentää virtauksia, lisäksi purjeentekijä (WB-sails) teki hiukan lyhemmän alaliikin. Kätevyydestä maksetaan siis sellainen hinta, että ei seilaa ihan yhtä hyvin. Tämä lisäsi hiukan nousukärkkäyttä kovalla tuulella, mutta ei vene rullankaan kanssa mitenkään huono ole, vaan paremmasta päästä purjeveneitä. Ehkä isompi vaikutus rullagenoasta on rantautuessa: ennen vene oli sivutuulella ilman purjeita hyvässä balanssissa, mutta nyt kun rulla on keulassa rullattuna, tuuli painaa keulaa alas. Sen kanssa pärjää, mutta satamissa kovemmalla sivutuulella täytyy ottaa tämä huomioon, eikä ole yhtä hyvä kuin ennen.

      Olen tykännyt sitloodasta, kallistuessa toimii jees. Ollaan seilattu aika paljon kuudellakin aikuisella tai sitten aikuisten ja lasten kesken. Pyöreä kansi on satamassa hiukan hankala kulkea, mutta kallistuneena kun menee kannelle se toimii mukavasti.

      Yanmar 2GM20 (jatkuva suurin teho 11,8kw, huipputeho 13,4kw) on toiminut hyvin, varmaan hiukan pienempikin riittäisi. Nykyään toimii pakkikin, kun on vaihdettu uusi kolmelapainen pronssinen taittopotkuri. Kun tuosta koneesta aika jättää, täytyy tutkia sähköisiä venemoottoreita.

      Meidän veneessä on rosterista teetetyt dieseltankki, makeavesitankki ja septitankki.

      Tällainen kirja voi kiinnostaa, jos haluaa lisää taustatietoa: Vene tehty menestymään - veneenrakentaja Eino Antinoja. Multikustannus Oy, 2004.

    • AntillaMan

      Mukava lukea antillakokemuksista. Itselläni on myös WB-Sailsin rollerigenua. On varmasti niin, ettei vedä vertoja perinteisille purjeille. Kompromissinä kuitenkin erittäin toimiva. Purjeen koon voi säätää erittäin tarkasti ja etsiä optimaalinen balanssi. Kevittämätön peräsin on lahjomaton tasapainoindikaattori.

      Omassa veneessäni on 20 hv:n Kubota ja kaksilapainen foldingpotkuri. Olen moottoriin erittäin tyytyväinen. Tyynellä runkonopeus saavutetaan n. 2200 kierroksella (max 3600).

      Parasta Antillassa on tukevan konstailematon rakenne ja tasapainoiset ominaisuudet. Mikään paikka ei notku, heloitus on tukevaa ja rakenteissa ei ole nähtävissä mitään lahoamista liki 40 vuoden iästä huolimatta.

    • Sparkman

      yksi parhaista veneistä. Erittäin hyvä balanssi ja pinnatuntuma kevyt. Jos hieman uhraa ajatusta purjeiden trimmiin, niin aika helposti saa veneen ohjamaan itsestään ja pitämään kurssia. Sitlooda on hyvä kolmelle hengelle. Jos halua enemmän tilaa tai oikaista voi mennä nojaamaan takakaiteeseen. Rullagenoa toimii hyvin, nousukulma kyllä kärsii hieman. Heloitus on erittäin perusosastoa, ei tarvi mitään ihmeellisyyksiä. Käyttäytyminen kovassa merenkäynnissä on rauhallista. Yleensä alan pienentämään purjepinta-alaa n. 10 m/s mutta kestää tuulta täysillä lapuilla hyvin jonnekin 14m/s. Sitten alkaa kallistelemaan enemmän. Jos on rouva kyydissä niin otan aikaisemmin lappua pienemmäksi.
      Koneteho on ollu 14hv aina. En sitä pienempää ainakaan laittaisi, jos tulee koneella ajoa paljon. Potkuriin kannattaa satsata myös

    • AntillaMan

      Omat kokemukseni hyvin samansuuntaisia. Antilla on varsin herkkä trimmille ja opettaa siten purjehtijaansa. Vaikka iso on aika pieni, sen virittäminen vaikuttaa olennaisesti tasapainoon ja tuulen sietoon. Omani on lentävällä alaliikillä. Purrella pystyy tosiaan kryssimään yli 10 metrin tuulissa täydellä, kunhan latistaa vain tarpeeksi. Yleensä otan noissa tuulissa yhden reivin ja rullaan genuan maston tasalle. Balanssi on silloin erittäin hyvä.

      Oman veneeni heloitusta on parannettu ja erityisen näppärä on kaukalosta säädettävä genuan skuuttipiste. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Antillan konstailemattomaan olemukseen. Tosin monien tilavien ja valoisten nykypursien omistajien on vaikea ymmärtää 70-luvun ahdasta ja pimeää tilasuunnittelua. Antilla onkin selvästi tehty merelle ja vasta toissijaisesti laiturielämää varten.

    • Kerran seilattiin Antillalla Kustavista Kokkolaan 30 tunnissa. Vaasaan asti oli ylhäällä pelkkä iso yhdellä reivillä. Yöksi tuuli hellitti hieman. Sääasemien mukaan parhaimmillaan n. 14-16m/s. Keskinopeus oli 8.5 solmua, mitä voi pitää tämän kokoiselle veneelle hyvänä matkanopeutena

      • Joakim1

        Tuota nyt ei kyllä usko kukaan! Antilla 30:stä ei saa millään kulkemaan tuollaista keskinopeutta. VPP:n mukaan kulkee 10 m/s tuulessa parhaimmillaan 7,7 solmua ja silloin siis on spinnu ja täysi iso ylhäällä. Genulla ja täydellä isolla vastaavasti 7,1 solmua. Molemmat hyvin kapealla tuulikulma-alueella (genua 90-110, spinnu 110-135 astetta tosituulta).

        Vaikkapa GGR-veneet ovat nopeampia. Ei taida niiden vuorokausiennätys olla lähellekään tuollaisia lukemia (200 mpk/vrk), vaikka tuulta on varmasti ollut yhtä paljon. Onkos kukaan edes nähnyt yksittäistä 8 solmun nopeutta trackerissä?


      • seppomartti

        Olin miehistönä 70- luvun puolivälissä puolitonnarien SM:n voittaneessa Antillassa ja siihen sattui tuulinen Helsinki Race 4.6.1975, jos oikein muistan. Kyllä oli vaikea yö ajaa spinnulla. Ei tosin muutkaan IOR-veneet olleet sen parempia myötätuulessa. Peräaalto irtosi istuinlaatikon kohdalla ior- kyhmystä, masto heilui huimasti ja peräsinliikkeet olivat maksimaalisia pinnalla huitomisia. Saavutettyja nopeuksia en jaksa muistaa mutta kunnon surffeja ei spinnullakaan saanut yli 10 m/s tuulessa. Täysin erilainen ja nykyveneitä vaikeampi myötätuulessa. Kryssissä balanssi muuttui luovikärkkääksi veneen kallistuessa, enemmän kuin nykyveneissä..Haalean muistikuvani mukaan en usko 30 asteen kallistuskulmaan kryssiessä, kuten yllä väitetään. Peräsimen vetoa n 5 asteessa taisimme pitää ylärajana. Kryssiveneenä se oli kohtuuhyvä..


      • Isoantilla

        Seppomartin kanssa samaa mieltä. 70-luvulla purjehdin miehistönä Aaltosen Raunon "Tuulevissa" L-200 ja muistelen noiden Antillojen olleen herkkiä broachaamaan. Slöörillä spinnulla ei oikein auttanut vaikka ajoissa päästi koko pienen isopurjeen pois vedosta. Käsistä lähti ja sitten paukkui.

        Myöhemmin kun olen kisannut 36 jalkaisella Antillalla olen voinut todeta ison eron pikkuantillaan. Isoantillahan on hyvin suuntavakaa vene.


    • Sparkman_

      @Joakim1 oli kyllä hurja reissu. Koko selkämeren matkan loki ei mennyt alle 10 solmun. Aallot olivat todella isoja ja menivät yli 15 solmun vauhtia, siihen kun sai veneen hyvin plaamaamaan niin isopurje löi tyhjää aaltojen välissä. Ethän pahastu kun kerron, että meitä oli vain kaksi ja toinen nukkui kajuutassa tulpat korvissa sillä aikaa kun toinen ohjasi. 4 tunnin vuoroissa purjehdimme

      • seppomartti

        Koko Selkämeren loki pysyi yli 10s vauhdissa. Ja Antillla 30 plaanasi. Vähimpikin vauhti olisi uskomatonta.
        10 solmua jatkuvasti on 240mpk/ 24h. Täysin mahdotonta sen ajan 30ft veneelle missään kelissä. Itse en ole koskaan päässyt lähellekään isommalla veneellä vaikka käytössä on ollut kovan tuulen spinnu, pätevä miehistö, pitkät Atlannin surffit ja pasaati yli 25 solmua.


      • JustJoo2
        seppomartti kirjoitti:

        Koko Selkämeren loki pysyi yli 10s vauhdissa. Ja Antillla 30 plaanasi. Vähimpikin vauhti olisi uskomatonta.
        10 solmua jatkuvasti on 240mpk/ 24h. Täysin mahdotonta sen ajan 30ft veneelle missään kelissä. Itse en ole koskaan päässyt lähellekään isommalla veneellä vaikka käytössä on ollut kovan tuulen spinnu, pätevä miehistö, pitkät Atlannin surffit ja pasaati yli 25 solmua.

        Nyt sua Seppo vedätettiin. Kyseessä ei ole alkuperäinen Sparkman.

        Nämä kertomukset ovat samaa sarjaa kuin ne missä veneillään Suomenlahdella 5 metrin aalloissa ja/tai 20 m/s keskituulissa. Kertojat uskovat niihin kyllä itse.


    • AntillaMan

      Antillalla ja sen edeltäjällä S&S 6.6:lla voi pärjätä tänäkin päivänä IMS-kisoissa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Olli Martion kipparoima Inkeri. Venehän on jatkuvasti napsinut SM-voittoja. Inkerin tapauksessa menestyksen salaisuutena lienee veneen lisäksi yhteistoimintaan harjaantunut miehistö. Kippari on myös matemaatikon tarkkuudella osannut optimoida veneen mittaluvun. Samalla taktista osaamistakin on löytynyt. Martio on värikkäästi kuvannut, kuinka venettä pitää ajaa kisoissa maksimalisilla spinnuilla ja aivan broachin rajoilla. Ei mitään leppoisaa perhepurjehdusta.

      • Joakim1

        No vaikeaa se on pärjätä IMS-kisoissa tänä päivänä, kun ne ovat olleet ORC-kisoja jo vuodesta 2009 saakka. Inkerin tuorein SM-voitto on vuodelta 2002. Aika kauan siis tuosta jo on ja tänä päivänä ei sille oikein SM-kisoista löydy järkeviä vastuksia, kun seuraavaksi hitain vene on tyypillisesti ollut n. 10% nopeampi. Saattaisi se tietysti tuosta huolimatta edelleenkin voittaa.


      • AntillaMan

        Hyvä tarkennus. Viime vuosina Inkeri on purjehtinut menestyksellisesti LYS-kisoissa.


      • Rororriri

        Niin ne vuodet vierivät, vuodesta 2002 on ”vain” 16 vuotta.

        Millä tahansa veneellä voi pärjätä tasoituskisoissa, jos sen saa kulkemaan tasoituksen mukaan tai mielummin hieman sitä paremmin ja taktiikka on hallussa. Sehän vain kertoo tasoitussäännön toimivuudesta ja miehistön taidoista, ei veneen ominaisuuksista.


      • voi.että
        AntillaMan kirjoitti:

        Hyvä tarkennus. Viime vuosina Inkeri on purjehtinut menestyksellisesti LYS-kisoissa.

        Yhtä hyvin ja ihan vastaavasti voisi purjehtia millä tahansa veneellä LYS-kisoissa ja napsia voittoja. LYS-tasoitussääntö on juuri sitä varten. Kommenttisi oli täysin älytön.


      • AntillaMan
        voi.että kirjoitti:

        Yhtä hyvin ja ihan vastaavasti voisi purjehtia millä tahansa veneellä LYS-kisoissa ja napsia voittoja. LYS-tasoitussääntö on juuri sitä varten. Kommenttisi oli täysin älytön.

        Kommentilla tahdoin vain todeta, että Inkeri on menestynyt hyvin LYS-kisoissa. Se johtunee osaavan miehistön lisäksi myös siitä, että vene on yksilönä nopea verrattuna normaaliin S&S 6.6:n. Inkerissä on toteutettu eräitä nopeuteen vaikuttavia parannuksia. Kun veneiden määrä on pieni, se voi johtaa myös LYS-kertoimen tarkistukseen.


    • Not

      Tämä on hätänosto, koska nuo hullut ovat täyttäneet osion vanhoilla ketjuilla.
      Tuttumme Tyrnäväläinenkin oli nostanut kaksi vanhaa ylös tämän hörhön apuna.

      • Ggjk

        Hätänosto vuoden 2011 ketjulle!


      • Not
        Ggjk kirjoitti:

        Hätänosto vuoden 2011 ketjulle!

        Tässä ketjussa on vuonna 2014 tehty postaus ja tämä vuoden syyskuusta lähtien on ollut jatkuvasti elämää.

        Vertaatko tätä johonkin noista höppänöiden nostamista keskusteluista?
        Nostin tämä koska siinä oli edellisen vuorokauden aikana ollut asiaa.

        Ihmeellistä kuinka voimakas tuki näillä hörhöillä näyttää olevan. Jos olette asiallisen keskustelun kannalla, niin jätätte näiden korjaustöiden repostelemisen pois.

        Katsotaan miltä asia näyttää sitten kun hörhöt seuraavan kerran täyttävät toista sivua noilla nostoillaan.
        Lupaan olla puuttumatta tilanteeseen milläänlailla. Hyvää jatkoa näiden häiriköiden kanssa.


    • Anonyymi

      Nyt olisi edukas Antilla 30 nettiveneessä. Kuka ehtii ensin? Pihaan rakenna katos ja heitä älypuhelin kaapin perälle ja vietä ensi talvi pressun alla hyvin mielin järkihommissa 👍🙂😅❤️🥰🌊

      3500 euroa 🤔

      https://www.nettivene.com/purjevene/antilla/929954

    • Anonyymi

      On kyllä niin vitun hirveä kaukalo että oksat pois.

      Samaan lopputulokseen pääsee, kun lukittautuu puoleksi vuodeksi maakellariin.

      Hyi saatana mikä luola, ei veskiä, suihkua eikä oikeastaan mitään toiminnallisuutta.
      Kannen heloitus 1900-luvun alusta ja koko rakenne kuin muovisesta ruumiinsäilytyskotelosta.
      Hyi helvetti tuli oikein paha olo.

      • Anonyymi

        Älä nyt viitti, rakkautta ja ahkeruutta toi tarvii vain


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1247
    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      17
      1225
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1159
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      4
      1154
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1134
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      0
      1133
    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      0
      1118
    8. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1114
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1105
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1100
    Aihe