HS :Svenskspråkiga elever är lata läxläsare,trolig orsak är att det är lättare att få studieplatser för högre utbildning.
Svenskspråkiga elever lata.
3113w
2596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Halleluja, nu vet vi det då åtminstone.Bara 85 elever hade interjuvats,men oroande i alla fall.
Dagen är räddad,här kommer att finnas MÅNGA inlägg om den här saken.
Det här kan nettifennot leva flere månader på.
Redan tre olika kedjor.
Inte är det väl riktigt rent spel att stämpla alla svenskspråkiga elever på grund av bara 85 ungars åsikt.Många svenskspråkiga skolor har klarat sig bra i jämförelse med finskspråkiga.
Konstigt att alla nu utanvidare godkänner den här SVENSKA forskarens resultat.Annars är ju allt lögn som svenska eller finlandssvenska forskare redovisar för.
Fennot godkänner allt som är negativt för finlandssvenskarna.
Vi behöver inte läsa, vi har alla studieplatser över finnar!
Svenskspråkiga har kanske inte de här komplexen att man till varje pris måste ta studenten t.ex.Det lönar sig kanske bättre att söka sig till yrkesutbildning istället.För femtonåringar är det ganska coolt att inte bry sig om skolan.
De som ändå kommer så långt som till studentexamen klarar sig ju bra.
Tietenkin kun pääsevät kiintiöillä ohi paremmin pärjänneen suomenkielisen.
Sitten vielä ihmettelette miksi teitä ei siedetä.
Katsokaa joskus peiliin.
Alla MÅSTE ju inte bli akademiker,man kan ändå leva ett lyckligt och bra liv.
Vad är det som är fel med Finland? En liten språkgrupp har mer fördelar än de finsktalande?
Oikeasti minua ei rassaa se, jos ruotsinkielisillä on jo hyvin eikä tarvitse niin kauheasti nipottaa läksyjen kanssa.
Se mikä rassaa, on että omat lapseni ja suuri osa suomenkielisistä esimerkiksi Helsingissä joutuu kilpailemaan aivan käsittämättömästi jatkokoulutuspaikoista. Lukioon vaaditaan lähes ysin keskiarvoja, mikä tekee esimerkiksi poikien pääsyn lukioon tosi vaikeaksi. Eivät kaikki kasipuolen keskiarvolla ole ammisporukkaa. Tai sitten pojan täytyy jättää kaikki kaverinsa ja siirtyä sukkuloimaan tunnin päässä olevaan lukioon, jonka oman alueen hyvät ovat hylänneet.
Lukiot on pilattu sillä, etteivät ne enää ole alueellisia kouluja, joissa olisi voinut kasin keskiarvon pohjalta kasvaa erilaisten ihmisten joukossa. Nyt on vain hikarilukioita ja luuserilukioita. Kun näiden lukioiden pitäisi tehdä yhteistyötä, hikarilukioiden opet saavat pullat vääräänkurkkuun miettiessään, miten ne satunnaiset vierailevat luuserilukiolaiset laskevat heidän kurssiensa tasoa.
Oikeasti on rakennettu hirviö kouluverkon sijaan. Älkää ruvetko ruotsinkieliset lukemaan läksyjä enempää. Tukekaa suomenkielisiä saamaan inhimillinen kouluputki ilman veristä kilpailua!
Då är det bara bra att svenskspråkiga nöjer sig med vanliga yrkesskolplatser.Alla mina tre barn jobbar inom riktigt vanliga yrken,kokerska,husbyggare och målare.Målarutbildning fanns inte på svenska så den måste han gå på finska sidan.Bättre att man har jobb än att man är arbetslös akademiker.
Duktiga yrkesmän behövs det alltid,alla jobb kan inte skötas från datorn.
Käytännölliset lahjat ovat loistojuttu - jos niitä on ja halua niiden kehittämiseen. Ammiksen pitäisi olla valinta, ei paikka, johon pudotaan.
Tarkoittivatko nämä edellä olevat ruotsinkieliset kommentit sitä, ettei suomenkielisiä kannata kouluttaa lukiossa alle ysin keksiarvolla?
Vai tarkoittaako tämä, ettei ruotsinkielisiäkään tarvitsisi kouluttaa alle ysin keskiarvolla. Silloinhan ruotsinkielisten lukioverkkoa voisi karsia oikein reilusti.
Miettikää vähän, mitä kirjoitatte.
Inläggen menar att det är bra att alla svenskspråkiga inte tävlar om universitet och högskoleplatser.Det finns inte bara inom alla yrken utbildning på svenska tyvärr.
Mikä vastaus se on viestiini, jossa kerron säälimättömästä kilpailusta, johon suomenkieliset nuoret on pakotettu ja siitä lukioiden kahtiajaosta, joka tekee niistä entistä epäedullisempia opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta. Edes ammikseen ei suomenkielisellä puolella pääse useimmille aloille seiskan keskiarvolla. Suomenkieliset nuoret parveilevat kymppiluokilla kaukana kotoaan. Meillä on ongelma ja te vastaatte, että duunareita tarvitaan. Ei kohtaa tämä keskustelu.
Bland svenskspråkiga jordbrukarefamiljer är det ju vanligt att någon av barnen övertar gården.Många unga jordbrukare satsar på ekologist odllande.
Men inte är det väl ändå BARA svenskspråkigas fel att det är hård konkurrens ?Så många svenskspråkiga studenter finns det ändå inte.Största delen söker sig ju ändå till Åbo Akademi och Hanken.
En hetkeäkään ajatellut, että se kilpailu olisi ruotsinkielisten vika. Se. ettei ruotsinkielisellä puolella kilpailua samaan tapaan ole, sattuu nyt näkymään tässä tutkimuksessa.
On tahoja, joiden mielestä ruotsinkielisten tulisi kilpailla yhtä lujasti kuin suomenkielistenkin. Sehän olisi tasa-arvoa.
Entä jos vihdoinkin ajateltaisiin toisin: mitä hyvää seuraa siitä, ettei ole jatkuvaa kilpailua?
Ovatko suomenruotsalaiset todella huonompia lääkäreitä, juristeja, kauppatieteilijöitä tai muita akateemisia? Jos ovat, kilpailu pitää saattaa laajemmaksi. Jos eivät ole, pitää raskas kilpailu purkaa myös suomenkielisten puolelta.
Vi svenskspråkiga nöjer sig med fiskare eller potatis yrken, de äre bra !
Alla måste vi äta ,hus måste byggas målas och repareras.Vi kan inte bara lita på våra estniska,ryska och andra utländska jobbare.
Femtonåringar är inte så intresserad av skolan,redan efter ett par år brukar det bli bättre.