David Wilkersonin saatanallinen evankeliumi
Monet tässä maassa ovat mieltäneet helluntalaisen
David Wilkersonin olevan Jumalan mies ja tosi
profeetta. Tätäkin miestä tulee koetella raamatun
kokonaisilmoituksen valossa ja varsinkin UT:n
valossa. ”Lain tykö ja todistuksen tykö, elleivät
he puhu tämän sanan mukaan se on koska heillä ei
ole aamunkoittoa.” (Jes. 8:20).
Edessäni on Wilkersonin kirja ”Kohti Tuomiota –
Tulevaisuutemme on nyt”, Ristin Voitto 1979.
Alkuperäinen nimi on ”Racing toward judgment”.
Siteeraan tästä kirjasta ja annan sivunumeron.
Annan myös kommenttini.
s. 189
”Mutta nyt Jumala on luvannut sinulle armon,
anteeksiantamuksen, rauhan ja onnen – mutta vain
omilla ehdoillaan.”
K: Tässä David ei ensinnäkään tue väitettään
raamatulla. Toiseksi raamattu ei niinkään tunne
sanaa ”onni”, enkä muista missä kohden raamatussa
sanotaan että Jumalaa lupaa ”onnea”. Kolmantena,
tässä ilmenee miten David julistaa ehdollista
evankeliumia, ehdollista pelastusta. Eli, sama
sanoma minkä Mooseksen lakikin julistaa. Daavidin
mukaan Jumala lupaa evankeliumissa hyviä asioita
mutta Hän asettaa tiettyjä ehtoja avuttomille
syntisille. Samanlaisia susia liikkui Galatian
seurakunnan keskellä. Evankeliumi (Hyvä Sanoma)
joka asettaa syntisille ehtoja ei ole mikään
evankeliumi, vaan sama vanha Mooseksen laki.
s.190
”Sinulla on tahto ja sinun on tehtävä tili omista
synneistäsi. Avuttomia syntisiä ei ole
olemassakaan. Et ole vastuussa Aadamin ja Eevan
synnistä vaan omastasi. Evankeliumi sisältää
huonoja uutisia niille, jotka elävät itselleen,
ja hyviä niille, jotka ymmärtävät antaa itsensä
Jumalalle.”
K: Totta on että ihmisellä on tahto, ja että
jokaisen on tehtävä tili. Mutta tässä David
opettaa raamatun vastaisesti, sillä jokainen
syntinen on avuton mitä pelastukseen tulee (Joh.
6:44). Jokainen syntinen on avuton mitä tulee
siihen parannukseen ja uskoon jotka ilmenevät
kääntymyksessä. Vielä David näyttää kieltävän
opin perisynnistä kun sanoo ettei ihminen ole
vastuussa Aadamin ja Eevan synnistä. Raamatun
mukaan juuri Aadamin synnin tähden koko maailma
on (luonnostaan) kadotustuomion alla (Room. 5:12-
19). Joka kieltää perisynnin julistaa kirottua
evankeliumia (Gal. 1:6-9, 2Kor.11:4). Tässä D. W.
myös näyttää missä hengessä kirjoittaa,
sanoessaan että evankeliumi sisältää hyviä
uutisiä niille JOTKA YMMÄRTÄVÄT ANTAA ITSENSÄ
JUMALALLE. Opettiko Kristus näin, että Hän tuli
pelastamaan ymmärtäväisiä, viisaita, älykkäitä,
joilla on jotain annettavaa pyhälle ja
vanhurskaalle Jumalalle. Wilkerson ei vieläkään
tue oppejaan Jumalan sanalla.
s. 190
”Pelastus on yhteistyötä. Jumala on toiminnan
alkuunpanija, ja ihminen vastaa siihen. Jumala ei
voi tehdä sinun osuuttasi etkä sinä Jumalan.”
K: Onko kyllin selvää tekstiä, vai haluatko vielä
väittää tämän miehen julistavan armon
evankeliumia. Tämä mies julistaa samaa kuin C G
Finney ja monet muut ilmiselvät sudet. Tämä on
pahempaa tekojen evankeliumia kuin
arminiolaisuus, se on jonkinlaista
pelagiolaisuutta. Tapio Nousiainen muuten ilmaisi
itsensä vähän samanlaisesti kirjassaan Yksi Ainoa
Elämä. Wilkerson ei tue raamatulla. Eikä hän
löydäkään raamatusta tukea tällaiselle
lainomaiselle sanomalle. Älkää tulko sanomaan
että hän erehtyi tässä. Mies on liian kauan
saarnannut että voisi sanoa sitä erehdykseksi.
Hän ainoastaan näyttää mihin helluntalaiset
pystyvät kun yrittävät parhaansa.
s. 191
”Jumala käyttää Pyhää Henkeä ja Sanaa muuttamaan
hyvät päätöksesi todelliseksi parannukseksi.”
K: Ei vieläkään raamatun viitteitä väitteilleen.
Opettaako raamattu tosiaan tällaista? Ellei opeta
niin mies puhuu omiaan. Missä raamattu opettaa
että Jumala käyttää ihmisten päätöksiä
(ratkaisuja) todelliseksi parannukseksi mitä
pelastukseen ja kääntymykseen tulee? Ei missään.
s. 191
”Vain sinä voit kääntää elämäsi laivan peräsimen
tottelevaisuuden vesille. Ei Jumala eikä toinen
ihminen voi katua puolestasi. Kuuntele!
Pelastuksesi riippuu yhdestä asiasta, siitä,
tahdotko kääntyä synnistä vai et.”
K: Ei vieläkään tukea väitteille. Lainomainen
sanoma jatkuu. Davidin mukaan pelastus riippuu
ihmisestä, tarkemmin sanottuna yhdestä asiasta –
ihmisen tahtomisesta. Tämä on se mikä Wilkersonin
mukaan ratkaisee pelastuksen – ihmisen ns.
tahdonratkaisu. Joka ei älyä että tämä on
kirouksenalainen evankeliumi olkoon älyämättä.
Vrt. Joh. 1:13, Room. 9:16, jotka tyystin
murskaavat tämän raamatun vastaisen evankeliumin.
s.193
”Usko on se voima, joka panee kääntymyksesi
alulle ja myös jatkaa sinussa alkanutta työtä.”
K: Ei vieläkää raamatusta tukea. Tämä on valhe
mitä David opettaa. Usko ei pane kääntymystä
alulle, mahdollisesti väärän kääntymyksen, muttei
raamatullista kääntymystä. Ellei Joku suurempi
kuin usko ole vaikuttamassa ei tapahdu mitään. Ja
tämä joku on Pyhä Henki Jumala, Herra. Wilkerson
ei tiedä yhtään mitään kääntymyksestä joka
tapahtuu voimassa ja Pyhässä Hengessä (1Tess.
1:5) koska on kääntymätön mies. David opettaa
uskoa uskoon.
s.193
”Mutta mitään pelastusta ei voi tapahtua, ennen
kuin olet ottanut yhden hyvin tärkeän askeleen,
joka on tarpeen pyhyyden tiellä kulkemiseen. Tuo
suuri askel on usko. Raamatussa on suuri joukko
lukuja, joista käy selvästi ilmi, ettei pelastus
hyödytä ihmistä, ennen kuin usko on pannut sen
liikkeelle.”
K: Ei anna raamatun viitteitä tueksi.
Aikaisemmassa sitaatissa ilmeni että David asetti
synnin hylkäämisen pelastuksen ehdoksi, nyt hän
lisää uskon. Davidin mukaan ihmisen sydämen usko
on se ratkaiseva kipinä, tai, voima, joka
aktivoi pelastusta. Tämä on ihmiskeskeistä oppia.
Tämä ei ole mitään muuta kuin pelagiolaisuutta a
la Wilkerson. David Wilkerson yrittää opettaa
asioista joista ei tiedä mitään (1Tim.1:7). Mutta
miten luonnolinen ihminen vailla Kristuksen
Henkeä voisikaan opettaa hengellisiä asioita. Kas
kun ei raamattu selvästi opeta että sydämen usko
on voima (dunamis) pelastukseksi.
s. 194
”Usko, josta puhun, edellyttää paljon syvällistä
ajattelua.”
K: Mitähän mahtaa tarkoittaa. Olisikohan se sitä
että järkeilyllä pystyy lähestymään Jumalaa.
Näinhän tekevät monet askeetikot sun muut
mietiskelijät. Eikä Wilkerson voi olla rehellinen
ja sanoa että usko joka ilmenee kääntymyksessä on
täysin Jumalan lahja, Pyhän Hengen työtä alusta
loppuun. Hän ei tiedä tätä. Jumalan usko ei sulje
pois ymmärrystä (ajatteluelintä), mutta sen
saamiseksi ei Jumala vaadi mitään ”syvällistä
ajattelua”. Jumala antaa valituille ja
lunastetuille uskon armosta.
s. 194
”Sinun on tuettava uskoasi Raamatun totuudella ja
sanottava kerta kaikkiaan: ”Jumala sanoi niin.
Uskon sen. Tuo ratkaisee sen.”
K: Tämä tällainen usko ei ole Jumalan usko.
Jumalan usko ei ole sitä että ihminen puristaa
hampaat yhteen ja sanoo ”nyt minä uskon sen tuntu
miltä tuntu”. Jumalan usko on mahdottomuus
ihmiselle, ei auta yrittää parhaansa uskoa. Se on
suverenisti annettu lahja, armosta. Se ei ole
jokamiehen. Lihasta lähtevä ”uskonratkaisu” on
yhtä pahaa kuin umpipakanain epäjumalille
uhraamista. Molemmat ovat esimerkkejä lihallisen
mielen epäjumalan palvonnasta.
Ratkaisukristillisyys on pelagiolaisuutta,
avointa epäjumalan palvontaa, hedelmän kantamista
kuolemalle, suurta teeskentelyä ja säälittävää
omaaloitteisuutta. Joka tällaista on tehnyt on
ryöväri ja varas (Joh. 10:1). Tällaiset ihmiset
yrittävät omassa voimassaan tehdä itseään
uskoviksi, kristityiksi, Jumalan lapsiksi. Se on
silkka mahdottomuus. Uskonto on ihmisen
omaaloitteisuutta. Kristinusko on Jumalan työtä
alusta loppuun (monergismia).
s.194
”Jumalan Sanassa sanotaan: ”Tee parannus, usko ja
omista iankaikkinen elämä.” Laske elämäsi sen
varaan. Se on totta. Usko sen jokainen sana.
Pelastuksesi riippuu siitä.”
K: Vielä näemme miten Wilkerson julistaa ihmis-
ja usko-keskeistä evankeliumia. Davidin mukaan
ihmisen sydämen uskominen on se asia josta jonkun
pelastus riippuu. Eikö tiedä että usko on Hengen
hedelmä. Jumalan usko ei ole pelastuksen ehto,
koska se on lahja armosta, Hengen hedelmä.
Wilkerson uskoo niinkuin helluntalaiset ja
arminiolaiset yleensä, että sydämen usko on se
asia joka ratkaisee pelastuksen. He ovat väärässä
evankeliumissa ja pimeydessä.
s. 196
”Luota siihen, että uskoontulosi oli
kertakaikkinen ja pysyy voimassa niin kauan kuin
vaellat Kristuksen yhteydessä.”
K: Ei anna raamatun tukea väitteelle. Ei miehelle
näköjään riittänyt että julistaa ehtoja
pelastukselle ja vääntää evankeliumia kieroon.
Vielä hän tuo tämän klassisen arminiolaisen
harhaopin pelastuksen ehdollisesta pysyvyydestä –
”pysyy voimassa niin kauan kuin vaellat” … Tämä
on kauttaaltaan toinen evankeliumi kuin se mitä
raamatusta löytyy, ja joka tällaista on uskonut
ei ole uskonut Kristuksen evankeliumia. Vertaa
mitä Kristus lupaa omille lampailleen, Joh.
10:28. Kristus julisti Ilosanomaa, Hyvää Sanomaa,
ei latellut ehtoja niille joidenka edestä Hän oli
kuoleva. Raamatun evankeliumi ei aseta ehtoja
pelastukselle. Ne, jotka Isä valitsi (Efes. 1) ja
joiden edestä Kristus tuli lihassa (Matt. 1:21),
tulevat pelastetuiksi Jumalan armosta, ilman
ehtoja, ilman tekoja, silloin kun Pyhä Henki
Jumala synnyttää heitä ylhäältä iankaikkiseen
elämään. Jumala on kolmiyhteinen Jumala ja Hän on
Pelastaja.
Wilkersonin evankeliumi nähtiin, ja se
osoittautuu antikristilliseksi ja eksyttäväksi.
Monet ovat uskoneet tätä petollista sanomaa ja
kokeneet väärän uskoontulon. Wilkerson tulee
tekemään tiliä Kristukselle. Tästä evankeliumista
puuttui mm. oppi ihmisen täydellisestä
kyvyttömyydestä ja syntiturmeluksesta, oppi
ehdottomasta armovalitsemuksesta Kristuksessa,
oppi Kristuksen tehokkaasta lunastuksesta, oppi
ehdottomasta pelastuksen pysyvyydestä, oppi
vanhurskauttamisesta yksin armosta yksin
Kristuksen kautta, oppi vastustamattomasta
armosta, oppi Pyhän Hengen suverenisesta ja
tehokkaasta työskentelystä uudessa syntymässä.
Minä vain mietin kuinka kauan tällaiset
eksyttäjät saavat avoimesti sylkeä oksennustaan
tässä maassa ennen kuin joku herää.
Monet tässä maassa ovat mieltäneet helluntalaisen
David Wilkersonin olevan Jumalan mies ja tosi
profeetta. Tätäkin miestä tulee koetella raamatun
kokonaisilmoituksen valossa ja varsinkin UT:n
valossa. ”Lain tykö ja todistuksen tykö, elleivät
he puhu tämän sanan mukaan se on koska heillä ei
ole aamunkoittoa.” (Jes. 8:20).
Edessäni on Wilkersonin kirja ”Kohti Tuomiota –
Tulevaisuutemme on nyt”, Ristin Voitto 1979.
Alkuperäinen nimi on ”Racing toward judgment”.
Siteeraan tästä kirjasta ja annan sivunumeron.
Annan myös kommenttini.
s. 189
”Mutta nyt Jumala on luvannut sinulle armon,
anteeksiantamuksen, rauhan ja onnen – mutta vain
omilla ehdoillaan.”
K: Tässä David ei ensinnäkään tue väitettään
raamatulla. Toiseksi raamattu ei niinkään tunne
sanaa ”onni”, enkä muista missä kohden raamatussa
sanotaan että Jumalaa lupaa ”onnea”. Kolmantena,
tässä ilmenee miten David julistaa ehdollista
evankeliumia, ehdollista pelastusta. Eli, sama
sanoma minkä Mooseksen lakikin julistaa. Daavidin
mukaan Jumala lupaa evankeliumissa hyviä asioita
mutta Hän asettaa tiettyjä ehtoja avuttomille
syntisille. Samanlaisia susia liikkui Galatian
seurakunnan keskellä. Evankeliumi (Hyvä Sanoma)
joka asettaa syntisille ehtoja ei ole mikään
evankeliumi, vaan sama vanha Mooseksen laki.
s.190
”Sinulla on tahto ja sinun on tehtävä tili omista
synneistäsi. Avuttomia syntisiä ei ole
olemassakaan. Et ole vastuussa Aadamin ja Eevan
synnistä vaan omastasi. Evankeliumi sisältää
huonoja uutisia niille, jotka elävät itselleen,
ja hyviä niille, jotka ymmärtävät antaa itsensä
Jumalalle.”
K: Totta on että ihmisellä on tahto, ja että
jokaisen on tehtävä tili. Mutta tässä David
opettaa raamatun vastaisesti, sillä jokainen
syntinen on avuton mitä pelastukseen tulee (Joh.
6:44). Jokainen syntinen on avuton mitä tulee
siihen parannukseen ja uskoon jotka ilmenevät
kääntymyksessä. Vielä David näyttää kieltävän
opin perisynnistä kun sanoo ettei ihminen ole
vastuussa Aadamin ja Eevan synnistä. Raamatun
mukaan juuri Aadamin synnin tähden koko maailma
on (luonnostaan) kadotustuomion alla (Room. 5:12-
19). Joka kieltää perisynnin julistaa kirottua
evankeliumia (Gal. 1:6-9, 2Kor.11:4). Tässä D. W.
myös näyttää missä hengessä kirjoittaa,
sanoessaan että evankeliumi sisältää hyviä
uutisiä niille JOTKA YMMÄRTÄVÄT ANTAA ITSENSÄ
JUMALALLE. Opettiko Kristus näin, että Hän tuli
pelastamaan ymmärtäväisiä, viisaita, älykkäitä,
joilla on jotain annettavaa pyhälle ja
vanhurskaalle Jumalalle. Wilkerson ei vieläkään
tue oppejaan Jumalan sanalla.
s. 190
”Pelastus on yhteistyötä. Jumala on toiminnan
alkuunpanija, ja ihminen vastaa siihen. Jumala ei
voi tehdä sinun osuuttasi etkä sinä Jumalan.”
K: Onko kyllin selvää tekstiä, vai haluatko vielä
väittää tämän miehen julistavan armon
evankeliumia. Tämä mies julistaa samaa kuin C G
Finney ja monet muut ilmiselvät sudet. Tämä on
pahempaa tekojen evankeliumia kuin
arminiolaisuus, se on jonkinlaista
pelagiolaisuutta. Tapio Nousiainen muuten ilmaisi
itsensä vähän samanlaisesti kirjassaan Yksi Ainoa
Elämä. Wilkerson ei tue raamatulla. Eikä hän
löydäkään raamatusta tukea tällaiselle
lainomaiselle sanomalle. Älkää tulko sanomaan
että hän erehtyi tässä. Mies on liian kauan
saarnannut että voisi sanoa sitä erehdykseksi.
Hän ainoastaan näyttää mihin helluntalaiset
pystyvät kun yrittävät parhaansa.
s. 191
”Jumala käyttää Pyhää Henkeä ja Sanaa muuttamaan
hyvät päätöksesi todelliseksi parannukseksi.”
K: Ei vieläkään raamatun viitteitä väitteilleen.
Opettaako raamattu tosiaan tällaista? Ellei opeta
niin mies puhuu omiaan. Missä raamattu opettaa
että Jumala käyttää ihmisten päätöksiä
(ratkaisuja) todelliseksi parannukseksi mitä
pelastukseen ja kääntymykseen tulee? Ei missään.
s. 191
”Vain sinä voit kääntää elämäsi laivan peräsimen
tottelevaisuuden vesille. Ei Jumala eikä toinen
ihminen voi katua puolestasi. Kuuntele!
Pelastuksesi riippuu yhdestä asiasta, siitä,
tahdotko kääntyä synnistä vai et.”
K: Ei vieläkään tukea väitteille. Lainomainen
sanoma jatkuu. Davidin mukaan pelastus riippuu
ihmisestä, tarkemmin sanottuna yhdestä asiasta –
ihmisen tahtomisesta. Tämä on se mikä Wilkersonin
mukaan ratkaisee pelastuksen – ihmisen ns.
tahdonratkaisu. Joka ei älyä että tämä on
kirouksenalainen evankeliumi olkoon älyämättä.
Vrt. Joh. 1:13, Room. 9:16, jotka tyystin
murskaavat tämän raamatun vastaisen evankeliumin.
s.193
”Usko on se voima, joka panee kääntymyksesi
alulle ja myös jatkaa sinussa alkanutta työtä.”
K: Ei vieläkää raamatusta tukea. Tämä on valhe
mitä David opettaa. Usko ei pane kääntymystä
alulle, mahdollisesti väärän kääntymyksen, muttei
raamatullista kääntymystä. Ellei Joku suurempi
kuin usko ole vaikuttamassa ei tapahdu mitään. Ja
tämä joku on Pyhä Henki Jumala, Herra. Wilkerson
ei tiedä yhtään mitään kääntymyksestä joka
tapahtuu voimassa ja Pyhässä Hengessä (1Tess.
1:5) koska on kääntymätön mies. David opettaa
uskoa uskoon.
s.193
”Mutta mitään pelastusta ei voi tapahtua, ennen
kuin olet ottanut yhden hyvin tärkeän askeleen,
joka on tarpeen pyhyyden tiellä kulkemiseen. Tuo
suuri askel on usko. Raamatussa on suuri joukko
lukuja, joista käy selvästi ilmi, ettei pelastus
hyödytä ihmistä, ennen kuin usko on pannut sen
liikkeelle.”
K: Ei anna raamatun viitteitä tueksi.
Aikaisemmassa sitaatissa ilmeni että David asetti
synnin hylkäämisen pelastuksen ehdoksi, nyt hän
lisää uskon. Davidin mukaan ihmisen sydämen usko
on se ratkaiseva kipinä, tai, voima, joka
aktivoi pelastusta. Tämä on ihmiskeskeistä oppia.
Tämä ei ole mitään muuta kuin pelagiolaisuutta a
la Wilkerson. David Wilkerson yrittää opettaa
asioista joista ei tiedä mitään (1Tim.1:7). Mutta
miten luonnolinen ihminen vailla Kristuksen
Henkeä voisikaan opettaa hengellisiä asioita. Kas
kun ei raamattu selvästi opeta että sydämen usko
on voima (dunamis) pelastukseksi.
s. 194
”Usko, josta puhun, edellyttää paljon syvällistä
ajattelua.”
K: Mitähän mahtaa tarkoittaa. Olisikohan se sitä
että järkeilyllä pystyy lähestymään Jumalaa.
Näinhän tekevät monet askeetikot sun muut
mietiskelijät. Eikä Wilkerson voi olla rehellinen
ja sanoa että usko joka ilmenee kääntymyksessä on
täysin Jumalan lahja, Pyhän Hengen työtä alusta
loppuun. Hän ei tiedä tätä. Jumalan usko ei sulje
pois ymmärrystä (ajatteluelintä), mutta sen
saamiseksi ei Jumala vaadi mitään ”syvällistä
ajattelua”. Jumala antaa valituille ja
lunastetuille uskon armosta.
s. 194
”Sinun on tuettava uskoasi Raamatun totuudella ja
sanottava kerta kaikkiaan: ”Jumala sanoi niin.
Uskon sen. Tuo ratkaisee sen.”
K: Tämä tällainen usko ei ole Jumalan usko.
Jumalan usko ei ole sitä että ihminen puristaa
hampaat yhteen ja sanoo ”nyt minä uskon sen tuntu
miltä tuntu”. Jumalan usko on mahdottomuus
ihmiselle, ei auta yrittää parhaansa uskoa. Se on
suverenisti annettu lahja, armosta. Se ei ole
jokamiehen. Lihasta lähtevä ”uskonratkaisu” on
yhtä pahaa kuin umpipakanain epäjumalille
uhraamista. Molemmat ovat esimerkkejä lihallisen
mielen epäjumalan palvonnasta.
Ratkaisukristillisyys on pelagiolaisuutta,
avointa epäjumalan palvontaa, hedelmän kantamista
kuolemalle, suurta teeskentelyä ja säälittävää
omaaloitteisuutta. Joka tällaista on tehnyt on
ryöväri ja varas (Joh. 10:1). Tällaiset ihmiset
yrittävät omassa voimassaan tehdä itseään
uskoviksi, kristityiksi, Jumalan lapsiksi. Se on
silkka mahdottomuus. Uskonto on ihmisen
omaaloitteisuutta. Kristinusko on Jumalan työtä
alusta loppuun (monergismia).
s.194
”Jumalan Sanassa sanotaan: ”Tee parannus, usko ja
omista iankaikkinen elämä.” Laske elämäsi sen
varaan. Se on totta. Usko sen jokainen sana.
Pelastuksesi riippuu siitä.”
K: Vielä näemme miten Wilkerson julistaa ihmis-
ja usko-keskeistä evankeliumia. Davidin mukaan
ihmisen sydämen uskominen on se asia josta jonkun
pelastus riippuu. Eikö tiedä että usko on Hengen
hedelmä. Jumalan usko ei ole pelastuksen ehto,
koska se on lahja armosta, Hengen hedelmä.
Wilkerson uskoo niinkuin helluntalaiset ja
arminiolaiset yleensä, että sydämen usko on se
asia joka ratkaisee pelastuksen. He ovat väärässä
evankeliumissa ja pimeydessä.
s. 196
”Luota siihen, että uskoontulosi oli
kertakaikkinen ja pysyy voimassa niin kauan kuin
vaellat Kristuksen yhteydessä.”
K: Ei anna raamatun tukea väitteelle. Ei miehelle
näköjään riittänyt että julistaa ehtoja
pelastukselle ja vääntää evankeliumia kieroon.
Vielä hän tuo tämän klassisen arminiolaisen
harhaopin pelastuksen ehdollisesta pysyvyydestä –
”pysyy voimassa niin kauan kuin vaellat” … Tämä
on kauttaaltaan toinen evankeliumi kuin se mitä
raamatusta löytyy, ja joka tällaista on uskonut
ei ole uskonut Kristuksen evankeliumia. Vertaa
mitä Kristus lupaa omille lampailleen, Joh.
10:28. Kristus julisti Ilosanomaa, Hyvää Sanomaa,
ei latellut ehtoja niille joidenka edestä Hän oli
kuoleva. Raamatun evankeliumi ei aseta ehtoja
pelastukselle. Ne, jotka Isä valitsi (Efes. 1) ja
joiden edestä Kristus tuli lihassa (Matt. 1:21),
tulevat pelastetuiksi Jumalan armosta, ilman
ehtoja, ilman tekoja, silloin kun Pyhä Henki
Jumala synnyttää heitä ylhäältä iankaikkiseen
elämään. Jumala on kolmiyhteinen Jumala ja Hän on
Pelastaja.
Wilkersonin evankeliumi nähtiin, ja se
osoittautuu antikristilliseksi ja eksyttäväksi.
Monet ovat uskoneet tätä petollista sanomaa ja
kokeneet väärän uskoontulon. Wilkerson tulee
tekemään tiliä Kristukselle. Tästä evankeliumista
puuttui mm. oppi ihmisen täydellisestä
kyvyttömyydestä ja syntiturmeluksesta, oppi
ehdottomasta armovalitsemuksesta Kristuksessa,
oppi Kristuksen tehokkaasta lunastuksesta, oppi
ehdottomasta pelastuksen pysyvyydestä, oppi
vanhurskauttamisesta yksin armosta yksin
Kristuksen kautta, oppi vastustamattomasta
armosta, oppi Pyhän Hengen suverenisesta ja
tehokkaasta työskentelystä uudessa syntymässä.
Minä vain mietin kuinka kauan tällaiset
eksyttäjät saavat avoimesti sylkeä oksennustaan
tässä maassa ennen kuin joku herää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vai vielä näitä amerikkalaisia moni miljonäärejä
pitäisi suomessakin rikastuttaa. Jotka
valehtelemalla härskisti rahaa keräävät.
Raamattua...
Älä ota huomioosi syytettä vanhinta vastaan,
ellei ole kahta tai kolmea todistajaa.
Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että
muutkin pelkäisivät. Tim
>David Wilkersonin saatanallinen evankeliumi
Ei saatanellinen vaan amerikkalainen.
>Minä vain mietin kuinka kauan tällaiset
>eksyttäjät saavat avoimesti sylkeä oksennustaan
>tässä maassa ennen kuin joku herää.
Täysin amerikkalaisten ongelma.
David Wilkerson on arvostettu opettaja ja
profeetta joka profetiat ovat käyneet toteen,
toisin kuin eräiden muiden. Joten Jumala
siunatkoon edelleen Davidia! Kiitos Jumalalle
hänestä!
Reijo Ruotsalainen
www.netmission.fi
kertoa yhden onnistuneen profetian?
Jos ainutkaan ennustus käy toteen niin haeppa se
Mr Grandin 10-milj.dollarin shekki. Ja olette sen
jälkeen Jeesustakin kuuluisampia sekä
miljonäärejä. Ja maksaahan Suomalainen skepsiskin
10.000mk. Voi sinuakin reppanaa kun satuihin
uskot mitä miljonääri saarnaaja sinulle
valehtelee. Lakka jeesustelemasta ja yritä edes
ajatella hieman järkevasti, ettei pääsi ihan
sekoa kokonaan.
"Reijo Ruotsalainen
www.netmission.fi"
Oletko pelannut joskus jollain tasolla lätkää?
s.189:
Käännetty sana ´onni´ ei alkuperäisessä
englantilaisessa tekstissä suinkaan ollut ´luck´
(sattumantapainen onni), vaan ´joy´, joka
tarkoittaa ilon onnea. Sen on Jumala meille
antanut, sillä Hänen lähellään on meillä ilo
(onni).
Pelastumisessa on toki aina ehto; sinun pitää
uskoa Jeesukseen Kristukseen. Teot eivät sinua
taivaaseen tuo.
s.190:
Ei avuttomia syntisiä ole, sillä he saavat avun
Jumalalta; ´Ei kukaan voi tulla minun luokseni
ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä.
Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä
päivänä.´ Jumalan vetäminen on siis avun
antamista syntisille, mutta silti kaikki eivät
tule, koska Jeesus viittasi seuraavassa lauseessa
häneen, joka tulee. Jos kaikki tulisivat, joita
Isä vetää puoleensa, ei Jeesus sanoisi Sanassaan
noin.
Tottakai Aatamin synnin seuraamuksena synti tuli
maailmaan, mutta me emme ole siitä vastuussa;
Aatami oli itse ihmisenä siitä teostaan
vastuussa. Tekstissään ei D.W. mitenkään
romuttanut synnin alkua (puhui vain meidän
vastuuttomuudesta alkusyntiin), mutta sinä vain
luit sen väärin.
Tottakai evankeliumi on ilosanoma kaikille ja
Jeesus tuli pelastamaan ne, jotka ovat
kadoksissa. D.W. puhuu tässä Raamatun
syvällisemmästä sisällöstä, siitä, jonka ymmärtää
ne, jotka ovat jo uskossa, sillä uskottomille se
on kaikki vain potaskaa.
s.190:
Tässä jo toistamiseen tuo sama Raamatun kohta,
jota sinäkin siteerasit, mutta et ymmärtänyt: ´Ei
kukaan voi tulla minun luokseni ellei Isä, joka
on minut lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee,
minä herätän viimeisenä päivänä.´ Tässäpä siis
Jumala vetää uskotonta puoleensa (alkuunpanija)
ja ihminen joko vastaa (vastaaja) tai ei (ei
käänny). Yhteistyötähän tuo on.
s.191:
Pyhä Henki on meidän opettaja. Me teemme
päätöksen; Pyhä Henki auttaa meitä opetuksillaan
pysymään päätöksissämme, jotta päätöksemme ei
olisi vain pelkkää ilmaa. Yksinkertaista minulle,
ei näköjään sinulle.
s.191:
Joh.1:13 puhuu siitä kuinka meidän henkemme ennen
maailmaan tuloa syntyi Jumalasta. Sitten Jumala
synnytti meidät tähän syntiseen maailmaan
syntisiksi ihmisiksi.
Room. 9:16 puhuu ihmisten teoista ja niiden
merkittömyydestä Jumalan suunnitelmassa, sillä
Jumala on antanut meille kaikille tehtävän, jonka
me joko teemme omaan valinnanvapauden mukaan tai
emme. Tässä ei suinkaan puhuta sielun
pelastumisesta.
s.193:
Nyt saivartelet; jokainen muu kyllä pystyy
lukemaan tuon kohdan ja tajuamaan, että D.W.
puhuu uskosta Jumalaan. Mutta ehkäpä hänen
pitäisi panna sana ´Jumalaan´ ´usko´-sanan
jälkeen joka ikinen kerta, että sinunlaisesi
voisivat edes hetkeksi levähtää.
s.193:
Miksi hyljätä suntiä jollei ole edes uskoa? Eikö
nämä kaksi asiaa kulje käsikädessä?
´Mutta miten luonnollinen ihminen vailla
Kristuksen Henkeä voisikaan opettaa hengellisiä
asioita?´ ...sinäpä sen sanoit, vaikka itsestäsi
tahtomattasi puhuitkin...
s.194:
Totta kai usko edellyttää paljon syvällisiä
ajatuksia! Ei kai kukaan tuosta noin vaan
keppoisesti päätä tulla uskoon ´jospa tulisi
tänään uskoon´-tyylillä.
s.194:
Usko Jumalaan on samalla kunnioitusta Häntä
kohtaan. Jos olet uskossa, uskot myös Jumalan
Sanaan, vaikket sitä aina ymmärtäisikään; luet
Hänen Sanaansa vahvistaen samalla uskoasi. Itse
ymmärrän tämän kohdan helposti, mutta sinun
sepustuksiasi jostain aivan muusta asiasta en
ymmärtänyt.
s.194:
Tottakai usko Jumalaan ON pelastuksen ehto! Mitä
sinä taas höpiset?
s.196:
Et kai luule, että ihminen, joka oli kerran
uskossa kääntyen myöhemmin satanistiksi saa
iankaikkisen elämän sen takia, että hän oli
kerran Jeesuksen oma? Joh.10:28 puhuu
taivaselämästä, siitä kuinka kukaan ei voi enää
tulla ja riistää Jeesuksen omia Häneltä pois. Ei
D.W. tässä mistään hyvistä teoista puhu
Kristuksen tiellä kulkiessa, vaan siitä, että
pelastus loppuu siihen kun otat itsellesi toisen
jumalan kääntyen toiselle tielle.
Tähän lopuksi olen kopioinut vapaasti oman
loppukommenttisi muuttaen muutaman paikan:
Abominablen evankeliumin selitys nähtiin, ja se
osoittautuu antikristilliseksi ja eksyttäväksi.
Vain harvat uskovat tätä petollista sanomaa.
Abominable tulee tekemään tiliä Kristukselle.
Tästä evankeliumin selityksestä puuttui niin
paljon puhdasta oppia, että voin vain rukoilla
Jumalan armoa Abominablen ylle.
En todellakaan mieti, kuinka kauan tällaiset
eksyttäjät saavat avoimesti sylkeä oksennustaan
tässä maassa ennen kuin joku herää, sillä monet
ovat jo heränneet ja toivon, että tämä
kirjoittaja itse herää myös.
P.S. Kuvaako tuo uusi nimimerkkisi oikeaa
todellista persoonaasi, sillä tekstisi on juuri
sitä (abominable) Jumalalle?
Kiitos oikaisevasta vastauksesta kuka lienetkin! :) Itsekin ihmettelin sitä miten toi nuhtelemasi henkilö tulkitsi Raamattua ja D.W:nia.
Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että ko. henkilö on "kerran pelastettu aina pelastettu" -harhaopin kannalla. Sekin on täyttä puppua että Jumalan armoa ja Pyhää Henkeä ei voisi muka millään tavalla vastustaa. Ihan kuin joka ikinen herätyksessä oleva ihminen ottaisi automaattisesti pelastuksen vastaan.
Jumala kyllä kutsuu tavalla tai toisella ja antaa jokaiselle herätyksen/etsikkoajan. Mutta Jumalan kutsuma ihminen ei todellakaaan tule automaattisesti uskoon herätysprosessin myötä. Eihän joululahjaakaan ole pakko ottaa vastaan vaan sen vastaanottamisesta voi myös kieltäytyä. Juuri vapaa tahto tekee ihmisestä ihmisen eikä "ennaltaohjelmoidun" robotin!
"Ennaltaohjelmoinnista" puheenollen ko. henkilön ajatuksissa ja mietteissä on hyvin paljon ns. "ennaltamäärämis-opin" piirteitä. Jumala ei ole todellakaan "ennaltamäärännyt" toiset ihmiset peruuttamattomasti pelastukseen ja toiset ihmiset peruuttamattomasti kadotukseen. Jumala kutsuu kaikkia ihmisiä tavalla tai toisella, mutta eri asia on sitten se ottaako ihminen pelastuksen vastaan ja pysyykö hän siinä. Uskossa vaeltaminen on Jumalan ja ihmisen yhteistyötä eikä sellaista että Jumala hoitaa kaikki asiat ja uskoon tullut seisoo vain tumput suorina. Uskossa olemisessahan on kyse vuorovakutteisesta rakkaus-suhteesta. Jumala on tässä suhteessa tietenkin sillä antajan paikalla sillä me emme voi antaa Herralle mitään ikään kuin Hän jotakin tarvitsisi. Ei vaan me otamme vastaan Herralta ja jaamme sitä myös muille. Näin se menee.
Kun Jumala kutsuu yhteyteensä niin ihminen voi joko ottaa pelastuksen vastaan tai kääntää sille selkänsä. Tai voi käydä niinkin, että ihminen ottaa pelastuksen vastaan, elää Jeesuksen Kristuksen yhteydessä jonkin aikaa, mutta luopuu vaihe vaiheelta uskostaan Jeesukseen huolien, ongelmien, vaikeuksien jne. takia. Se on varmaa, että luopumuksen tielle luisuminen ei tapahdu yhtäkkiä vaan sekin on prosessi ihan niinkuin etsikkoaikakin.
Herran kiitos! Luopumus-tilassa olevakin voi palata takaisin Jumalan tykö! Toki tähänkin tarvitaan Jumala avuksi. Ei ihminen voisi yleensäkään tulla pelastuksen ulottuville, jos Jumala ei ihmistä yhteyteensä kutsuisi. Onneksi Jumala ei käännä luopumuksenkaan tiellä olevalle selkäänsä vaan kosiskelee ja kutsuu tällaista ihmistä takaisin tavalla tai toisella.