Suurin voima mikä suomalaisia pitää kirkon jäseninä on kommunistiksi leimautumisen pelko. Tämä pelko asuu suomalaisessa tiukasti.
Kommunistit ja kirkko ovat sopineet keskenään ohjelmasta jossa kommunistit näyttävästi kampanjoivat kirkosta eroamisen puolesta, jolloin ihmismieli oppii liittämää käsitteet "kommunismi" ja "kirkosta eroaminen" toisiinsa.
Mitä voimme tehdä?
Kommunistit ja kirkko ovat sopineet keskenään ohjelmasta jossa kommunistit näyttävästi kampanjoivat kirkosta eroamisen puolesta, jolloin ihmismieli oppii liittämää käsitteet "kommunismi" ja "kirkosta eroaminen" toisiinsa.
Mitä voimme tehdä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ennen kirkkoa syytettiin oikeistolaisuudesta, nyt vasemmistolaisuudesta, maaseudulla keskustalaisuudesta... Taitaa olla niin, että kirkko on onnistunut aika hyvin säilyttämään poliittisen puolueettomuutensa. Aina pelätään, että se on toisten leirissä.
Ei se kirkkokaan irti muusta maailmasta elä, vaan samojen aatevirtausten mukaan muuttuu. Ehkä kirkon linjauksissa olennaisinta on tietynlainen jähmeys, esimerkiksi kirkko alkaa olla demarilinjalla nyt kun demarien aate on käytännössä lyönyt itsensä läpi yhteiskunnassa.
Esimerkiksi 1930 silloinen arkkipiispa kehui Lutherin "Juutalaisista ja heidän valheistaan" -kirjan suomentamista hyväksi teoksi... Kuulostaa hurjalta nykyään, mutta tuona aikana oli muutenkin jyrkkä yhteiskuntajako ja sekä natsismi että toisaalta kommunismi nousussa.
Niin, tai toisaalta kirkko myös reagoi aikansa ilmiöihin. Kun vasemmistoaate oli nousussa kirkko reagoi sen yhteydessä esiintyneisiin ateistisiin korostuksiin. Nyt lähes pidäkkeettömän markkinatalousaatteen noustessa kirkko reagoi kasvaviin luokkaeroihin ja syrjäytymiseen. Kirkon jähmeyttä voidaan kyllä arvostella, mutta toisaalta yhteiskunnassa tarvitaan kriittistä harkintaa niin, että kaikki eivät heti lähde uusimpien virtausten matkaan. On myös hyvä katsoa mikä uusissa ajatuksissa on arvokasta ja säilyttämisen arvoista ja omaksua sitten vasta viiveellä ne.