Vasabladet, pääkirjoitus :
"...suomenruotsalaisilla oppilailla on aivan eri suhtautuminen koulunkäyntiin kuin suomenkielisillä, sanoo riikinruotsalainen tutkija Dall. Myös ruotsinkielisillä vanhemmilla on sama suhtautuminen kouluun; ei niin tärkeää.
Dall lähtee liikkeelle antropologi John Ogbusin teorioista, että vähemmistöasema vaikuttaa ja se tarkoittaa, että suurempi tarjonta opiskelupaikoista ruotsinkielisille ja tiivit sjhteet myös, saavat aikaan, että ruotsinkieliset eivät ponnistele koulussa samoin kuin suomenkieliset.
Dallin mukaan suojattu asema ja pääsy opiskelupaikkoihin aiheuttavat, että ruotsinkieliset eivät koe koulunkäyntiä tärkeäksi.
Oppilaat uskovat, että he selviävät kuitenkin, vaikka eivät ahkeroisikaan, sanoo Dall, tietoisena siitä, että hänen analyysiään ja tutkimustuloksiaan voidaan käyttää koulutuspoliittisena räjähteenä.(HBL).
Ikävää Dallin tutkimustuloksissao n, että se kertoo saman tuloksen, minkä Pisa tutkimus kertoo, eli että ruotsalaisSuomen oppilaat ovat selvästi huompia tietotasoltaan kuin suomenkieliset.
Siitä on seurannut keskustelu Vaasassa toimivan ruotsinkielisen opettajankoulutuslaitoksen tasosta
Se mitä Dall oikeasti sanoo, on, että suomenruotsalaisten oppilaiden asenneongelma on kulttuurisesti sidottu suomenruotsalaisten vähemmistöasemaan ja johtuu siitä.
Meillä näyttää olevan liian hyvin kaikki asiat, kaikki on täydellistä ja laitettu valmiiksi.
Opiskelupaikkojen tarjonta on yleisesti suurempaa kuin hakijoiden ja tietyt koulutukset ovat kiintiöita tarjoavia, mistä seuraa, että ruotsinkielisillä on pienempi kilpailu kuin suomenkielisillä.
Ehkä siksi Helsingin keskustan ruotsinkielisissä kouluissa on paremmat Pisa tulokset kuin maaseudun ruotsinkielisissä, koska kilpailu Helsingissä on kovempaa.
...Dallin mukaan myös ruotsinkielisten oppilaiden vanhemmilla on sama asenneongelma; monet suomenruotsalaiset kodit viis välittävät koulusta.
Sellainen asenne on hälyttävä ja shokki. Jotakin on mennyt vinoon ankkalammikossa.
Että suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli jäisivät eloon ja nuoremme selviäisivät tulevaisuudessa, on Dallin tutkimus otettava vakavasti ja ryhdyttävä parannustoimiin. Meillä on vastuu."
De finlandssvenska eleverna, som representerar två skolor i huvudstadsregionen och tre i Österbotten, hade genomgående helt andra attityder till skolan än de övriga eleverna i undersökningen. Attityderna var de samma i alla de fem finlandssvenska skolor Dall besökte.
Ofta antas att barn ska svara som de vuxna önskar, och enligt Dall var det tydligt att de finlandssvenska föräldrarna inte tyckte att det var så viktigt med läsning och läsförmåga.
Dall utgår från antropologen John Ogbus teorier om att minoritetsställningen påverkar prestationerna och menar att det förhållandevis stora utbudet studieplatser på svenska och det faktum att finlandssvenskarna håller ihop och tar hand om varandra, bidrar till att de svenskspråkiga underpresterar.
Enligt Dall har den rätt skyddade tillvaron och tillgången till studieplatser bidragit till att skolprestationer inte upplevs som viktiga.
Eleverna tror att de klarar sig trots att de inte bemödar sig, säger Dall, medveten om att hennes analys och resultat kan användas som utbildningspolitiskt sprängstoff (Hbl).
Det tråkiga med Dalls resultat är de ligger helt i linje med resultaten i den senaste PISA-undersökningen som visar att eleverna i svenskFinland klart ligger efter de finskspråkiga i kunskapsnivå.
Den insikten har i sin tur lett till en debatt om kvaliteten på lärarutbildningen vid Pedagogiska fakulteten i Vasa.
Men det som Dall egentligen säger är att de finlandssvenska elevernas attitydproblem är kulturellt betingade och knutna till de svenskspråkigas minoritetsställning.
Vi verkar ha det för bra, allt är perfekt och tillrättalagt.
Utbudet av studieplatser är generellt större än antalet sökande och vissa utbildningar kvoterade, vilket gör att konkurrensen om en studieplats i vissa fall är mindre än på finskspråkigt håll.
Kanske det är förklaringen till att centrumskolorna i Helsingfors, internt inom svenskFinland, klarat sig bättre i Pisa-undersökningen än landsbygdsskolorna eftersom konkurrensen i huvudstaden är hårdare.
Att peka ut skolan och en kris inom utbildningssystemet som enda orsak till elevernas attitydproblem skulle vara att göra det för enkelt.
De facto visar Dall att också föräldrarna har fel attityd till skolan. En stor del av de finlandssvenska hemmen verkar helt enkelt strunta i skolan.
Den insikten är såväl alarmerande som chockerande. Någonting i ankdammen har gått snett.
Ifall finlandssvenskarna och svenskan ska ha en chans att överleva och våra ungdomar möjligheter att klara sig i den famtida konkurrensen gäller det att ta Anna Dalls forskningsresultat på allvar och skrida till åtgärder.
Där har vi alla ett ansvar..."
"...suomenruotsalaisilla oppilailla on aivan eri suhtautuminen koulunkäyntiin kuin suomenkielisillä, sanoo riikinruotsalainen tutkija Dall. Myös ruotsinkielisillä vanhemmilla on sama suhtautuminen kouluun; ei niin tärkeää.
Dall lähtee liikkeelle antropologi John Ogbusin teorioista, että vähemmistöasema vaikuttaa ja se tarkoittaa, että suurempi tarjonta opiskelupaikoista ruotsinkielisille ja tiivit sjhteet myös, saavat aikaan, että ruotsinkieliset eivät ponnistele koulussa samoin kuin suomenkieliset.
Dallin mukaan suojattu asema ja pääsy opiskelupaikkoihin aiheuttavat, että ruotsinkieliset eivät koe koulunkäyntiä tärkeäksi.
Oppilaat uskovat, että he selviävät kuitenkin, vaikka eivät ahkeroisikaan, sanoo Dall, tietoisena siitä, että hänen analyysiään ja tutkimustuloksiaan voidaan käyttää koulutuspoliittisena räjähteenä.(HBL).
Ikävää Dallin tutkimustuloksissao n, että se kertoo saman tuloksen, minkä Pisa tutkimus kertoo, eli että ruotsalaisSuomen oppilaat ovat selvästi huompia tietotasoltaan kuin suomenkieliset.
Siitä on seurannut keskustelu Vaasassa toimivan ruotsinkielisen opettajankoulutuslaitoksen tasosta
Se mitä Dall oikeasti sanoo, on, että suomenruotsalaisten oppilaiden asenneongelma on kulttuurisesti sidottu suomenruotsalaisten vähemmistöasemaan ja johtuu siitä.
Meillä näyttää olevan liian hyvin kaikki asiat, kaikki on täydellistä ja laitettu valmiiksi.
Opiskelupaikkojen tarjonta on yleisesti suurempaa kuin hakijoiden ja tietyt koulutukset ovat kiintiöita tarjoavia, mistä seuraa, että ruotsinkielisillä on pienempi kilpailu kuin suomenkielisillä.
Ehkä siksi Helsingin keskustan ruotsinkielisissä kouluissa on paremmat Pisa tulokset kuin maaseudun ruotsinkielisissä, koska kilpailu Helsingissä on kovempaa.
...Dallin mukaan myös ruotsinkielisten oppilaiden vanhemmilla on sama asenneongelma; monet suomenruotsalaiset kodit viis välittävät koulusta.
Sellainen asenne on hälyttävä ja shokki. Jotakin on mennyt vinoon ankkalammikossa.
Että suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli jäisivät eloon ja nuoremme selviäisivät tulevaisuudessa, on Dallin tutkimus otettava vakavasti ja ryhdyttävä parannustoimiin. Meillä on vastuu."
De finlandssvenska eleverna, som representerar två skolor i huvudstadsregionen och tre i Österbotten, hade genomgående helt andra attityder till skolan än de övriga eleverna i undersökningen. Attityderna var de samma i alla de fem finlandssvenska skolor Dall besökte.
Ofta antas att barn ska svara som de vuxna önskar, och enligt Dall var det tydligt att de finlandssvenska föräldrarna inte tyckte att det var så viktigt med läsning och läsförmåga.
Dall utgår från antropologen John Ogbus teorier om att minoritetsställningen påverkar prestationerna och menar att det förhållandevis stora utbudet studieplatser på svenska och det faktum att finlandssvenskarna håller ihop och tar hand om varandra, bidrar till att de svenskspråkiga underpresterar.
Enligt Dall har den rätt skyddade tillvaron och tillgången till studieplatser bidragit till att skolprestationer inte upplevs som viktiga.
Eleverna tror att de klarar sig trots att de inte bemödar sig, säger Dall, medveten om att hennes analys och resultat kan användas som utbildningspolitiskt sprängstoff (Hbl).
Det tråkiga med Dalls resultat är de ligger helt i linje med resultaten i den senaste PISA-undersökningen som visar att eleverna i svenskFinland klart ligger efter de finskspråkiga i kunskapsnivå.
Den insikten har i sin tur lett till en debatt om kvaliteten på lärarutbildningen vid Pedagogiska fakulteten i Vasa.
Men det som Dall egentligen säger är att de finlandssvenska elevernas attitydproblem är kulturellt betingade och knutna till de svenskspråkigas minoritetsställning.
Vi verkar ha det för bra, allt är perfekt och tillrättalagt.
Utbudet av studieplatser är generellt större än antalet sökande och vissa utbildningar kvoterade, vilket gör att konkurrensen om en studieplats i vissa fall är mindre än på finskspråkigt håll.
Kanske det är förklaringen till att centrumskolorna i Helsingfors, internt inom svenskFinland, klarat sig bättre i Pisa-undersökningen än landsbygdsskolorna eftersom konkurrensen i huvudstaden är hårdare.
Att peka ut skolan och en kris inom utbildningssystemet som enda orsak till elevernas attitydproblem skulle vara att göra det för enkelt.
De facto visar Dall att också föräldrarna har fel attityd till skolan. En stor del av de finlandssvenska hemmen verkar helt enkelt strunta i skolan.
Den insikten är såväl alarmerande som chockerande. Någonting i ankdammen har gått snett.
Ifall finlandssvenskarna och svenskan ska ha en chans att överleva och våra ungdomar möjligheter att klara sig i den famtida konkurrensen gäller det att ta Anna Dalls forskningsresultat på allvar och skrida till åtgärder.
Där har vi alla ett ansvar..."
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kuitenkin nuo laiskat lahjattomat loiset ovat meitä määräämässä.
Silmät ovat sen verran avautuneet, etten ottaisi ruotsinkielistä lääkäri tai tuomaria enää. Yhden surutuomarin palkkasin kerran - hävisi jutun !!!!!!!!!!!!
Suomessa on 300.000 työtöntä; Kataisen ja Urpilaisen mukaan 200.000 on SOPIVA MÄÄRÄ TYÖTTÖMIÄ.
Tukiaisia nostavia maanviljelijöitä on sama määrä. Pellot paketissa, mutta rahaa tulee.
Sitten nämä vierasmaalaiset, Suomen luontoon sopeutumattomat!!!! Niitä hyysätään oikein HALLITUKSEN VOIMIN.
Ei nykyään ole enää pakettipeltoja ja jos olisi, niin niistä ei saisi mitään tuloja.
EU vaatii pitämään tietyn määrän kesannolla (viljelijät eivät haluaisi tuota, vaan haluaisivat viljellä kaikkia peltojaan)
On aivan selvää, että jos pieni osa kansasta on saanut valtiolta erioikeudet, ei sen ryhmän nuoret tietenkään viitsi ponnistella turhia, koska tietävät, että saavat opiskelupaikat ja työt ja virat siltikin, ihan tarjottimilla, Rkp:n suhteilla.
Ruotsinkielinen nuori tietää kyllä, että hän on se, jonka varassa Rkp säilyy, jonka ainoa tehtävänsä on äänestää Rkp:tä, Rkp järjestää sitten kaiken muun hänelle. Hän tietää, että mitään ei oikeastaan tarvitse tehdä, kaikki tulee kuitenkin eteen -jos vain on uskollinen Rkp:lle.
Vaan tämä onkin nyt alkanut syödä tuon ryhmän elinvoimaa; tiedon ja ahkeruuden tason alentuminen on johtanut huonompiin tuloksiin objektiivisissa mittauksissa, ja ryhmän taso murenee. Kun ulkopuolinen tekee tutkimuksen, on rkp-propaganda hampaaton.
Rkp ei voi enää esittää,että ruotsinkieliset olisivat "sorrettuja" kuten se on tähän asti esittänyt.
Rkp, Hyyppä ja Nyqvist eivät enää voi esittää, että "ruotsin kielisyys on sinänsä parempaa kuin suomenkielisyys."
(Joku lipponen silti edelleen käy vaalikampanjaansa kertomalla, että "kauheaa, kun ruotsinkielisiä pahoinpidellään raitiovaunuissa, ei sellaista saisi olla!")
VBL näkee ja kertoo totuuden, päästyään Myntistä eroon.
Aivan oikein ongelma on koko ankkalammessa eli ruotsinkielisten kansanosan ryhmässä. Kaikki ruotsinkieliset, Rkp:tä äänestävät, tietävät, että asema on turvattu muutenkin, ei tarvitse ponnistella, ei ahkeroida, ei yrittää. Åbo Akademi, Hanken ym. ottavat vastaan avosylin. Ja muualle kiintiöissä, ohi parempien suomenkielisen jonossa.
Tässä meillä on malliesimerkki siitä, miten käy, kun yksi kansanosa on kielen perusteella nostettu muita ylemmäksi.
Vasabladetissa on muuten nyt eräs muutos kirjoittamisessa, post-Myntti.
Sana "ruotsalaissuomi" kirjoitetaan nyt "svenskFinland" eli "ruotsalaisSuomi".
Alku pienellä. Ennen, Myntin aikana oli alku isolla ja suomi pienellä, siis ikäänkuin olisi kyse itsenäisestä valtiosta, "Svenskfinland".
Nyt on alku pienellä ja suomi isolla kirjaimella, eli tiedostetaan ja tiedotetaan että on kyse ruotsinkielisistä, jotka asuvat Suomi-valtiossa, eivät erillisessä valtiossa "Ruotsalaissuomi"-valtiossa.
Ihan hyvä muutos, Camilla Berggreniltä.
Anna Dall on tuon tutkimuksen tehneen nimi.
Tuo riikinruotsalainen Dall on tuonut tilastotieteellisen tosiasian esille, että suomenruotsalaiset eivät suhtaudu koulunkäyntiin yhtä hyvin kuin suomenkieliset. Ja syyksi tuo Dall esittää että ruotsinsuomalaisilla on useinkin hyvin turvattu toimeentulo, ja suojattu elinympäristö, jolloin ei koeta opiskelun välttämättömyyttä niin tärkeänä tekijänä kuin suomalaisilla. Joop.
Mutta väitän että kouluissaan pärjäävät suomalaiset opiskelijat ovat varmastikkin turvatusta toimeentuloluokasta kotoisin, ja kokevat elämänsä varmastikkin turvatuksi. Niinpä todellinen syy suomenruotsalaisten huonompaan koulumenestykseen, löytyy genetiikan avulla. Ja tullaan tutkimaan tieteellisin perustein että suomenruotsalaisuus on jo aikoinaan pelätty heikentyvän geneettisesti, ja 1900 luvun alussa lähti liikkeelle ruotsinkielisten Lääkärien toimesta rotuhygieeninen liike, koska he pelkäsivät oman ylivertaiseksi koetun rodun laadullista heikkenemistä suomenkielisen väestön noustessa. Tuolloin hyvin tyypillistä ajattelua edusti esimerkiksi Toimitusjohtaja Martti Pihkala eli Alexander Gummerus kirjassaan, "Minkälainen Suomi meidän on luotava" ja tuo teoksen julkaisemisvuosi oli 1918.
Niin Raakkunan väite kuuluu että suomenruotsalaisten rodun geneettinen ja älyllinen heikkeneminen on jo havaittavissa toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Ja esille tullut asia koulumenestyksen suhteen on siitä mm. yksi todiste. Ja asia on varsin yksinkertainen selvittää geneettisellä tutkimuksella, ja kaikista riidoista ja vastaväitteistä huolimatta asiaan on ryhdyttävä välittömästi. Salut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Pihkala
On tämä lukeminen (ja sanailu) joskus hauskaa!
Olen jälleen menossa opettamaan surukouluun, jossa 99% oppilaista on onneksi suomalaisia, pari fru Virtasta ovat sitten ruotsinkielisiä. Niin opetus ruotsiksi!!!!
Pointti on se että rehtori ja kaverinsa ovat tulleet toppuuttelemaan, että opetan aivan liikaa.
Pitää etsiä se löysäily ja hassuttelu - ennenkuin menee luokkaan?
Paitsi etten siihen suostu - opetan niinkuin suomalaiset.... hitosti hommaa, joten..
Olinkohan sanomassa joptakin - eli eipä ole suru-lasten vika että heidän kopululaitoksensa ovat mitä ovat. Tätä on jatkunut sukupolvien ajan.
Nå raakuna1:llä on hyvä selitys - niitä voi olla useampia.....
Taidan olla liian kiltti.
POIS PAKKORUOTSI tyhmentämästä meitä!
Tässäpä katkelma Martti Pihkalan kirjasta, "Minkälainen Suomi meidän on luotava"
vuodelta 1918.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8886587#comment-42856876
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eugeniikka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Eugenics_congress_logo.png
Suomenruotsinkieliset oppilaat pärjäävät kuitenkin paremmin kuin muiden pohjoismaiden oppilaat. Tutkimuksessa toiselle sijalle suomenkielisten jälkeen. Ja toisista tutkimuksista tiedämme että ruotsinkieliset lapset viihtyvät paljon paremmin koulussa kun suomenkieliset oppilaat.
Kaippa ne viihtyy, kun ei tarvii mitään tehdä.
kai itsekin muistat että tunneillä kun ei mitään tehty oli koulussa niitä kamalimpia. Kun taas niiden opettajien tunnit, jotka loivat tunteen että oppilaina saimme olla mukana vaikuttamassa mutta myös vaativat tulosta oli mielnkiintoisimpia. ja teki koulunkäynnistä positiivisen kokemuksen
Jos oppilas tietää, että jatko sujuu kuin hihnalla, minne vaan haluaa mennä, niin eihän se mitään stressiä ota.
Luulenpa että ruotsinkieliset ovat älykkäämpiä kuin suomenkieliset. Oppivat saman ja vähän enemmänkin pienemmällä ponnistuksella. Muistan kouluajaltani kun luokallani oli yksi melko totinen torvensoittaja joka kyllä pakersi ja pakersi mutta keskiarvo oli aina alle 7. Miten kävi tälle kaverille. Pääsi yksinkertaiseen ja vaatimattomaan työhön. Vanhempana kiinnostui politiikasta ja liittyi puolueseen jonka paikallispamppu on. Muut jäsenet samaa luokkaa. En kerro puoluetta ettei se loukkaa ketään. Suvatsevainen kun olen.
Sinulla onkin siinä oikein kattava otanta.