Onko jotain eroa verrattaen ev.lut. kirkossa tapahtuvaan vihkitoimitukseen? Eli onko kaava samanlainen? Onko esim. jotain eroa rukouksilla tai muilla? Mites pukeutuminen, onko konservatiivisempaa?
Entäpä itse hääpaikalla?
Viitsisikö joku valaista?
Entäpä itse hääpaikalla?
Viitsisikö joku valaista?
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Onko jotain eroa verrattaen ev.lut. kirkossa tapahtuvaan vihkitoimitukseen?"
Itse en ole vuosikausiin osallistunut MAP-kirkossa tapahtuneeseen vihkitapahtumaan, koska mormonirituaalit saavat minut voimaan pahoin. Sen sijaan joitakin vuosia sitten kuulin erään mormonipapin vihkipuheen eräissä häissä ja silmiinpistävää tuossa puheessa oli kuinka pappi sivalteli naiselle jos ja vaikka minkälaisia velvollisuuksia, että kodista tulisi "onnellinen".
"Eli onko kaava samanlainen?"
Kaava noin muuten on hyvin protestanttinen.
"Mites pukeutuminen, onko konservatiivisempaa?"
Amerikkalainen businesslook toimii, eli usein ei ole mitään erityisempiä vaatimuksia tältä osin.
"Entäpä itse hääpaikalla?"
Riippuu hääparista ja heidän varallisuudestaan. Ottaen huomioon kuinka kirkko kuormittaa jäsenten taloutta merkittävästi niin yleensä hääjuhla on jonkinverran vaatimattomampi kuin muissa häissä joissa olen ollut. Tuleepa tässä mieleen yhdet mormonihäät, jotka toteuttettiin kieliposkessa nyyttärimeiningilläkin. Usein hääjuhlakin pidetään seurakunnan tiloissa, mutta olen ollut myös mormonihäissä muissa kuin kirkon tiloissa. Jos juhla on seurakunnan tiloissa niin silloin siellä ei luonnollisestikaan tarjoilla mitään kiellettyjä nautintoaineita kuten alkoholia, kahvia teetä jne. ja tarjoiluista vastaa usein seurakunnan naisten apuyhdistys talkoo hengessä. Pariin otteeseen olen ollut mormonihääjuhlassa, jossa juhlat on olleet muualla kuin seurakunnan tiloissa, joten tuolloin tarjolla on ollut kahvia ja toisella kerralla jopa pieni tiski, josta sai _ostaa_ alkoholia, mutta tuolloin hääparista toinen ei ollut kirkon jäsen.
helposti pahoinvoiva ... omat kuvitelmasikin saavat sinut yökkäilemään. Pysyisit todellisuudessa, niin olokin paranee.
Ruusunpunaisissa Smith-kuvitelmissa olo voi tietenkin olla hyvä, mutta harmin paikka, että silloin pettää rajusti itseään. Olo voi herätessä olla melkoisen krapulainen.
Riippuu maasta ja suvusta ja tavoista.
Saksassa kuten useissa muissakin Euroopan maissa on ensin pidettävä ns. siviilivihkiminen (myös missä tahansa kirkkohäissä)
Riippuu onko avioliitto tarkoitettu ns. Temppeliavioliitoksi eli ikuiseksi. Jos näin on niin se solmitaan Temppelissä. Temppelissä kaikki pukeutuvat valkoisiin. Naisen hääpuvun on oltava Temppelikelpoinen eli se ei saa olla yli polven mieluiten pitkä, siinä on oltava hihat mieluisten pitkät tai puolipitkät, kaula-aukko ei saa olla avonainen ja puku on oltava kokonainen. Mieluiten yksinkertainen ei liian bramea. Avioliittoon vihkimisen jälkeen siirrytään juhlimaan jonnekin ja pukuakin voi vaihtaa. Useilla on ns. sormusseremonia koska kaikki eivät mahdu sinetöinti huoneeseen, eikä ei jäsenet pääse Temppeliin. Usein juhlassa on ohjelmaa. Kaikenlaista hassua ohjelmaa, esim vauvanuken pukemista ... tietokilpailuja, laulukilpailuja....
Allekirjoittaneella oli 3 juhlaa. Yksi Temppelillä Ruotsissa, yksi Suomessa ja yksi Norjassa. :)
Eli vanhemmat eivät esimerkiksi pääse oman lapsensa vihkimistilaisuuteen.
Mikä siinä on ongelma? Pelkäättekö, että jos temppeliin tulee paljon kristittyjä niin mormonijumala eli paholainen suuttuu?
Miten sitten häävastaanotto. Kai siellä tarjotaan hääkakkua ja kahvia niin kuin Suomessa on tapana?
Mikä siinä on ongelmana? Voihan kuten sanoin sormuksen vaihtotilaisuuden pitää heti Temppeliseremonian jälkeen, eihän tuo seremonia mitään meinaa niille, jotka eivät usko kuitenkaan siihen! Miksi heidän pitäisi olla siellä asiaan uskomattomina?
Sormusseremania, sen jälkeen on enemmänkin heidän mieleensä... isä saa kuljettaa tyttärensä, prinessan, keskikäytävää odottavan sulhon luokse mendelssonin soidessa takana... tai jonkun muun musan. Vaikka keskellä kauppatoria tai idyllisessa rantapaikassa... ihan maun mukaan!
Temppeliin pääsevät vain ne jäsenet, jotka täyttävät sinne pääsyn vaatimukset.
Kahvi on aivan tarpeetonta ja onhan nyt havaittu sen aiheuttavan rinta syöpääkin. Mutta mikä estää tarjoamasta vaikka mitä, jos vastaanotto on muualla, kuin MAP kirkossa, senhän saa tehdä mihin haluaa. Kakku ja yrttitee on hyvää samoin ihan vaan vesi ja kakku on mielestäni parasta.
Valittaminen siitä että ei pääse Temppeliin katsomaan ikuisen avioliiton solmimista on ihan vain tekemällä tehty valitus.
Ainakaan morsiamelle ei kannata muutenkaan tarjota kavia. Sehän voi viedä yöunet...
"Mikä siinä on ongelmana? Voihan kuten sanoin sormuksen vaihtotilaisuuden pitää heti Temppeliseremonian jälkeen, eihän tuo seremonia mitään meinaa niille, jotka eivät usko kuitenkaan siihen! Miksi heidän pitäisi olla siellä asiaan uskomattomina? "
Siksi että on täysin normaalia, että omat vanhemmat saavat osallistua vihkitilaisuuteen vaikka se pidettäisiin missä. On kirkkohäissäkin ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään.
"Sormusseremania, sen jälkeen on enemmänkin heidän mieleensä... isä saa kuljettaa tyttärensä, prinessan, keskikäytävää odottavan sulhon luokse mendelssonin soidessa takana"
Normaalisti isä kuljettaa tyttärensä vihittäväksi. Mikä ihmeen sormusseremonia?
"Kahvi on aivan tarpeetonta ja onhan nyt havaittu sen aiheuttavan rinta syöpääkin."
Missä näin on havaittu? Taisit juuri keksiä.
"Kakku ja yrttitee on hyvää samoin ihan vaan vesi ja kakku on mielestäni parasta."
Aika harvan pokka pitää tarjota vieraille pelkkää VETTÄ.
"Valittaminen siitä että ei pääse Temppeliin katsomaan ikuisen avioliiton solmimista on ihan vain tekemällä tehty valitus. "
Aha, on siis tekemällä tehtyä, jos joku haluaisi osallistua lapsensa avioliiton solmimiseen.
Mutta mikä sen temppeliin menon estää? Pelkäättekö, että paikalle ehkä tulee liian paljon kristittyjä? Ihmiset ehkä hämmästyisivät, ettei siellä ole yhtään ristiä? Paholainen ei halua päästää kristittyjä temppeliinsä?
85% Mormoneista uskoo uskontoonsa kun muissa uskonnoissa tuo on alle 10% kuulemme 1% luokkaa. Tämän nappasin eräästä keskustelusta muutaman tohtorin tai hieman alemman kesken.
"Normaalisti isä kuljettaa tyttärensä vihittäväksi. Mikä ihmeen sormusseremonia?"
MAP kirkon seremonioissa ei aina näin tapahdu. Etkö tunne sormusseremoniaa? Se on seremonia jossa sinetöidyt voivat antaa sormuksen toisilleen. Tuollaista ei tapahdu Temppelissä. Sormus on maallinen merkki eikä kuulu Temppeliin. Siksi sormusseremonia sinetöinnin jälkeen osana hääjuhlallisuuksia on erinomainen siinä tapahtuu "maallinen" sitoutuminen ja siihen voi sisällyttää vaikka millaisa seremonioita. Viimeksi pari lausui kauniit lupaukset toisilleen tuossa tilanteessa. Muutenkin sormusta kannetaan eri tavalla eri maissa. toisiss naislla on vain yksi sormus toisissa kaksi toisissa se on oikeassa toisissa vasemmassa kädessä.
"Missä näin on havaittu? Taisit juuri keksiä." En keksinyt luin siitä muutama viikko sitten. Uusi havainto.
"Aika harvan pokka pitää tarjota vieraille pelkkää VETTÄ." Sanoinko PELKKÄÄ? Sanoin että MIN USTA vesi ja kakku on parasta yhdessä! Väitinkö että sitä olisi tarjottava. minusta on todella huono juhla jos ei vettä ole lainkaan tarjolla!
"Aha, on siis tekemällä tehtyä, jos joku haluaisi osallistua lapsensa avioliiton solmimiseen."
Näin on. Juhla jatkuu Temppelimenojen jälkeenkin. Pakkoko sinne Temppeliin olisi itsensä sada toisinuskovana tai ei kelposena.
"Mutta mikä sen temppeliin menon estää?"
Temppeliin menon estää se että ao ei usko mormonismin tapaan ja että hänellä ei ole piispaa eikä vaarnan johtokunnan jäsentä, joka voi hänelle antaa Temppelisuosituksen.
"Pelkäättekö, että paikalle ehkä tulee liian paljon kristittyjä?"
Olemme Kristittyjä.
"Ihmiset ehkä hämmästyisivät, ettei siellä ole yhtään ristiä?"
Risti on vain maallinen merkki ja on olemassa Temppeleitä joissa on risti/ristejä. Emme ryve ristin tuskassa vaan suuntaamme katseemme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemiseen!
"Paholainen ei halua päästää kristittyjä temppeliinsä?"
Tuo on mielestäni todella ilkeä, ala-arvoinen lause, joka tuo esiin antimormonismin sinussa.
Tässä vastauksia:
Vihkitoimitus piispan toimittamana kuuluu seuraavasti:
"Lupaatko N.N. ottaa M.M. aviovaimokseksi... tämän elämän ajaksi?"
N.N.: "Lupaan."
Piispa: "Lupaatko M.M. ottaa N.N. aviomiehekseksi... tämän elämän ajaksi?"
N.N.: "Lupaan."
Piispa: "Valtuuden nojalla julistan teidät mieheksi ja vaimoksi tämän elämän ajaksi. Lisääntykää ja täyttäkää maa."
Noin se on lyhyesti esitettynä. Luterilaisessa kirkkollisvihkimisessä ei viitata avioliiton kestoon, miten kauan se on voimassa, mutta mitä olen televisiosta seuranut ulkomaisia vihkiseremonioita, niin niissä julistetaan suoraan "kunnes kuolema teidät erottaa".
Temppelin ulkopuolella avioliitto voidaan solmia vain tämän elämän ajaksi, mutta temppelissä se solmitaan "ajaksi ja iankaikkisuudeksi".
Häämarssin jälkeen ennen vihkitoimitusta pidetään lyhyt alkurukous, sen jälkeen vihkitoimituksen suorittava henkilö pitää lyhyen puheen avioliiton merkityksestä henkilöille itselleen, kirkolle ja yhteiskunnalle. Sitten vihkiminen ja hääparin poistuminen häämarssin tahdissa.
Häihin pukeututaan asiallisesti, miehet valkoiseen paitaan ja tummaan pukuun solmio kaulassa. Naiset tyylikään hameeseen tai mekkoon. Ei siinä sen kummempaa.