Tajunnanhämärtymiskohtauksiani ei olla vieläkään saatu kuriin, ja kun olen ehdottanut lääkäreille vaihtoa Neurotol slowsta trileptaliin tai lamictaliin, ovat he sanoneet niiden olevan liian samanlaisia NS:n kanssa. Onko näin todella? Vai syökö teistä joku esim. näitä juuri mainitsemiani lääkkeitä keskenään, tai onko vaihdettu yhdestä toiseen, ja on toiminut?
Deprakineä ehdotti viime lekuri, mutta minä olen kai liikaa lukenut täältä negatiivisia juttuja..
Deprakineä ehdotti viime lekuri, mutta minä olen kai liikaa lukenut täältä negatiivisia juttuja..
Vastaukset 12
Vanhimmat
Neurotol Slow on lähes identtinen, vaikka vaikuttava aine onkin eri. Minulla NS vaihdettiin Trileptaliin aikanaan sivuvaikutuksen takia. Hyvin on toiminut.
Lamictalista täällä on kirjoituksensa. Ainakin allergiaoireet ovat pahoja useimpien mielestä, kun minulla ei ole kokemusta. Kerran Lamictal oli esillä vaihtoehtona Rivatrilin tilalle, ei Trileptalin tilalle.
Lamictalia on vähän puolustettava, ettei jää ihan miinukselle hyvä lääke.
Lamictal ollut käytössä arviolta 12vuotta, eikä siitä ole pahaa sanottavaa, päinvastoin. Alkuun se piti oireet kokonaan poissa parisen vuotta, mutta annoksia on siinäkin pitänyt nostaa, eikä vaste ole rakenteellisista syistä enää kovin hyvä edes kolmella lääkkeellä. Mitään erityisiä vaikeuksia Lamictal ei ole aiheuttanut, enemmän hirvittää viimeisin, Keppra, joka on jo ihan toisen luokan roppi, mitä Lamictal. Ei siinä taida olla edes punaista kolmiota.
Mulla oli Keppra melkein vuoden käytössä. Ei ollut hyötyä kuin ensimmäiset 3kk, mutta sitten alkoi kohtauksia tulla kuten ennenkin. Sivuoireita ei ollut lainkaan, pieniä raajojen puutumisia lukuunottamatta.
Ok. Mulla ei NS:n kanssa sivuoireet harmina (mitä nyt huono muisti), mutta kun pitäisi vielä noi kohtaukset kurissa..
Lähinnä Lamictalista lääkärit olivat sitä mieltä että se on liian lähellä NS:ta. Trileptalia ei ole vielä mainittu..
Niin ja Kepprasta ei ollut hyötyä kuin hetken. Ei sivuoireita.
Mulla meni ensin (kauan, kauan sitten) Neurotol Slow, siitä vaihdettiin sivuoireiden takia Trileptaliin ja siitä tehottomuuden vuoksi Lamictaliin ja siitä sitten jälleen tehon hiipumisen vuoksi Keppraan (nyt alennettu annosta, koska sivuoireet on helvetilliset) ja seuraavaksi lienee vuorossa Topimax mikäli Keppran annoksen pienennys ei tuota toivottuja tuloksia.
Lamictal on ollut kohdallani paras mahdollinen lääke sivuoireita ajatellen (niitä ei ollut ollenkaan) mutta kun teho alkoi hiipua rankasti, ei ollut muuta mahdollisuutta kuin vaihtaa toiseen aineeseen.
Näistä lääkeasioista kannattaa puhua avoimesti lääkärin kanssa, sillä hän on ammattilainen (jos ei ole yksi näistä viimeaikoina uutisoiduista valelääkäreistä), jonka pitäisi tietää lääkkeiden mahdolliset haitat ja hyödyt tarkalleen.
Se tässä oikeastaan onkin ongelma, kun minulla on ollut yhtä monta lääkäriä kuin käyntejäkin, ja tuntuu ettei kukaan ole varma päätöksestään.
Aiemmin suhtauduin tähän ajatuksella "ei tämä ole paha. Kyllä se oikea lääke vielä löytyy", mutta viimeisimmän lääkärin kommentin "tämä on kyllä todella vaikeahoitoinen tapaus" jälkeen olen ollut hyvin stressaantunut siitä miten pitkään tästä testailussa menee..
"Tämä on kyllä todella vaikeahoitoinen tapaus", neurologisi sanoi. Onko kyseessä jokin vaikeahoitoinen epilepsia?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10235190
Pitäisi varmistaa ensin, mikä epilepsiatyyppi on ja sopiva lääkitys määräytyy sen mukaan. Aikanaan minullekin annettiin väärän epilepsiatyypin lääkitys ennen kuin jo lopetetussa Vaajasalossa löytyi tehokas lääkitys.
Ei edes ole. Melko normaalia elämää pystyn elämään, mutta kyllästyttää silti tämä toivominen, odottaminen ja pettyminen. Montaa lääkettä ei ole vielä kokeiltu, mutta mielipiteitä ja ohjeita on erilaisia joka lääkärillä ja he ovat myös tyrmänneet toistensa mielipiteitä.
Ja monimuotoisesta paikallisalkuisesta on kyse.
Tuo keskustelu ei ole minun aloittama.
viidenkymmenen vuoden kokemuksella sairaureni epilepsiaan korjattiin lääkityksellä jossa toisinaan oli useampaakin yht.aikaa käytettyä. Se oli nuoruudessani, mutta parhaaksi niistä ilmeni neurotol jolla kohtaukset saatiin hyvin kuriin ja jopa lääkäritkin toivovat sen pysyvän markkinoilla vähien sivuvaikutuksiensa vuoksi yksin käytettynä, mutta jos siihen lisäät näitä nykyaikaisia ja vielä vähemmän vaihtoehtolääkkeitä niin metsässä ollaan. Pysyn vanhassa ja hyvässä niin kauan kuin henki kulkee ja järki on tallella. Kuunnelkaa itseänne ja oloanne ennenkuin lähdette uusia vaihtoehtoja hakemaan.
Mä ainakin olen valmis testaamaan uusia lääkkeitä kun ei Neurotol kerran pidä kohtauksia poissa. Uudemmista lääkkeistä ei kaikista edes tule sivuoireita. Se on koettu.
No joo, niissä on kai hyvin samanlainen vaikutusmekanismi, eli jos yksi ei auta niin on todennäköistä ettei toinenkaan. Kaikkia oon syönyt mutta en samanaikaisesti. Vaihdot ovat liittyneet sivuvaikutuksiin, ei siihen etteivät tehoaisi. Noi kaikki taitavat olla partiaalisesti (ja oliko sekundaarisesti yleistyvän) lähtevän kohtauksen lääkkeitä kun taas Deprakine muistaakseni suoraan yleistyvän eli siksi sitä on varmaan ehdotettu.
Pelottaa Deprakine. Siitä on niin paljon enemmän kuullut negatiivista kuin mistään muista lääkkeistä. Varmasti on positiivisiakin tapauksia, mutta mun tuurilla saisin kaikki mahdolliset sivuoireet, lihoisin pitkän laihdutuskuurin päätteksi ja pahimmassa tapauksessa vaikuttaisi tulevaan raskauteenkin. En vaan haluaisi... Vai onko se vain niin yleinen lääke että siksi siitä kuulee ne negatiivisetkin tarinat?