Saksan armeijassa oli runsaasti baltiansaksalaisia. Niitä oli myös kyllä SS-joukoissa. Mistä johtuu että vironruotsalaiset olivat esim. samanlaisia inhottavia halveksuttavia pelkureita kuten ahvenanmaalaiset ja munsalan soutajat tai rauhanopposition jäsenet. Baltiansaksalaisten poistumisen voi antaa anteeksi koska poistuneista suurin osa osallistui tavalla tai toisella Neuvostoliittoa ja plutokraattista länttä vastaan käytävään sotaan. Näin ei ollut asianlaita vironruotsalaisilla joita esim. RKP:n henkinen isä Freudenthal jumaloi. Ei tullut näistä pelleista "Wehrbauereita" Himmlerille ja Darrelle.
Miksi vironruotsalaiset pakeni?
freik kaarle
576
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muistelen että heitä oli hyvin vähän, muutamia satoja. Siksi toiseksi eikö ne kaikki soudelleet Ruotsiin kohta kun veli venäläinen MR-sopimuksen mukaisesti valloitti Baltian maat ja aloitti terrorin. Miksi heidän olisi pitänyt osallistua fasistien hyökkäyssotaan?
Muistelen että MR sopimuksen mukaisesti kaikki saksalaiset poistuivat Baltiasta ennen venäläisten tuloa sinne.
Höpö höpö. Ainakin seitsemäntuhatta oli ellei enemmän ja kilpaa lähtivät karkuun Ruotsiin. Miksi eivät esim, 1941 liittyneet Saksan joukkoihin ja tulleet takaisin kuten käytännössä lähes kaikki baltiansaksalaiset teki. Eikö riittänyt nuuskan niiskuttajille rohkeus tähän. Presidentti Ilves kehtaa vielä lausua että Viron talouskasvu on Ruotsin ansiota. HA!
1944-1945 kävi kova airojen lätinä ja moottoreiden puksutus kun ruotsalaista sukujuurta olevat kartanonherrat ja -narrit pakeni kiireesti Ruotsiin NL:n joukkojen lähestyessä. Nyt samat ruotsalaiset siirtomaaimperialistit ja kökkötraktorit, oikeammin siis nuorempi sukupolvi, vaativat isovanhempiensa ennen viime sotia omistamia tilojaan takaisin. Nämä tilat oli jo satoja vuosia varmaankin sitten jaettu läänityksenä ruotsalaisille sotilaille ryöstösaaliina...
Kaiken huippuna Ruotsi palautti osan Saksan joukoissa taistelleista balttipakolaisista NL:oon, vieläpä kauan sodan päättymisen jälkeen. Perusteena
NL vaatimukselle oli että balttipakolaiset olivat tulleet NL:n alueelta Ruotsiin. Osa pakolaisista kun oli tullut Tanskalle kuuluneen Bornholmin saaren kautta ja sen oli NL miehittänyt 1945 keväällä. R y s s ä kiristi kauppaboikotilla ja Ruotsi taipui.
Miehet ilman isänmaata, WSOY 1969) käsittelee yhtä Ruotsin historian arkaa
pistettä. Talvella 1944-45 Gotlantiin rantautui liki 45000 balttipakolaista.
http://www.balticwriterscouncil.info/visby2007_saxell.html
"Talvella 1944-45 Gotlantiin rantautui liki 45000 balttipakolaista. Siviilien, naisten ja lasten joukossa tuli 167 latvialaista SS Waffen –sotilasta. Osalla oli musta menneisyys Liettuan natsimiehityksen ajoilta, osa oli 17-vuotiaita nuoria miehiä.
Ruotsi kyyditti sotilaat Neuvosto-Latviaan. Vähältä piti, ettei samoin käynyt myös siviileille. Sodan jälkeisissä, sekavissa tunnelmissa hallitus oli suostua Stalinin vaatimukseen. Ruotsalaislehdistön raivokas reaktio ja kansalaiskeskustelu estivät siviilien karkotuksen.
Legionärerna ilmestyi vuonna 1968, kaksi viikkoa Prahan kevään tukahduttamisen jälkeen. Kolkytjarisat-ikäinen, Vietnamin sodan ja suurvaltapolitiikan kriitikko Enquist
ei ollut varustautunut myrskyyn.
- Kirja voitti Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon, sitä rakastettiin ja vihattiin. Osa balttipakolaisten yhteisöstä irtisanoutui kirjasta.
Enquistia oli etukäteen neuvottu kertomaan aikeistaan Neuvostoliiton viranomaisille. Muuten kirjanteko olisi voinut olla haastateltavien kannalta hengenvaarallista. Osa balttipakolaisista piti kirjailijaa petturina, quislingmaisena miehittäjän kanssa veljeilijänä."
.
.
.
Aiheesta on hyvä kirja:
Per Olov Enquist
Ruotsi: Legionärerna v. 1968
Suomeksi Miehet ilman isänmaata
Miehet ilman isänmaata on ennen kaikkea dokumenttiromaani, joka kuvaa toisessa maailmansodassa Saksan puolella taistelleiden balttisotilaiden luovutusta Ruotsista Neuvostoliittoon.
http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-neuvosto/pohjoismaiden-neuvoston-palkinnot/nordisk-raads-litteraturpris/palkinnonsaajat/1969
Stalin kyllä puhdisti koko alueen ruotsinkielisistä.
Höpöti höö taas. Siellä ei ollut ruotsinkielisiä mitä puhdistaa kun kesällä 1940 Viroon tultiin.