MISTÄ JUMALAN VOI LÖYTÄÄ?

"MISTÄ JUMALAN VOI LÖYTÄÄ?"

Kaikkialta. Itsestään. Toisista.

"Joku voi nyt sanoa että eihän Jeesusta voi tunnustaa Herraksi. Se on vaikeaa."

Siksi, koska ihmisellä ei ole todellisuudessa mitään tarvetta ottaa ketään ulkopuolista Herrakseen kuin vain siinä tapauksessa, jos pelkää omaa kadotustaan ja kokee itsensä erilliseksi Jumalasta. Nämä kaksi syvää pelkoa ajaa ihmisen ottamaan itselleen erilaisia herroja itsensä ulkopuolelta, uskonnoista että materiasta.

Ihminen, joka muistaa sitä kuka todella on, ei tarvitse Herroja, koska hän tiedostaa, että kaikki ovat yhtä, yhtä ja samanarvoisia ja erillisyys on harhaa kuten on kadotuskin. Mihinkään pelastukseen ei ole tarvetta, koska Jumala ei tuomitse eikä rankaise ketään. Jumala on ehdoton rakkaus erillisyyden harhan toisella puolen.

Rakkaudessa olemme yhtä. Pelot ja erillisyys ovat illuusiota, harhaa. Elämällä on vielä paljon siunauksia annettavanaan koko ihmiskunnalle, kun alamme heräämään rakkauden tietoisuuteen. Tätä kohden ovat kaikki matkalla, jokainen omalla aivan oikealla polullaan.

Tykkäsin tosta sun silmälasikertomuksesta. Se oli osuva.

Jeesuksen nimessä Isässä ja Pojassa ja Pyhässä Hengessä. Toki on vajavaista näin ihmisellä ja vaellamme uskossa emmekä näkemisessä. Herra vaikuttaa kyllä armoliitossaan paljon hyvää hengellistä ja myös pitää huolta ajallisesta kuten koko luomakunnalle, toki vaihtelevaa on ihmisten elo täällä, sillä kovin erilaiset lähtökohdat on moninaisesti eri ihmisillä.

Jumalan tahdon voi löytää Raamatusta Pyhän Hengen opettamana Jeesuksen nimessä.

Noin konkreettisesti ´Jumalan voi löytää´ ja ´Jeesukseen voi katsoa´ näin Raamatullista vertauskuvakieltä käytettäessä, mutta hyvin harvat ovat ihan konkreettisesti saaneet päästä käymään valtakuntansa kirkkaudessa kuten Johannes Ilmestyskirjassa tai muistakin pyhistä on Raamatussa kerrottu yhtä ja toista. Jumalan enkelien toimintaa voi helpommin havaita, mutta näkymättömiä ovat meille useimmille, jotkut kuitenkin ovat niitäkin nähneet ja paljon yleisempää se onkin kuin päästä kohtaamaan itsensä Jeesus Kirkkauden Kuninkaana valtaistuimellaan, sillä vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.

´Jumalan löytäminen´ terminä on mielenkiintoinen ilmaisu Jumalan valtakunnasta. Jeesus kehottaa etsimään Jumalan valtakuntaa ja vanhurskauttaan, ja autuaat ne, jotka ovat syntyneet elävästä vedestä ja Pyhästä Hengestä, amen. Hallelujah!

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10222379

God of love is timeless.

Jumala on KAIKKIALLA! Jopa hengitysilmassa. Tavallaan hän on sinussa itsessäsi.


Jumalan löytäminen on hyvin, HYVIN vaikeaa! Et voi oikeastaan tosissasi ja kunnolla rukoilla Jumalaa ennenkuin olet pulassa. Muuten se ei käytännössä edes onnistu.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10222379

All men are gods,but who of them is the director.

Paljon asioita, jotka todistavat Jumalan, mutta paljon logiikkaa vastassa. En tiedä mitä olen. Olen eksynyt, mutta ainakin tiedostan sen. Kysymykseni:

Miksi naapurin Kallella on paljon ystäviä, kaunis nainen, bilettää joka lauantaina, omistaa enemmän kuin kohtuullisesti, on itsevarma ja hymyileväinen, osaa käsitellä ihmisiä, vaikka hänellä ei ole yhteyttä Jumalaan missään muodossa?

Olen yrittänyt löytää voimaa elämääni, mutta jotenkin tuntuu, että logiikka: opiskele, tee työtä,harjoittele ahkerasti, ole ihmisten kanssa, hymyile, jne. toimivat hyvin toisilla. Olen umpikujassa, mutta tarvitsenko Jumalaa?

Hyvä kysymys.


Minulla oli vastaava naapuri omassa nuoruudessani nimeltä Tuomas. Sanoisin, että elämä on haasteita. Joillakin ne haasteet tulevat aikaisemmin, toisilla taas myöhemmin.


Mutta TODELLA hyvä kysymys!


Pari vastausta;


Jumala ei ole reilu. Elämän ei ole tarkoituskaan olla reilua.


Naapurin Kallella on henkilökohtainen suhde Jumalaan, eikä se ensisijaisesti kuulu sinulle. Jumala ei vihaa Kallea siksi että Kallella on hyvä elämä. Jumala ei myöskään vihaa sinua. Jumala ei ole Suomalainen hyvinvointivaltio. Jumala ei väkisin tasapäistä meitä.


Tietyssä määrin pitää paikkansa että Jumalan pelkon on avain tietynlaiseen menestykseen elämässä. Olen työpaikalla jossa on töissä ateisti, joka on läski, voimaton luuseri verrattuna minuun. Kolmekymppinen mies joka puhuu kokoajan Big Brotherista ja 80-luvun leffoista. Puheesta käy ilmi että on kovan luokan materialisti ja ateisti.



On totta, että elämässä on tietty peruskynnys. Kovinkin ateisti nöyrtyy kun kusi tulee housuihin oikein kunnolla. Se on kuitenkin aina puhtaasti tapauskohtaista. Olen havainnut elämässäni että kaikista menestyneimmät ihmiset tunnistavat Jumalan olemassaolon ja rukoilevat häntä aina silloin tälläin avuksi, mutta sekään ei ole mikään tae menestykseen. Jumala ei tarjoa sinulle kaunista naista kainaloosi, vaikka voitkin aina kysyä häneltä. Ei ole ylipäätänsä mitään mitä ET voisi häneltä pyytää! Ei YHTÄÄN MITÄÄN!



Silti...sinun suhteesi Jumaan liityy ensisijaisesti sinun kuolemattomaan sieluusi, ja sen paikkaan kuolemanjälkeisessä elämässä. Suhde Jumalaan ei myöskään ole yksipuolinen. Se edellyttää rukoilua, kuuntelua, kirkossa käyntiä ja myös TOISTEN ihmisten auttamista niin haluaisit itseäsi kohdeltavan!



Olen havainnut kovan luokan ateisteilla ja materisteilla tietynlaisen sielun ja elämän sisällön köyhyyden. Silti, suhde Jumalaan on aina puhtaasti henkilökohtainen. Se solmitaan yleensä silloin kun SINÄ joudut TOSI PAHAAN PULAAN! Silloin pyydetään taivaanisältä apua!



Näin yleisesti ottaen en tiedä onko tuolla naisten metsästyksellä ja ns "hyvän elämän" tavoittelulla enää niin paljoa väliä. Me elämme vuotta 2012 emmekä enää 1982 Kultainen kasari meni jo kaveri! Talouslama ja suursota on tulossa. Hyvän ja pahan viimeinen taistelu odottaa. Suoraan sanoen minäkin haluaisin viettää(työkyttömyys)eläkepäiviäni ihan kaikessa rauhassa. mutta eräät tahot ovat päättäneet että "Hei! Me alotetaan MAAILMANSOTA!"


Sanotaan, että olen lopun aikoja silmällä pitäen pyrkinyt auttamaan toisia ihmisiä parhaan kykyni mukaan, koska vaikeina aikoina myös MINÄ tulen tarvitsemaan apua!


Tiedän että seksi ja parisuhde on tärkeää elämässä, mutta samalla kannattaisi miettiä erästä asiaa;mitä aikakautta me nyt elämme? Olen tätä mieltä;bailut on bailattu ja nyt seuraa maailmanloppu, mahdollisesti myös Jeesuksen toinen tuleminen. Tätä varten monet meistä tänne syntyivät! Vaikka olisi kiva viettää vielä "yksi kasari" niin karu tosiasia on että juhlat ovat loppumassa suurimmalta osalta meistä. On tilinteon aika. Ehkä sinunkin pitäsi ajatella niitä isompia kuvioita joissa me nyt elämme!

Kiitos kattavasta vastauksesta. Toinen kasvattajistani, miespuolinen, elää pääomatuloilla ja viinalla. Joskus myös vanhojen kavereiden ohessa, humalassa toki. Ei ole menestystä, eikä Jumalaa, paikallaan porhalletaan: "Pidetään taloa pystyssä, katsos". Hänelle menestys on menemistä hitaasti taaksepäin.

Kristityt tosi uskovaiset lajitoverini omaavat taktiikan nimetty "tyrmää ja tyrkytä" ts. hajoita ja hallitse. Minulla on idea, että elämä on tarkoitettu mahdollisuudeksi ja täällä pitää oppia, tietää, osata ja kehittyä mahdollisimman paljon. Tämä tyrmättään, mikä vain yleisesti vahvistaa uskomustani, jota harjoitan siihen asti, kunnes löydän äärellisvoiman. Harjoittaa = hajoittaa, löytää = hallita? En tiedä mistä moinen mieleeni, unohda, ettet ylpisty. Mieluusti sitä silti etsin, sillä omillaan, ilman vaimoa tai ystäviä, on vaikea edetä negatiivisitta seurauksitta. Tyrkytys vaiheessa taas lienen eksynein kuin kekään maan päällä: pääni sekaisin ja toivoton. Kyllä se pitää itse löytää, pitää, mutta kysymys, että miten.

Näyttänet "iloiselta" läskin epäonnesta, saanen siis olla surullinen kusipään onnesta? Olen kusessa, Kalle ei, minä saan apua. Niinkö se mnee? Kuulostaa hyvinvointivaltiolta. Ainiin, ja onnittelut siitä, että palstalla lukee "Tältä sivulta siivottu kirosanoja". Ei minua nuorena kiinosta kuolema, kuinka jännittävää se onkin, vaan hetki. Ja, jos tunnen joka hetki enemmän vitutusta, panetusta, vihaa kuin iloa, hurmiota ja rakkautta, niin alan etsimään vastauksia.

Mielipiteitä saa olla, mutta haluan elää ensin tämän päivän, katsotaan maailmanloppua joskus toisten. Ei siis millään pahalla, mutta haluan käyttää kuponkini, ennen kuin se menee vanhaksi.

Voisitkohan tämä auttaa jotenkin? Tuli vaan mieleeni eräs kirja jossa on käyty kattavasti läpi kysymyksiä ja vastauksia. Kirjan nimi on Keskusteluja Jumalan kanssa. Varoituksen sana - voi aiheuttaa uusia oivalluksia elämästä joka saattaa ollakin aivan erilainen muodoiltaan kuin meille yleisesti opetetaan :) Mene ja tiedä mutta mielenkiintoinen on.

"Näyttänet "iloiselta" läskin epäonnesta, saanen siis olla surullinen kusipään onnesta? Olen kusessa, Kalle ei, minä saan apua. Niinkö se menee? Kuulostaa hyvinvointivaltiolta. Ai niin, ja onnittelut siitä, että palstalla lukee "Tältä sivulta siivottu kirosanoja". Ei minua nuorena kiinosta kuolema, kuinka jännittävää se onkin, vaan hetki. Ja, jos tunnen joka hetki enemmän vitutusta, panetusta, vihaa kuin iloa, hurmiota ja rakkautta, niin alan etsimään vastauksia."

Kyseinen läski ei osaa pitää turpaansa kiinni. 8-vuotiaan tasolle vammautunut luuseri. Säälin häntä!


"Mielipiteitä saa olla, mutta haluan elää ensin tämän päivän, katsotaan maailmanloppua joskus toisten. Ei siis millään pahalla, mutta haluan käyttää kuponkini, ennen kuin se menee vanhaksi."


Niin haluaisin minäkin. Mutta jos tuo Obama päättää että hei! Tänään me pommitetaan Syyriaa ja Persiaa Nostetaan öljyn hinta kolminkertaiseksi. Ja jos Kiina ja Venäjä tulee väliin niin me pommitetaan niitäkin..."


Tuota, ihan kaikella kunnoituksella, ei satanisti illuminaattia joka USA:aa juuri nyt hallitsee oikein kiinnosta mitä mieltä sinä, nuori mies, heistä olet, ja mitä haluat elämältäsi. Ei näytä EU:n johtajiakaan kiinnostavan haluavatko kansalaiset tiukempaa, keskusjohtoista talousunionia vai ei? Nyt mennään eikä meinata!


En ole ulkopolitiikan asiantuntija mutta sanon tämän;Suomeen vaikuttavat mm öljyn hinnat vaihtelut. Toinen tekijä on Venäjä! Suomi ei virallisesti ole Nato:n jäsen. Siis VIRALLISESTI! Toivottavasti ymmärrät mitä tuo "virallisesti" tarkoittaa. Se siis tarkoittaa että Naton koneet ja laivat käyvät Suomessa tankkaamassa yhteisten(Baltian alueen)sotaharjoitusten yhteydessä ikäänkuin Suomi todella OLISI Nato:n jäsen! Venäjällä on joitain tuhansia taktisia ohjuksia suunnattuna juuri tänne päin! Kaikissa ei ole ydinkärki, mutta osassa on. Kai tajuat mihin nyt ollaan menossa?


Niinkuin sanoin, olisi kivaa jos leikittäisiin taas sitä "kultaista kasaria" suunnilleen vuosien 1982-2002 välillä. Kun ainoa ongelma oli talouslama. Kun maailma oli sulkeutunut. Kun ei ollut internettiä, globalisaatioita, kun maailman johtajien älykyysoamäärä ylitti 90 mennen tullen.


Valitettavasti nyt ei eletä sitä kultaista kasaria, kun USA:n ja Neuvostoliiton johtajat peräti saattoivat istua alas ja PUHUA ongelmistaan niinkuin sivistyneet ihmiset. Nyt eletään(yhä)Bush suuren kautta, jolloin USA ei "puhu" kenenkään kanssa! USA TOIMII ja esim siirtää kokoajan lisää tutka-asemia ja ohjuksia Venäjän eteen, ja näyttää Venäjälle keskaria. Tai sitten USA:n ulkoministeri kutsuu Venäjän ulkoministerin valkoiseen taloon painamaan puniasta nappia jossa oli määrä lukea "reset" mutta jossa jostain kumman syystä siinä lukikin "Overload"

http://www.youtube.com/watch?v=9sudCmrAsF4


Niin...se olisi varmaan ihan kiva yhä harkita partiutumista, perheen perustamista, tai ihan vaan aluksi BAILAAMISTA jos olet yhä noin 20-30 vuotias. Se olisi ihan kiva, mutta kun rikollsuus on RÄJÄHTÄNYT käsiin, poliittinen eliitti suunnittelee maailmansotaa, ja Suomalaiset aiotaan PAKKOROKOTTAA! Olisihan se kivaa TEESKENNELLÄ että nyt on yhä viattomuuden ja onnen vuosi 1992, tai esim vuosi 2002(jolloin Myyrmannin pommi-isku tapahtui)


Niin, olisihan se ihan kiva TEESKENNELLÄ, mutta kun nyt ei enää eletä sillä turvallisella ysärillä, jolloin elämää saattoi vaivatta ennustaa 10-vuoden päähän tulevaisuuden. Nyt eletään VILLIÄ 2012 Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan pojuseni!

Kiitos vastauksestasi Jokujostain. Seuraavat lauselmani, mitä todennäköisemmin, vain VAHVISTAVAT sinun KANTAASI, mutta annan vain näkökulmani. Pyydän anteeksi, sillä se lienee tyrmäävä ja painokkaasti kritisoiva.

Oletetaan, että kaikki puhumasi NATO:sta, Obamasta, sodasta ja pommituksista on totta. Kiistatta ei olisi kukaan uskonut 100 vuotta sitten, että valtiot menevät konkurssiin, pankit ovat rahattomia ja 15 minuutin kuluttua Nokian uuden puhelimen julkistamisesta, KL:n sivuilla on iso otsikko: "Kurssit reagoivat Nokia Meegon lanseeraamiseen varovaisesti". Huolimatta siitä, kuinka pahasti tekstisi sisältö poikkeaa aiheesta, kysynkin: pitäisikö minun nyt vain luovuttaa kaikki opiskelut ja elämän tavoitteeni, maailmanloppuhan tässä tulee?

Olen kuullut masentuneiden ihmisten sanovan "mitä väliä millään, kuolemme kuitenkin". En tiedä tilanteestasi, mutta mielestäni olet todiste siitä, että uutisiakin voi katsoa liikaa, tiedätkö mitä tarkoitan? Maailmankuvasi on pessimistinen ja jokseenkin harhaluuloinen, mutta oletetaan eskatologisen kantasi olevan Jumalan totuus.

Kuitenkin, tuo sama lause: "ei väliä millään, kuolemme kuitenkin", voi toimia myös voimistavana lauseena. Usein kysymme itseltämme miksi käymme töissä ja miksi meidän pitäisi edetä urallamme, mutta jos kuolemme kuitenkin, niin eihän millään ole mitään väliä, kysykäämme siis: "miksei?". Esimerkiksi tunnet häpeää naisen torjunnasta, vaikka eihän sillä mitään väliä ole lopussa! Lienemmekö siis typeryksiä? Jep. Toteuttaminen, helpompi sanottu kuin tehty.

Henry Ford: “I believe God is managing affairs and that He doesn't need any advice from me. With God in charge, I believe everything will work out for the best in the end. So what is there to worry about.”

Ja Jumala sanoi "kuusi päivää työtä, yksi lepoa". Ei pidä olla laiska, se on pahempaa kuin tyhmyys, itseasiassa tyhmyyden lähde. Haluan löytää Jumalan apuun, sillä kaiken näyttelyn keskellä olen vain kärsivä valehtelija, joka haluaa turvautua kaikkiin mahdollisiin apukeinoihin. Nyt Jumalaan ja todella toivon, että löydän sen minkä monet ovat nähtävästi löytäneet. Jos uskot, että pitää keskittyä pelastukseen, kuoleman jälkeisen elämän laatuun, ja laiminlyödä raha, työ, parisuhde, viisaus, huumori ja ennen kaikkea kehittyminen, SE OLKOON SINUN VALINTASI. Mutta sen vaan sanon, että hyvä tekosyy vaimentaa järjen äänen!

Ja biletys. Positiiviset kokemukset, sopivalla viinan käytöllä tai vaikka ilman viinaa, ovat aina hyväksi. Tämä syynä siihen, miksi ihailen heitä, jotka istuvat baarissa nauraen, kaunis nainen polvellaan istuen, ja mietin: "Miltäköhän tuo tuntuu? Voinko minä saadan saman ja, jos voin niin miten?"

No hyvä on!


Olen kasvanut suhteellisen kristityssä perheessä, mikä valitettavasti on jonkinverran muovannut ajatusmaailmaani. Uskon, että elämme nyt todellakin lopun aikoja.


Uskon, että sinun silti pitäisi rukoilla Jumalaa avuksi, auttaaksesi sinua elämässäsi. Voit vaikka pyytä että kiltti taivaanisä, auta minua saamaan oikein kaunis tyttöystävä. Ethän sinä tiedä, mitä silloin tapahtuu, vai tiedätkö?


Minäkin haluaisin takaisin jonnekin 90-2000 luvulle, jolloin kasvoin ja vartuin nuorena, vaikka eihän se mitään herkkua minulle ollutkaan. Silti, jotenkin minusta tuntuu, että hyvät vuodet ovat jo takanapäin. Haluaisin vain että miettisit, mitä maailmanaikaa oikein elämme. Ei muuta.

Teknisesti ottaen Jumala on hengitysilmassa. Happi on elämää ylläpitävää kaasua, typpi taas tukahduttavaa. Hengitysilma koostuu kummastakin(typpeä noin 3/4)Voisi siis sanoa, että Jumala on läsnä kummassakin. Sekä elämässä että kuolemassa!

No jos niin etsit, ehkä haluaisit kertoa, onko se syyte laadittu niin että siinä otetaan huomioon rikoksen todellinen aiheuttaja? Teillä kun tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää että Jumala ei tee vääryyttä, niin että mikähän sen vääryyden sitten teki? Saatana sanoisi nyt että - en se minä ollut - ja minun on tälläkertaa oltava kanssaan samaa mieltä. Katsokaas kun ette te voi syyttää ikuisesti yhdestä synnistä, mutta kun te niin tunnutte kuitenkin tekevän - syyte meneekin sitten taas oikeaan osoitteeseen, harmin paikka teille - en se minäkään ollut. Taas tuli täysi kierros syntiä tehtyä sen etten että pääsitte väittämään itsellenne että "Jumala sen teki". Teillä onkin taas helvetillinen taakka kannettavananne, surullista - mutta meiltä loppui myötätunto tälläkertaa.

Kaiken näköistä opittu ja on tapahtunut viimeisellä viikolla. Rukoilimme, että löydän Jumalan ja olen koetellut häntä esittämällä pyyntöjä, joihin hän on vastannut: puhuin vanhan ystäväni kanssa kaksi tuntia kasvotusten ja ensimmäinen henkilö, jonka näin pikkujouluihin mennessä, oli ihastukseni. Juuri näin tämän piti mennäkin. Jos kyselen tyhmiä, Voima vittuilee minulle ja, jos elän pelossa tai masentuneena, niin hän tulkitsee energiani ja antaa pyytämäni ahdistuksen ja epätoivon. Hän on vastannut myös pieniin kysymyksiini ajatteluni kautta varsin osuvasti, jolloin mietin: "minäkö keksin tuon?"

NYT, hyvät ystävät, esitän kolme kysymystä/toivetta/rukousta Jumalalle, ja kerron kuinka hän on vastannut minulle kuluvalla viikolla:

1. Milloin olen onnellinen?
2. Anna minun puhua vielä kerran ihastukselleni ennen joulua.
3. Saanko ensi vuonna uusia ystäviä ja miten?

Mielestäni monet kristityt ovat uskovaisia. Mitä tarkoitan? Sitä, että he uskovat, mutta harvat tietävät ja vielä harvempi on kokenut, jotta tietäisi. En halua uskoa, haluan tietää.

Hei.

Sen verran myrskysi, etten heti päässytkään vastaamaan rukouksiini. Ja kiitos, kun olette pystyneet vastustamaan himoa kirjoittaa tähän väliin.. kröhm.

1, Ei vastausta. Tai ainakaan sellaista minkä minä haluaisin: vuosiluku, tapahtuma tai saavutettu tavoite, jonka jälkeen hymyilen, tunnen sielussani iloa. Luin kuitenkin jotakin mieleen painuvaa: menneisyys on persoonani ja tulevaisuus lupaa täyttymyksen, mutta se on kaikki illuusiota. Ei ole aikaa, on vain nyt, tämä hetki. Tunnistaako joku kirjailijan? Keskityn nyt siis hetkeen ja listasin mahdollisuuteni eteenpäin tässä hetkessä. Se oli surullisinta mitä olen tehnyt, enkä toistaiseksi ole löytänyt vastausta, saati Jumalaa.

2. Tämä johti siihen, että aina kun on mahdollista aloin tarkkailla "onko se hän, elämäni rakkaus?" Outoa oli, että juuri viimeisellä mahdollisella hetkellä nähdä hänet, huomasin bussin ikkunasta tuntomerkkeihin sopivan naikkosen, joka ulkoilutti pientä hauvaa. Katseemme kohtasivat sekunniksi, melkein kahdeksi ja kurkotin jos vielä näkisin hänen kauniit kasvonsa, kun bussi lähti liikkeelle. Mutta asia sai minut pohtimaan: oliko hän Hän? Jos tuo tyttö on yhtä kaunis kuin Hän, niin voisinko rakastua häneen? Onko tämä taas niitä "ikuisia rakkauksia", joita tapaan kerran kuukaudessa? Illuusiota.

Kerron Salaisuuden. Monta päivää jaarittelin: "Oi Susanna, oi Susanna, haluan sinut vaimokseni! Olet ainoa unelmani, olisimme onnellisimpia koko maailmassa!"

Kunnes järki voitti tunteen palon: entäs, jos hän ei ollutkaan niin kaunis kuin nyt muistan? Entäs, jos hänen nimensä olikin Suvi? Tai Seppo? Ja pian tapasimme, ja hän oli kaunis kuin uni. Tosin, ei Susanna.. juuri niin kuin aavistelin. Mennään nyt vaan kolmoseen..

3. Ystäviä? Luvuissa alueellani on noin 1000-5000 ikäistäni ihmistä, potentiaalisia kavereita on ainakin 100. Realistinen määrä ystäviä/hyviä kavereita on 5-10. Kyllä yhdessä vuodessa olisi hienoa saada ainakin 1 uusi ystävä? Valitettavasti ihmiset kuitenkin vieroksuvat ihmisiä, joihin he eivät voi samaistua, joihin heillä ei ole mitään yhteistä. Ehkä pitäisi unohtaa Jumala ja lähteä kovin ottein kehittämään itseään lajinsa huipulle.

Kokeiltu on seurakuntaa, rukoilua ja jotain kirjaillisuuttakin.

Kuinka löytää Jumala? (ja miksi)

mie löysin jumalan, kun rahat loppu. sitten yhtäkkiä ne tulivat takaisin.

Rukoilen löytäväni Jeesuksen. Erossa Jumalasta on kuin Helvetti. Tiedän Pyhän Hengen olemassaolon, mutta syntinen elämä vei hengellisyyteni täysin. Se kaikki oli totta, en vaan uskaltanut luottaa ja uskoa. Uskokaa ja rukoilkaa hyvät ihmiset. Olen esimerkki synnissä rypeneestä ihmisestä. Ihmissuhdesekoilut, vakavat päihdeongelmat, hillitön viha ja raivo sisälläni. Vihasin loppujen lopuksi itseäni niin ettei keho ja mieli kestänyt. Minulla on rukous ja sen aion pitää. Tarvitsen vain Jeesuksen elämääni. Kaikki minulta on viety ja kaikki minulle annettiin.

"Joskus kuulee kysymyksen miten Jumalan voisi löytää ja mistä Häntä pitäisi etsiä. Joku vielä voi väittää Jumalan piileksivän ihmiseltä kun Hän ei astu esille ja näytä itseään."

Kyllä jumalan voi löytää vaikka 15kesäsen pissiksen perseestä.
Kysy vaikka raiskari-nekrulta
Hän hymyssä suin sanoo tulleensa ruskeaan reikään ja lisääntyköön kuten apina

Rukoile totuudessa. Kun puhut, jumala joka on henki, kuulee ja vastaa sinulle. Saat ehkä tietoisuuden että puhuit asiasi Jumalalle tai sinulle tulee hyvä olo. Sekin on vastaus samoin kuin syvä sisäinen tieto siitä että jumala sittenkin kuulee.

Minua ihmetyttää se, ettei ihminen tahdo tietää Luojastaan.
Hyvin harva ihminen etsii Jumalaa, joka on ihmisen luonut.
Ne, jotka sydämestään etsivät Jumalaa ja tahtovat päästä
elämään Hänen yhteyteensä, löytävät Jumalan. Niin Raamatussa
on luvattu. Joskus myös Jumalan ja uskovien vastustaja voi
kohdata Jumalan kun Herra Jeesus Kristus ilmestyy hänelle.
Mutta se on toinen juttu.

Kaipuu Jumalan yhteyteen on Jumalan itsensä vakutusta ihmisessä.
Jumala kutsuu, puhuu ja vetää ihmistä yhteyteensä. Jumala vetää
ihmistä Jeesuksen luokse. Silloin ihminen kiinnostuu
Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Ja tällainen ihminen on onnellinen
sillä hän voi löytää Jumalan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän löytää
Jumalan kun hän nöyrtyy Jumalan tahtoon ja tulee Jeesuksen luokse.

Minä olen yksi esimerkkin ihmisestä, joka on etsinyt ja pakoillut
ja kaivannut ja uskonut ja harhaillut ja tahtonut ja lähestynyt ja kohdannut
Jumalan.

Tässä ketjussa on jaikal sivuostolle linkkejä. Se sivusto on
lopetettu eikä sitä enää ole. Aikasa kaikela. Sivusto on nyt
löydettävissä www.jumala-kanssamme.se
Kerron sivuotollani miten Jumalan voi löytää ja mitä elämä
Jumalan kanssa voi merkitä ihmiselle. En puhu teoreettisesta
uskonnosta. Puhun käytännön elämässä esille tulevasta elävästä
Jumalan vaikkuttamasta ja antamasta uskosta.

Onko sinulla usko vai pelkkä tieto uskon asioista?
Raamattu ei sano -"Joka tietää, pelastuu."
Raamattu sanoo - "Joka uskoo, pelastuu.

Voit löytää Jumalan katsomalla tämän lyhyen opasvideon Jumalan löytämisestä:
https://www.youtube.com/watch?v=RO91rM_GMg4

Hyvä teksti sinulta Jaikal!

Meidän uskomme alkoi raakuudesta ja sitten tuli Jeesus joka antoi meille armon ja rakkauden. Onko meillä muuta?

Jumalan voit veistää esiin vaikka puupölkystä kotikonstein. Ihan yhtä hyvä jumala sieltä löytyy kuin kaikki muutkin. Siihen liittyvät tarinat voit keksiä ihan itse tai
sitten keräillä netistä valitut palat. Niin raamattukin tehtiin, tosin ilman internettiä mutta laajaa kansantarustoa hyödyntäen.

Jaikal sivusto on lopetettu. Tekstit ovat nyt
www.jumala-kanssamme, se sivustolla. Tekstit
ovat suomeksi vaikka sivusto onkin "se" sivusto.
Tämä koska kirjoittaja asuu Ruotsissa eikä
onnistunut avaamaan "fi" sivustoa useista
yrityksistä huolimatta. Ja tekstit ovat suomeksi
koska kirjoittajan kohderyhmä on suomalaiset.

Ilmoitan tämän koska näitä "jaikal.se" sivuston
linkkejä on tullut viljeltyä vuosien aikana paljonkin
ja niitä on vähän siellä ja täällä.

Muuten, kiitos miikanaahum rohkaisusta.
Useimmat lyövät, harvat ovat laupias samarialaisia.