Hurmoseksytystä arvostelevia kirjoja

Kirjallisuutta joka kritisoi ja paljastaa
hurmoshenkisyyden vääräksi.

Koska on tässä maassa vaikeaa löytää
kirjallisuutta joka kritisoi tai paljastaa
helluntalaisuuden ja karismaattisuuden harhoja
niin annan tässä muutamia teoksia jotka voivat
informoida kysyvää. Näitä voi löytää jonkun
internetdivarin kautta. Jotkut ovat saatavissa
uusien kirjojen myyjiltä, tai kustantajalta.
Muutama löytyy internetistä. Muutamasta minulla
on ylimääräisiä kopioita joita voisin postittaa
kuluitta. Joku viikko sitten postitin listan
internetartikkeleista tänne jotka käsittelevät
samoja aiheita. Ajattelin kuitenkin postittaa
tämän jos jotakuta kiinnostaa tutkia enemmän. Kun
itse muutama vuosi sitten sain tulla ulos
kyseisestä eksytyksestä se tapahtui
pääasiallisesti hyvän kirjallisuuden kautta, jota
olin itse joutunut hankkimaan käsiini eri maista,
sillä Suomesta ei siihen aikaan löytynyt
oikeastaan mitään kuin Paavo Hiltusen kirja
Toronto-ilmiöstä. Mutta se oli siinä mielessä
kelvoton koska ei paljastanut muuta
karismaattisuutta vaan antoi kuvan että muu
karismaattisuus on raitista. Joku helluntalainen
tai vastaava voi nyt kysellä miksi joku viitsii
tällaista listaa postittaa. Mutta eivät huomioi
miten itse kritisoivat esim. Jehovan Todistajia
tai Mormoneja sekä antavat linkkejä joista
selviää näiden liikkeiden harhat, tai kirjojen
nimiä. Koska vakaumukseni on että hurmosliike on
eksytys minä näin tahdon edesauttaa tiedon
saantia tästä liikkeestä.

Jotkut näistä teoksista ovat paremmin
kirjoitettuja kuin toiset. Jotkut ovat
kattavampia. Ikävä kyllä ne ovat ainoastaan
englannin kielellä. Se negatiivinen piirre on
melkein jokaisessa teoksessa että niiden
kirjoittajat ovat arminiolaisia pelastusopiltaan,
eli heidän pelastusoppinsa on epäraamatullinen.
Jostain syystä on hyvin vaikeaa löytää jotain
karismaattisuutta arvostelevaa kirjallisuutta
jonka kirjoittaja olisi pelastusopillisesti
raamatullinen ja oikeaoppinen. Ja eräs muu
epäkohta on että kirjoittajat eivät tee mitään
erotusta todellisista ja vääristä uskovista, vaan
mieltävät suurin piirtein jokaista kristityksi
joka on hurmosliikkessä, vaikka Raamatun
todistuksen perusteella pitää sanoa että
murskaava enemmistö hurmosliikkeen sisällä
olevista ihmisistä ovat vääriä käännynnäisiä
jotka ovat eksytettyjä ja eksyttävät (vrt.
Matt.7:22-23, Juudaksen kirje, 2Piet.2 luku,
2Tess.2:9-12). Ja monet kirjoittajat ovat tehneet
sen suuren vääryyden että mieltävät sellaisia
susia kuten Benny Hinn, David Wilkerson, David
DuPlessis, Kathryn Kuhlman, John Wimber jne. jne.
todellisiksi kristityiksi, huolimatta kaikista
heidän turmiollisista harhaopeistaan jolla
eksyttävät (2Piet.2:1). He ovat olleet
raukkamaisia pelkureita jotka eivät ole
uskaltaneet puhua totuutta näistä susista (ehkä
koska itse seisovat samassa väärässä
evankeliumissa, arminiolaisuudessa). Ja eräs
toinen asia josta on pakko varoittaa on se, että
useat näistä opettavat väärin mitä
vanhurskauttamisoppiin tulee. Eli opettavat että
ns. sydämen usko on se asia joka vanhurskauttaa
syntisen pyhän Jumalan edessä. Tämä on harhaoppi.
Raamattu opettaa selvästi että Jumala
vanhurskauttaa jumalatonta sulasta armosta,
Kristuksen kautta ainoastaan (Room.3:24, 5:9,
19).Mutta silti olen kiitollinen että tällaisia
teoksia on kirjoitettu, huolimatta
edellämainituista epäkohdista. Ja useimmat näistä
teoksista ovat täysin raamatullisia opettaessaan
armolahjoista ja kaikesta mitä liittyy
karismaattisuuteen. Joten raitista evankeliumia
ei löydy näistä teoksista, eikä se olekaan niiden
ensisijainen tarkoitus, mutta hyvää informaatiota
koskien nykyajan ihme- ja merkkiliikehdintää ja
raitista opetusta Pyhän Hengen lahjoista.
Yllämainittu, että kirjoittajat seisovat toisessa
evankeliumissa, saa minut hieman empimään,
suositella vai eikö suositella näitä teoksia. Sen
tähden minun on varoitettava tästä epäkohdasta.
Tämän lisäksi olen tietoinen että jotkut näistä
kirjoittajista opettavat sitä harhaoppia että
todellisessa Jumalan lapsessa voi olla demoneja,
plus että opettavat (katolilaisittain) että näitä
henkiä tulisi ajaa ulos käskemällä (eksorkismi).
Raamatun totuus on että aidossa kristityssä ei
koskaan voi olla demoneja, mutta väärässä
uskovassa voi olla ja useimmiten onkin. Mutta
henkien ulosajamisen lahja ei enää ole voimassa,
vaan lakkasi apostolien myötä. Esim. tunnettu
demonologian ”ekspertti”, saksalainen Kurt Koch,
opetti eksorkismia ja oli harhaoppinen. Se
mielenkiintoinen asia tulee kuitenkin ilmi hänen
teoksistaan että on olemassa tiettyjä henkiä
jotka menevät vääriin uskoviin ja saattavat näitä
puhumaan väärällä kielilläpuhumisen lahjalla (ja
antavat muita vääriä henkilahjoja). Koch ja muut
tekivät sen virheen että suoraan kysyivät näiltä
hengiltä (”eksorkismin” yhteydessä) kysymyksiä
tyyliin ”sinä henki, tunnustatko Jeesuksen
Herraksi?” tai ”tunnustatko sinä henki että
Jeesus Kristus on tullut lihassa?” Jos henki
vastasi (ihmisen äänellä ja hänen puheelimiä
käyttäen) ”kyllä, tunnustan että Jeesus on Herra”
tai ”Kyllä, tunnustan että Jeesus Kristus on
tullut lihassa”, Koch teki sen väärän
johtopäätöksen että Kristuksen Henki puhui. Jos
vastaus oli negatiivinen (tai epämääräinen) Koch
veti sen (oikean) johtopäätöksen että
kyseisessä ”uskovassa” oli väärä henki. Mutta hän
teki se virheen että alkoi ajamaan ulos
käskemällä, ja tämä usein kesti monta tuntia.
Aina hän ei ollut varma onnistuiko se. Koch ei
omistanut Pyhän Hengen arvovaltaa eikä armoitusta
tehdä tällaista, se oli jo kauan sitten lakannut.
Apostolinen lahja ajaa ulos riivaajia oli
täydellisen tehokas, henget tulivat heti ulos,
yksi käsky riitti. Kochin ja muiden eksorkistien
toiminnassa henget usein tekivät valhe
ulostuloja. Näytti siltä että olivat tulleet ulos
kyseisestä henkilöstä, mutta myöhemmin ilmeni
etteivät olleetkaan tulleet ulos, koska nämä
nykypäivän eksorkistit toimivat omassa
voimassaan. Johannes (1Joh.4:1) ei tarkoittanut
että tulisi kysyä näkymättömiltä demonihengiltä
kysymyksiä niinkuin esim. Koch teki. Asiayhteys
näyttää että tuli koetella ihmisiä ja heidän
suunsa tunnustusta, oppia, vrt. 2Joh.7-11.
Kaikista edellämainituista epäkohdista ja
heikkouksista huolimatta (ja niitä huomioiden)
pyrin laatimaan listan teoksista jotka voivat
olla avuksi sellaiselle joka haluaa tietää
totuuden helluntalaisuudesta, karismaattisuudesta
ja hurmoshenkisyydestä yleensä, mutta joka ei ole
pystynyt löytämään hyvää materiaalia näistä
asioista, olipa ihminen sitten todellinen Jumalan
lapsi taikka muuten eksytetty kanssaihminen.

Jos joku ei tiedä mitä sana
arminiolainen/arminiolaisuus on niin sanon sen
tässä. Arminiolaisuus on tunnettu harhaoppinen
pelastusopillinen systeemi joka sai nimensä
Jacobus Arminiuksen mukaan. Tämä vaikutti
Hollannissa 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun
alussa. Hän mm. uskoi ja opetti seuraavia
harhaoppeja 1. Osittaista syntiturmelusta
(vapaata tahtoa) 2. Ehdollista valitsemusta
pelastukseen (ennaltanähdyn uskon ja parannuksen
perusteella) 3. Universaalista sovitusta (Kristus
lunasti jokaisen Aadamin jälkeläisen) 4.
Vastuttavissa olevaa armoa (vapaata tahtoa) 5.
Ehdollista pelastuksen pysyvyyttä. Jotkut
arminiolaiset (esim. USA:n fundamentalistit)
uskovat neljää ensimmäistä oppia mutta sitten
(oikein) uskovat pelastuksen ehdotonta ja varmaa
pysyvyyttä, mutta silti he seisovat toisessa
evankeliumissa (vrt.2Kor.11:4). Arminiolaisuus ei
saanut alkunsa Arminiuksesta vaan hän oli eräs
pääteologi joka systematisoi näitä vääriä oppeja
oppisysteemiksi. Suurella todennäköisyydellä
uskon että se harhaoppi mikä vaikutti Galatian
seurakunnassa oli suurin piirtei sama kuin
arminiolaisuus.

Joku voi ounastella mitä sessationismi on. Se
tulee englanninkielisestä sanasta ”cessationism”.
Se on se oikeaoppinen uskomus armolahjoista joka
on aina vallinnut kristikunnassa apostolien
jälkeen, ns. kirkkoisistä alkaen (lukuunottamatta
muutama hurmoshenkinen lahko kuten Montanismi,
Irvingiläisyys, sekä viimeisen vuosisadan suuri
ihme- ja merkkiliikehdintä Helluntalaisuus ja sen
haaraumat Karismaattisuus,
Katoliskarismaattisuus, Uskon Sana liike, Kolmas
Aalto (Wimberiläisyys) josta lähti
Torontolaisuus). Sessationisti uskoo, sekä
Raamatun kokonaisilmoituksen perusteella että
historian todistuksen perusteella, että ihme- ja
merkkilahjat lakkasivat apostolien myötä, ja että
ne nykypäivän (näennäiset) ihmelahjat
(kielilläpuhuminen, profetoiminen, riivaajien
ulosajo jne. jne.) jotka ilmenevät
hurmosliikkeessä ovat Saatanan antamia
väärennöksiä (vrt.2Tess.2:9-12). Joku kirjoittaja
voi olla semi-sessationismi, eli voi uskoa että
joku tai muutama ihme- ja merkkilahja on vielä
voimassa (mikä on väärä uskomus). Mutta sen
tähden että hän antaa hyödyllistä informaatiota
karismaattisesta eksytyksestä olen sisällyttänyt
hänet tänne.

1. Thomas R Edgar: Satisfied by the promise of
the Spirit. Kregel Resources 1996. 283s.
- sessationistinen näkökanta, eli että ihme- ja
merkkilahjat lakkasivat apostolien myötä
- parhaimpia teoksia mitä olen löytänyt, mm.
kumoaa Jack Deeren vääriä uskomuksia

2. Wilson Ewin: The Pied Piper of the Pentecostal
Movement – The Spiritual Power of the New World
Order.
1996, 80 s. Kirjoittaja arminiolainen. Eräs
parhaimpia teoksia. Hyvin dokumentoitu, monta
kuvaa. Paljastaa helluntalaisten ekumeniaa Paavin
ja Katolisen porttokirkon kanssa.

3. David W Cloud: Is Healing in the Atonement?
Way of Life Literature 1990. 49s. Kirj.
arminiolainen. Kaataa sen harhaopin että
Kristuksen lunastukseen kuuluu fyysinen terveys
maanpäällisessä elämässä. Paljastaa
tunnettuja ”parantajaevankelistoja” kuten
Kuhlman, Wigglesworth, Oral Roberts, Jack Coe,
Happy Hunters, Branham jne jne. Valaiseva.
http://www.wayoflife.org/fbns/ishealing01.htm

4. William A Nolen, M.D.: Healing – A Doctor in
search for a Miracle. Random House 1974. 309s.
Lääkäri tarkastelee ns. uskolla parantajia, mm.
pitkä raportti Kuhlmanista. Sekulaarinen ja
tieteellinen näkökanta, mutta näyttää että
Kuhlmanin ihmeet useimmiten olivat epätäydellisä
ja jättivät ihmisiä samaan tilaan kuin missä
tulivat hänen kokouksiinsa.

5. Chris Hand: Falling Short? The Alpha Course
Examined. Day One Publications 1998. 104s.
Objektiivinen kritiikki Alpha kurssista.
Paljastaa sen Torontolaisia juuria ja sen
ekumenisen hengen, sekä karismaattista eksytystä
jota sen kautta tuodaan.

6. Peter Masters: The Healing Epidemic. The
Wakeman Trust 1988. 228s. Paljastaa
karismaattisuuden vääriä opetuksia parantumisen
armolahjoista, sekä muutamia julkisia ns.
ihmeparantajia. Opettaa myös sessationismia, sekä
koskettelee harhaoppia jota tunnetaan ”muistojen
parantamisena” (memory healing). Kaataa myös
karismaattisten harhaoppista demonologiaa. [huom.
kirj. opettaa väärin sydämen uskon kautta
vanhurskautumista Jumalan edessä, vrt. Room.5:19,
3:24]

7. Sir Robert Anderson: Spirit Manifestations and
the Gift of Tongues. Loiseaux Brothers 1935. 32s.
Näyttää mikä väärä henkivalta vaikutti
Irvingiläisyydessä, 1830-luvun Englannissa. Tämä
hurmosliike oli helluntalaisuuden prototyyppi.

8. Prof. David J Engelsma: Try the Spirits – A
Reformed Look at Pentecostalism. 1987. 39s.
Keskittyy helluntalaisuuteen ja koettelee sen
henkeä ja hedelmää. Osoittaa sen
kielilläpuhumista vääräksi. Hyvä.
http://www.prca.org/pamphlets/pamphlet_59.html


9. R A Huebner: The Word of God versus
the ”Charismatic Renewal”. Present Truth
Publishers 1988. 228s. Opettaa sessationistisesti
armolahjoista. Osoittaa karismaattisuuden ja
helluntalaisuuden eksytykseksi. Antaa esimerkkejä
vastaavanlaisista eksytyksistä kristikunnan
historiassa. Näyttää miten vastaavia ilmiöitä
(mm. mongerrusta, kaatumista) esiintyy
pakanauskonnoissa. Erittäin informoiva.

10. George E Gardiner: The Corinthian
Catastrophe. Kregel Publications 1974. 63s.
Selittää mitä tapahtui Korinton seurakunnassa.
Vertaa nykyiseen hurmoseksytykseen.

11. Victor Budgen:The Charismatics and the Word
of God – A biblical and historical perspective on
the charismatic movement (Enlarged edition).
Evangelical Press 1989. 313. Todella kattava.
Antaa myös monen ns. kirkkoisän näkemyksiä
kyseisestä aiheesta ja näyttää että he mielsivät
ihmelahjojen lakanneen apostolien myötä.

12. B B Warfield:Counterfeit Miracles. The Banner
of Truth Trust 1995 (alkuperäispainos ilmestyi
1918). 327 s. Koskettelee vääriä ihmeitä mm.
Roomalaiskatolisuudessa, Irvingiläisyydessä.
Puhuu myös ”uskolla parantamisesta” ja näyttää
sen vääräksi. Hyvä.
http://www.christianbeliefs.org/books/cm/cm-
contents.html [huom. websivun vakaumus
arminiolainen]

13. Hank Hanegraaff: Christianity in Crisis.
Harvest House Publishers 1997. 587s. Kirjoittaja
itse lievästi karismaattinen (ei sessationisti)
sekä arminiolainen. Mutta kirja aika hyvin
paljastaa Uskon Sana liikkeen harhaoppeja ja
näkyvimpiä susia. Eräs kattavimmista teoksista
niistä jotka tutkivat Uskon Sana kulttia.

14. G H Lang: The Early Years of the Modern
Tongues Movement. 79s. Keskittyy pääasiallisesti
helluntalaisliikkeen juuriin ja alkutapahtumiin
ja osoittaa että kyseinen liike on ollut eksytys
alusta pitäen. Osoittaa miten T B Barratt, mies
joka toi kielilläpuhumisliikkeen Pohjoismaihin,
oli eksytetty mies. Valaiseva.

15. Hank Hanegraaff: Counterfeit Revival. Word
Publishing 1997. 316s. Kirj. itse karismaattinen
ja arminiolainen. Keskittyy pääasiallisesti
Toronto nauruherätykseen ja arvostelee sitä.
Paljastaa Vineyard liikettä ja Rodney Howard
Brownea. Näyttää kytkennän Mesmerismiin ja
hypnotismiin. Vaikka ei suoraan uskalla sanoa
koko karismaattista liikettä harhaksi niin aika
hyvin näyttää että Torontolaisuus on väärää.

16. Nader Mikhaiel: The Toronto Blessing and
Slaying in the spirit – the telling wonder. Nader
Mikhaiel 1992. 282s. Ehkä paljastavimpia kirjoja
mitä ns. ”hengessä kaatumisilmiöön” tulee.
Näyttää kytkennät hypnotismiin. Näyttää että
samaa tapahtui Azusa kadun ”herätyksessä” kun
helluntailiike oli nuori. Ikävä piirre että
kirjoittaja näyttää uskovan että aidossa Jumalan
lapsessa voi olla riivaajia. Arminiolainen.

17. Hugh F Pyle: The Truth about Tongues and the
Charismatic Movement. Sword of the Lord
Publishers 1989. 150s. Kirj. vahvasti
fundamentalistinen ja arminiolainen. Paljastaa
nykyisen kielilläpuhumisen väärennökseksi, sekä
näyttää hurmosliikkeen huonoa hedelmää. Perusteos.

18. Wilson Ewin: The Spirit of Pentecostal-
Charismatic Unity – The Pope’s Recent meetings
with renewal leaders. 36s. Kirj. arminiolainen
fundamentalistibaptisti. Harvinaisen valaiseva
kirjanen mitä tulee helluntailiikkeen ekumeniaan
paavin kanssa. Kuvia.

19. David W Cloud: The Laughing Revival – From
Azusa to Pensacola. Way of Life Literature 1998.
186s. Kirj. vahvasti fundamentalistinen sekä
arminiolainen. Antaa sen väärän kuvan että
hurmosliikkeessä on paljon todellisia kristittyjä
(koska on yhtä lailla arminiolainen). Muuten
kirja on hyvä ja valaiseva. Näyttää hyvin
helluntailiikkeen mädänneitä juuria. Paljastaa
liikkeen alkuhahmoja, Parham, Dowie, Irwin,
Sandford, Seymour jne harhaoppisiksi. Paljastaa
myös sellaisia tunnetumpia susia kuten Aimee
Semple McPherson, Branham, Kuhlman, A A Allen,
Jack Coe, David DuPlessis, Wigglesworth, Hagin,
Wimber, R Howard Browne. Näyttää myös miten
nykyajan gospel-rock musiikki on tämän liikkeen
hedelmä. Kaikenkaikkiaan informoiva teos.

20. David W Cloud: Charismatic Confusion in
Indianapolis. Way of Life Literature 1987.
55s.Kirjoittajan silminnäkijäraportti
ekumeenisesta konferenssista missä oli sekä
helluntalaisia, karismaattisia että
Roomalaiskatolilaisia. Lyhyesti myös mainintaa
Reinhard Bonnkesta joka oli myös mukana.
Paljastaa myös Billy Grahamia (arminiolainen) ja
hänen kytkentöjään karismaattiseen liikkeeseen.
Myös vastaa kysymykseen ”onko lunastuksessa
luvattu fyysinen terveys maanpäälliseen elämään?”

21. David W Cloud: The Pentecostal-Charismatic
Movement Yesterday and Today. Way of Life
Literature 1995. 49s. Lyhyesti kuvaa nykyistä
ihme- ja merkkiliikettä lukuisine haaroineen;
helluntalaisuutta, Assemblies of God, Latter
Rain, Kolmas Aalto, Karismaattinen uudistus,
Uskon Sana, Aglow, Catholic-Charismatic renewal,
Full Gospel Bussinessmen. Lyhysesti näyttää
liikkeen ydinharhat. Paljastaa sen tunnetuimpia
keulahahmoja; Jim Bakker, Dennis Bennett, Jamie
Buckingham, Paul Yonggi Cho, Kenneth Copeland,
DuPlessis, Cerullo, Hagin, Jack Hayford, Marilyn
Hickey, Benny Hinn, R Howard Browne, Happy
Hunters, K Kuhlman, Pat Robertson, Demos
Shakarian, David Wilkerson, John Wimber.

22. Moreno Dal Bello: Atonement Where? A Biblical
Analysis of the Disturbing claims put forward by
the Faith Movement. 60s. Kirj. oli itse Uskon
Sana –liikkeen eksyttämä ja tässä paljastaa sen
saatanallisen pelastusopin. Eritoten pajastaa
Kenneth Copelandin. Näyttää myös liikkeen juuret
E W Kenyonista. Hyvä.
http://www.banner.org.uk/wof/moreno1.html

23. Alexander Seibel: The Church Subtly Deceived.
Chapter Two 1996. 120s. Kirj. näyttää uskovan
että kristittyyn voi tulla riivaajia ja tämä on
harhaa eikä osaa tehdä erotusta oikeasta ja
väärästä uskovasta. Vääriin käännynnäisiin (vrt
Juudas) voi tulla, mutta ei todelliseen Jumalan
lapseen jossa Kristuksen Henki asuu. Muuten kirja
on paljastava ja hyvä, ja käy läpi
ihmelahjaliikkeen ydinharhoja sekä näyttää sen
okkultistisen luonteen. Reinhard Bonnkea myös
mainitaan lyhyesti sutena.

24. Alexander Seibel: The Church Infiltrated –
Confronting the darkness. Chapter Two 1991. 283s.
Sama harha esiintyy tässäkin kirjassa. Muuten
valaiseva. Käsittelee laajsti Korinton
seurakuntaa ja sen ongelmia sekä hieman
armolahjoja sessationistisesta näkökannasta.
Käsittelee laajalti nykyajan kätten päälle
panemista raamatun valossa ja toteaa että
nykypäivän kättenpäällepaneminen on eräs keino
jolla väärät henget siirtyvät ihmisestä toiseen.

25. Peter Glover (editor): The Signs and Wonders
Movement – Exposed. Day One Publications 1997.
112. Neljän sessationistin yhteisteos. Käsittelee
ensi kädessä Kolmannen Aallon ja Torontolaisuuden
eksytystä. Myös käsitellään hypnotismia ja miten
se liittyy tähän liikehdintään. Hyvä.

26. Mike R Taylor: Do Demons Rule Your Town?
Grace Publications 1993. 139s. Ensi kädessä
käsittelee Kolmannen Aallon vääristynyttä
demonologiaa, eritoten ns. hengellistä
sodankäyntiä ja osoittaa sen epäraamatulliseksi.

27. Cecil Andrews: Charting a course through
Charismatic waters. Cecil Andrews 1990. 62s.
Pieni kirjanen joka käsittelee Kolmannen Aallon
harhoja. Näyttää mikä on Raamatun oppi Pyhän
Hengen kasteesta. Paljastaa John Wimberiä ja
Gerald Coatesia. Näyttää miten ihmelahjat
kuuluivat apostoliseen aikaan. Hyvä.

28. George Zeller: The Charismatic Movement – 35
Doctrinal Issues. The Middletown Bible Church.
37s. Kirj. arminiolainen. Käsittelee kyseisen
liikkeen ydinharhoja ja vastaa raamatulla. Hyvä.
http://www.rapidnet.com/~jbeard/bdm/Psychology/cha
r/35.htm