Katainen ja Virkkunen puolustavat pakkoruotsia sillä, että oppilailla täytyy olla samat mahdollisuudet jatko-opintoihin tulevaisuudessa. Kaikista suomalaisista suunnitellaan valtion ja kuntien virkamiehiä joille vaatimuksena on pakollinen ruotsin osaaminen. Mm. venäjää ei voida opiskella ruotsin kustannuksella siksi, että silloin eivät esim. Itä-Suomen koulujen oppilaat olisi samalla viivalla jatko-opintoihin. Kukaan ei ole kysynyt Lipposelta tai hänen kumppaneiltaan kuinka hyvin nämä sisämaan koululaiset ovat tasa-arvoisia ruotsin suhteen vaikkapa pääkaupunkiseudun koululaisiin nähden joilla ainakin teoriassa on mahdollisuus kuulla ruotsia, jota taas hyvin harvalla sisämaassa on?
Pakkoruotsilla ja Suomen keinotekoisella kaksikielisyydellä ylläpidetään ylimitoitettua tulonsiirtoa ruotsinkieliselle väestönosalle ja ennenkaikkea helpompaa opintietä korkeampaan koulutukseen. Tästä on vankkaa tilastotietoa hyvin laajasti.
Pakkoruotsilla ja Suomen keinotekoisella kaksikielisyydellä ylläpidetään ylimitoitettua tulonsiirtoa ruotsinkieliselle väestönosalle ja ennenkaikkea helpompaa opintietä korkeampaan koulutukseen. Tästä on vankkaa tilastotietoa hyvin laajasti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo svekoargumentti on tyypilllinen kehäpäätelmä eli valhe.
Ensin luodaan turha laki, joka vaatii kaikilta virkaruotsia. Sitten vedotaan tuohon turhaan lakiin!
Svekopäättäjät unohtavat tarkoituksella sen tosiasian, että koulujen pakkoruotsi ja yleinen virkaruotsi-vaatimus on yhteydessä toisiinsa.
Tottakai virkaruotsi-vaatimus poistuu koulujen pakkoruotsin poistumisen myötä!
Tarvittavat ruotsinkieliset palvelut pystytään helposti hoitamaan suruvirkailijoiden ja tulkkien avulla.
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä siitä huolimatta heistä pääsee yli 50% korkeakouluun kun suomalaisista pääsee vain 30%. Miten Lipponen, Niinstö, Katainen, Sasi, Virkkunen ym. sen selittävät?
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html
HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
Jostain syystä monet vaikuttajat kääntyvät kannattamaan valinnan vapautta kieliopinnoissa vasta päästyään eläkkeelle.
Miksi? Suomessahan pitäisi olla mielipiteen vapaus eikä mielipidevainoja suvaita.Koskeeko tämä ollenkaan Suomen kielipolitiikkaan kriittisesti suhtautuvia.
Esimerkkejä: Jarmo Virmavirta, Osmo Soininvaara, Jukka Kemppinen...
http://ryyti.blogspot.com/search/label/Jukka Kemppinen