Kreikkalaiset kuntamme
Kirjoittanut Kalle Isokallio
Kreikka on noussut holtittoman rahankäytön symboliksi. Puhutaan jopa moraalikadosta. Siellä on eletty ja taidetaan edelleen elelleenkin elellä huolettomasti yli varojen. Ja mikä oli eläessä, lainaraha on halpaa. Julkisen sektorin menot ylittävät tulot, mutta hällä väliä. Zorbakset tietävät, ettei Kreikkaa voi asettaa konkurssiin. Euroveljet tulevat ja pelastavat. Huonoimmassakin tapauksessa ei tapahdu muuta kuin että velat pyyhitään pois ja peli alkaa uudestaan.
Moinen meno ärsyttää. Jopa siinä määrin, että Suomi pani pönkän ovelle eikä enää suostu rahoittamaan etelän veljiä. Kuitenkin me jatkamme samaa holtitonta rahoitusta omassa maassamme. Jos Kreikka vaihdetaan moraalikatoa kuvattaessa suomalaiseksi kunnaksi, niin sama on tilanne. Kunnat saavat halpaa lainaa, ne elävät yli varojensa, eikä niitä voi asettaa konkurssiin. Veroäyrin korotuksellekin on kunnissa kipuraja, vaikka menoja kasvatettaisiin kultaamalla kuntakeskuksen jalkakäytävät. Valtio rientää apuun, ettei äyri nouse yli äyräidensä.
Kuntavaalien kipupiste ei ole se, että kuntia pannaan yhteen. Todellinen kipupiste on se, kuinka kauan menestyvät kunnat sallivat valtion pakko-ottaa osan niiden kuntalaisiltaan keräämistä verotuloista ja lähettävän ne ”kreikkalaisiin” kuntiin. Siitä ei äänestetä kunnallisvaaleissa, se päätetään eduskunnassa.
Kun oppositio meluaa kuntaliitoksista, se haluaa levittää sumuverhoa peittääkseen todellisen ongelman. Kunnallinen itsemääräämisoikeus on historian myytti. Ei sellainen yksikkö voi olla itsellinen, jolle eduskunta määrää menoja ja jonka rahoitus hoidetaan verottamalla muiden kuntien asukkaita. Koko kuntarahoitus pitää laittaa remonttiin, eikä kuluttaa aikaa näpertelemällä kuntarajojen kanssa.
Koska hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tuotetaan kunnissa, hyvinvointipalvelujen rahoituskin tulisi hoitaa siellä. Nyt rahaa vispataan edes takaisin valtion ja kuntien välillä sellaisella vauhdilla, ettei kukaan tiedä kuka mistäkin maksaa. Suoraviivaisempaa olisi laskea reippaasti valtion veroja ja nostaa kunnallisveroja. Niin tekemällä eduskunnan toimiinkin voisi tulla järkeä. Jos kansanedustajilta poistetaan illuusio siitä, että valtion kassasta voidaan loputtomasti lappaa rahaa kuntiin kattamaan turhia vaatimuksia palvelujen laajentamiseksi, painopiste palautuisi siihen, että huolehditaan peruspalveluista ja luovutaan byrokratiaa lisäävistä hömpötyksistä. Kaikkia kuntia ei kannata pakottaa tarjoamaan peruspalvelujen lisäksi samoja ylimääräisiä palveluja kuin suurissa kaupungissa on tarjolla.
Jos veroremontti on liian radikaali, sovitaan edes siitä, että tuhlaileville kunnilla annetaan rahat valtion, ei muiden kuntien keräämistä veroista. Silloin kansanedustajat joutuisivat miettimään, mitä mikäkin vaatimus maksaa. Nyt nuo vaatimukset voi maksattaa menestyvillä kunnilla.
Kirjoittanut Kalle Isokallio
Kreikka on noussut holtittoman rahankäytön symboliksi. Puhutaan jopa moraalikadosta. Siellä on eletty ja taidetaan edelleen elelleenkin elellä huolettomasti yli varojen. Ja mikä oli eläessä, lainaraha on halpaa. Julkisen sektorin menot ylittävät tulot, mutta hällä väliä. Zorbakset tietävät, ettei Kreikkaa voi asettaa konkurssiin. Euroveljet tulevat ja pelastavat. Huonoimmassakin tapauksessa ei tapahdu muuta kuin että velat pyyhitään pois ja peli alkaa uudestaan.
Moinen meno ärsyttää. Jopa siinä määrin, että Suomi pani pönkän ovelle eikä enää suostu rahoittamaan etelän veljiä. Kuitenkin me jatkamme samaa holtitonta rahoitusta omassa maassamme. Jos Kreikka vaihdetaan moraalikatoa kuvattaessa suomalaiseksi kunnaksi, niin sama on tilanne. Kunnat saavat halpaa lainaa, ne elävät yli varojensa, eikä niitä voi asettaa konkurssiin. Veroäyrin korotuksellekin on kunnissa kipuraja, vaikka menoja kasvatettaisiin kultaamalla kuntakeskuksen jalkakäytävät. Valtio rientää apuun, ettei äyri nouse yli äyräidensä.
Kuntavaalien kipupiste ei ole se, että kuntia pannaan yhteen. Todellinen kipupiste on se, kuinka kauan menestyvät kunnat sallivat valtion pakko-ottaa osan niiden kuntalaisiltaan keräämistä verotuloista ja lähettävän ne ”kreikkalaisiin” kuntiin. Siitä ei äänestetä kunnallisvaaleissa, se päätetään eduskunnassa.
Kun oppositio meluaa kuntaliitoksista, se haluaa levittää sumuverhoa peittääkseen todellisen ongelman. Kunnallinen itsemääräämisoikeus on historian myytti. Ei sellainen yksikkö voi olla itsellinen, jolle eduskunta määrää menoja ja jonka rahoitus hoidetaan verottamalla muiden kuntien asukkaita. Koko kuntarahoitus pitää laittaa remonttiin, eikä kuluttaa aikaa näpertelemällä kuntarajojen kanssa.
Koska hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tuotetaan kunnissa, hyvinvointipalvelujen rahoituskin tulisi hoitaa siellä. Nyt rahaa vispataan edes takaisin valtion ja kuntien välillä sellaisella vauhdilla, ettei kukaan tiedä kuka mistäkin maksaa. Suoraviivaisempaa olisi laskea reippaasti valtion veroja ja nostaa kunnallisveroja. Niin tekemällä eduskunnan toimiinkin voisi tulla järkeä. Jos kansanedustajilta poistetaan illuusio siitä, että valtion kassasta voidaan loputtomasti lappaa rahaa kuntiin kattamaan turhia vaatimuksia palvelujen laajentamiseksi, painopiste palautuisi siihen, että huolehditaan peruspalveluista ja luovutaan byrokratiaa lisäävistä hömpötyksistä. Kaikkia kuntia ei kannata pakottaa tarjoamaan peruspalvelujen lisäksi samoja ylimääräisiä palveluja kuin suurissa kaupungissa on tarjolla.
Jos veroremontti on liian radikaali, sovitaan edes siitä, että tuhlaileville kunnilla annetaan rahat valtion, ei muiden kuntien keräämistä veroista. Silloin kansanedustajat joutuisivat miettimään, mitä mikäkin vaatimus maksaa. Nyt nuo vaatimukset voi maksattaa menestyvillä kunnilla.
Vastaukset 27
Vanhimmat
>>>Koska hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tuotetaan kunnissa, hyvinvointipalvelujen rahoituskin tulisi hoitaa siellä. Nyt rahaa vispataan edes takaisin valtion ja kuntien välillä sellaisella vauhdilla, ettei kukaan tiedä kuka mistäkin maksaa. >Jos veroremontti on liian radikaali, sovitaan edes siitä, että tuhlaileville kunnilla annetaan rahat valtion, ei muiden kuntien keräämistä veroista.
Kepulaiset kuvittelevat, että jossakin - muualla - on pohjaton rahasampo, josta voidaan ammentaa vastikkeettomia tukiaisia suurmaanomistajille ja kuoleville kepu-kunnille.
Onhan kivaa pitää muutaman tuhannen asukkaan kunnassa kunnnantaloa, kaupunginjohtajaa, laumaa päälliköitä, kunnan valtuustoja, hallituksia ja lautakuntia, jne yms. jotka kuluttavat sekä jakavat oikeiden kuntien ja veronmaksajien tienaamaa rahaa - tukiaisia kuittaaville maanomistajille.
Kepulaiset laittavat kaiken "valtion" maksettavaksi, kun he eivät veroja maksa läheskään samaa määrää kuin kuluttavat.
..hallinnon aikana se virkamieskunta on paisunut suomessa.
Maatalousminiseriö aluehallintoineen ja kepukunnat lautamiehineen ja byrokratioineen ovat virkamiesarmeijoiden kotipesät. Kaikki kuluttavat oikeaa rahaa jakamalla tukiaisia suurmaanomistajille. Näin todellisiin tukiaisvahinkoihin tulee laskea mukaan tukaishallintojen mammuttikulut.
Ökyisäntien vallankäyttö on tuhonnut kepualueet ja -maakunnat. Rahaa vain pitäisi saada aina lisää ja lisää.
Kepu huutaa: antakkkkieee rahhhhhoooo..... ja palojoooo...
kunnissa on 3% kokonaismenoista. Vaikka ne poistettaisiin kokonaan niin se ei toisi suuria säästöjä.
Miten sinä säästäisit kuntamenoissa?
en ole ennen moista kuullut, että lautamiehet jakaisivat tukijaisia ??
Jos kuntia tarvitaan, niiden on oltava riittävän kokoisia ja omillaan toimeen tulevia. Suomessa elinvoimaiset ja kasvavat kunnat ovat kokoluokkaa 300 000 - 600 000 asukasta.
Nykyiset minatyyrikunnat selviävät lähinnä edustus- ja lobbaustoiminnasta. Kriittistä massaa juuri mihinkään toimintoon ei ole ollut pitkään aikaan.
suomessa olisi vain yksi kunta niin mistä se säästö syntyy?
on demaritollolla vaipoissa.
>>>Jos kuntia tarvitaan, niiden on oltava riittävän kokoisia ja omillaan toimeen tulevia. Suomessa elinvoimaiset ja kasvavat kunnat ovat kokoluokkaa 300 000 - 600 000 asukasta.
Millä tavalla niitä säästöjä syntyisi jos suomessa olis 140 000 asukkaan kunnat?
Ei tuo väite kunnan asukkaiden määrästä kerro mitään. Olisi hyvä kertoa myös miten ne säästöt tulevat noilla suuremmilla kunnilla????
Sosiaalipalvelut ja koulutus vievät kuntien rahoista 80%. Pystytäänkö tätä pottia pienetämään suuremmilla kunnilla.
'
Kyse siis kuuluu kuka jätetään hoitamatta ja koulutta,matta suuremmissa kunnissa säästöjen saamiseksi? Noihin menoihin menee täsmälleen sama rahamäärä riippumatta siitä kuin isoissa kunnissa niitä toteutetaan.
Sitten mihin tuo 20% kuntien menoista menee?
Kulttuuritoimeen, raknetamiseen ja muihin kuntaöaten palveluihin. MM. rakennustarkastuksen ja lupien myöntämiseen, jätehuoltoon......
Siis mitä VALTION kunnille määräämiä palveluita karsittaisi???
"Noihin menoihin menee täsmälleen sama rahamäärä riippumatta siitä kuin isoissa kunnissa niitä toteutetaan."
No kun ei... Sehän se tässä on... Otetaan esimerkki että on kolme kyläkoulua joita lämmitetään, remontoidaan, aurataan lumet, hoidetaan ruokailut, on sähkölaskut, on vesilaskut jne jne ja joissa on jokaisessa kolme opettajaa (yhteensä 9) ja 60 (yhteensä 180) oppilasta. Tai on yksi keskuskoulu jossa on yhden rakennuksen kulut, 6 opettajaa ja 180 oppilasta.
Näissä
"Niin, miksi ne tuotetaan kunnissa? Valtionhan asia pitäisi hoitaa, eikä sälyttää päättämänsä rasitteet muille. Kunnat eivät hyvinvointipalveluista päätä, ne vain joutuvat tekemään, mitä valtiovalta määrää.
Useissa valtioissa hyvinvointipalvelut ovat valtion tuottamia. Vielä yleisempää on, että hyvinvointipalvelut tuottaa maakuntahallinto, joka meiltä lähes ainoana valtiona puuttuu kokonaan. Näissä tapauksissa maakunnilla on usein myös veronkanto-oikeus."
tapauksissa kyseinen hallinto päättää myös palvelujen sijoittamisesta. Onko vanhainkoti joka kunnassa? No ei... Onko terveyskeskus joka kunnassa? No ei...
Tässä keskustelussahan aiheena eivät ole nuo kuvitteelliset säästöt, vaan Kalle Isokallion ajatus siitä, että luovuttaisiin kuntien välisistä tulonsiirroista, mikä johtaisi suuriin ongelmiin hyvinvointipalvelujen järjestämisessä kunnissa, joissa ei asu suurta määrää suuripalkkaisia herroja.
Vaihtoehtoja on kaksi:
1) Hyvinvointipalvelut ryhdytään maksamaan valtion budjetista.
2) Hyvinvointipalvelut maksetaan edelleen paikallisista budjeteista, mikä kuitenkin edellyttää paikalliskäsitteen laajentamista, koska pienissä maalaiskunnissa ei ole riittävästi suuripalkkaisia herroja verotettavaksi. Paikalliseen veropohjaan on siis saatava laajennusta kaupungeista, joissa asuu enemmän myös suurituloisia.
Jälkimmäinen vaihtoehto myötäilee kuntaministerinä toimineen Hannes Mannisen taannoista ajatusta peruspalvelujen perustamista sairaanhoitopiirien pohjalle, joskaan Manninen ei esittänyt, että peruspalvelupiiri joutuisi olemaan täysin omien verotulojensa varassa.
Itse olen hyvinvointipalveluiden vaihtoehdoista valtion budjettirahoituksen kannalla, koska valtionverotus on jo valmiiksi progressiivinen ja säilyttäisi tulonsiirrot myös valtakunnallisissa mittasuhteissa. Meillähän on myös köyhiä maakuntia. Mutta jos tähän valtionrahoitukseen ei päästä, hyvinvointipalvelujen verotusalueet pohjautuisivat nykyisiin sairaanhoitopiireihin. Lisäksi nuo verotusalueet saisivat progressiivisen verotusoikeuden.
Kunnathan voisivat jäädä jäljelle molemmissa tapauksissa hoitamaan palveluja, joita valtio ei ole määrännyt pakollisiksi, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä rakentamista. Isokalliokaan ei esitä kuntia lakkautettavaksi, vaan päinvastoin säilyttäisi ne.
Miksi ei olisi? Itsekin asun kaupungissa, johon liitettyjen kuntien terveysasemat, vanhainkodit ja koulut jatkavat entisellään. Vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvaessa tulee vielä pulaa terveyskeskus- ja vanhainkotitiloista. Vain typerykset lakkauttavat jo valmiiksi rakennettuja tiloja.
En tietenkään mene vastuuseen, etteikö jossakin maakunnassa enin osa päättäjistä ole typeryksiä, mutta suurimmassa osassa uskoakseni ei.
Unohdat kolmannen vaihtoehdon? Tehdään kuntaliitos jossa kunta liitetään osaksi niitä kaupunkiseutuja joissa on "suuripalkkaisia herroja".
Minua eniten ihmetyttää tämä että "pitää saada itse päättää" tai "pitää olla itsenäinen". Mitä ihmeen itsenäisyyttä se on päättää toisten rahoista??? Jos itsenäinen haluaa olla niin sitten järjestää itse myös rahoituksen! Kunnilla on vapaa verotusoikeus, siitä vaan äyriä korottamaan! Se on helppo lisätä menoja kun maksaja on "kaupunkien suuripalkkaiset herrat"...
Entäpä kehitys? Kun rakennetaan uusi vanhainkoti? Mihin luulet tulevan? Noissa maissa missä rahoitus ei ole alunperinkään ollut kuntavetoinen on voitu tehdä jo aikaa sitten järkevämmät ratkaisut. Älä vertaa tyyliin "rusinat pullasta"...
Tuo kolmas vaihtoehtohan sisältyy tuohon kakkosvaihtoehtoon. Valtion kuntien pakollisiksi säätämät palvelut järjestetään siinä kaupungeista ja maalaiskunnista koostuvana "suurkuntana". Pelkkä verotusoikeus ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan progressiivinen verotusoikeus.
Haave, että valtio ottaisi myös rahoitusvastuulleen kunnille määräämistä tehtävistä lienee Suomessa turha haave, mutta saahan sitä haaveilla.
Kyllähän sitä haaveilla saa... Homma voisi toteutuakin jos ei haluttaisi rakentaa sitä uutta vanhainkotia joka notkoon... Valtio myös paitsi rahoittaisi niin määräisi rahojen järkevästä käytöstä. Ei avointa piikkiä veronmaksajien rahoille.
Lopetetaan sitten ne siirrot.
Myös ne tulosiirrot, eli yhteisövertus siihen kuntaan jossa yhteisöverituoton tulos tehdään. Ei niin kuin nyt siihen kuntaan jossa pääkonttori sijaitsee.
Tämä yhteisöverojen tuoton jakaminen yrityksen kotipaikan mukaan on suurin tulossiirto jota suomessa tehdään.
Ei taida Hesassa ollakaan enää kannatusta noiden tulossiirtojen lipettamiseen:D
Nythän on niin että jos tarkastellaan melkein mitä tahansa niin rahoitus on pääsääntöisesti hankkeelle hankittu siellä pääkonttoripaikkakunnalla. Jos ajatellaan vaikka Lapin vesivoimalaitoksia jotka nyt ns tahkoavat rahaa jonka tuotto epäreilusti menee etelän pääkonttoriin. Niin saatiinko niihin rahat Lapin selkosilta? Kylien rahamiehet keräsivät rahat ja rakensivat padot? Jolloin tuotto kuuluu heille? Vai olisiko sittenkin raha tullut etelästä pääkonttorin hankkimana ja ilman tuota rahaa ei olisi mitään voimalaitoksia. Näin tuotto eli siis pääoman tulot kuuluvat pääkonttorille, yhteisövero kohdentuu siis aivan oikein, juuri niin kuin sen pitääkin.
Eiväthän kunnat nytkään saa pitää yhteisöveron tuottoja, valtio nappaa siitä valtaosan. Oliko se peräti 73 prosenttia? Noin paljon valtio vie esimerkiksi Helsingin yhteisöverojen tuotosta ja jakelee sitten rahaa aluepoliittisin perustein ympäri kairoja.
Eli.
Otetaan esimerkki Lapista. Yksi tavoitehan noilla kuntien yhdistämisillä on se että' palvelut voidaan hitaa samassa laajuudessa kuin nyt mutta paremmin ja halvemmalla.
'Yhdisteäänj siis Ranua Rovaniemeen. Rovaniemelle prustetaan yksi keksustkoulu johon kaikki ranuan kouluikäiset kuljetetaan.
Hyvä varmaan on edullista.
Ranualta Rovaniemelle on matkaa 80 kilometriä. Siis esikoulaiset ja ekäluokkalaisetkin kuljetetaan Rovaniemelle kouluun 80 kilometriä. Matka-aika on yhteen suuntaan tunti ja kolme varttia. Matkoihin koululaislla menisi 3,5 tuntia. Kuljetuskustannukset koululaista kohti on 30 euroa per matka. Eli 60 euroa päivä. Ranualla on noin 600 persukouluaista.
Hehehehe. Kuljatukseen tarvittaisi 14 linja-autoa. Laki määrää että odotusaika esikoululaisella ja ekäluokkalaisella ei saa ylittää 15 minuuttia. Eli taiasin kuljetukseen tarvittaisi välikyytejä. Rovanimelktä tulisi vajaista linja-autoja takaisin. Taksikyyti maksaa 200 euroa mukka Rovanimelle.
Siinähän se palvelun laatu ja taso paranisi ja hintakin laskisi.
Ei tuo 80 kilometriä nyt ole matka eikä mikään kun puhutaan Pohjois-Lapinnmatkoista. Jos tuollaisia kuntia rakennetaan niin Nuorgamista kuljeteaan oppilatt Sodankyl'ä'än kouluun. 400 kilometriä per matka.....
Jos on 600 koululaista niin se on jo kannattavan koulupiirin raja. Mutta jos on se 10 oppilaan kyläkoulu niin asia on ihan toinen.
Ja toiseksi esimerkiksi noita kuljetuskustannuksia et voi laskea noin. Kuvitteletko että kunta maksaa autoilijalle hyvästä vakiotulonlähteestä hinnan per vakio lipun hinta? Ei ihme jos teillä siellä pohjoisessa on rahat tiukoilla jos noin menetellään... Meillä täällä etelässä kysytään liikennöitsijältä tarjouksia että "paljollako ajat tuota väliä kaksi kertaa päivässä auto täynnä koululaisia?" ja hinta ei todellakaan ole esimerkiksi 50x60=3.000 euroa per päivä kuten esimerkissäsi per auto vaan jotain ihan muuta... Ei ihan nolla pois perästä mutta lähes?
Isokallio on demari.
Demari puheitten jatkaja.
Uskovainen tollukka puolueelleen.
Saakaan niitä kuunnella.
Kuin jehova.