Tätä on nyt vähän vaikea kuvailla ja ehkä
selittääkkin mutta haluaisin vain kysyä tai ehkä
varmistua asiasta.Silloin kun rukoilen niin
tuntuu että Jumala koskettaisi,tulee
sellanen "hassu" olo,tai miten sen nyt sanoisin...
(Tämä tapahtui viimeksi eilen illalla kun
rukoilin) Ajattelin kysyä että onkohan se sitä
mitä luulen vai kuvittelenko vain?
selittääkkin mutta haluaisin vain kysyä tai ehkä
varmistua asiasta.Silloin kun rukoilen niin
tuntuu että Jumala koskettaisi,tulee
sellanen "hassu" olo,tai miten sen nyt sanoisin...
(Tämä tapahtui viimeksi eilen illalla kun
rukoilin) Ajattelin kysyä että onkohan se sitä
mitä luulen vai kuvittelenko vain?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jumala koskettelee sinua? Kuvittelet vain...
Minun puolestani jokainen saa ratkaista uskooko
Jumalaan, vai onko ateisti. Silti ihmetyttää
edellinenkin kommentti. Jatkuvasti ateistit
valittavat, ettei Jumalasta ole todisteita, eikä
se ole kuin historiankertomus.
Ongelma näyttää olevan yleisesti, ettette te
ateistit ole edes kiinnostuneet mistään
todisteista tai kokemuksista. Jos joku erehtyy
jotain siihen viittaavaa sanomaan, teille tulee
kiire teilata hänet idiootiksi.
Joka etsii avoimesti, löytää, mutta joka etsii
vain arvostellakseen ei voi koskaan mitään
löytääkään.
Eikös se epäily ole aika ymmärretävää kuitenkin?
Eikä täällä kaikkia aivan idiooteiksi olla heti
teilaamassa, joittenkin kanssa voi keskustella
ihan asiallisesti. Uskovien joukosta kyllä löytyy
toki aivan uskomattomia pallinaamoja mutta
ainakaan tämän keskustelun avaajasta minulla ei
ole kovin negatiivinen kuva.
Se, että todistaako mikään jumalasta on
puolestaan asia josta minulla on mielipide.
Mikään ainakaan täällä esille tulleista aiheista
ei todista jumalasta. Todisteina jumalasta on
esitty "jänniä tuntemuksia", "salaperäisiä ääniä
ja kehoituksia" ja vaikka mitä epämääräistä. Ei
tuommoisia juttuja osaa ottaa vakavasti. Ne
pystyy selittämään niin monella tavalla muutenkin
kuin kaikkivaltiaalla jumalalla.
"Uskovien joukosta kyllä löytyy toki aivan
uskomattomia pallinaamoja"
Nyt rankka itsearvio:
Onko Keppo pallinaama??
En.
Valehdella ei saanut.
Jopas olet hassu heebo. Pitäisikö loukkaantua?
Yritätkö tällä todistaa että uskosi on hieno
homma?
Se on hieno homma.
Kokeile.
Miksei se voisi olla vaikkapa enkeli, joka sua
koskettaa ikäänkuin sun uskon vahvistukseksi.
Kyllähän ateistit tämänkin kääntää vaikka miksi,
mutta älä välitä.
Isä pitää susta, musta ja kaikista omistaan
huolen.
Siunausta!!!
onneksi olkoon, veikkaisin kuitenkin ettei jumala
koskettanut sinua vaan sinä kosketit henkistä
sisimpääsi, joka on yhteydessä jumalaan. Eli
homman voidaan sanoa olevan juuri toisin päin ;)
polvistut jonkun ääreen, laitat kädet ristiin ja
uskot jumalasi tulevan luoksesi. Olet astunut
hänen eteensä ja tunnet, että hän koskettaa
sinua... Samanlaiset, tai vielä paremmat fibat
saat, kun menet alasti sinne keittiön ikkunaan
hillumaan. Tämähän on ihan normaalia ihmisen
kemiallista reaktiota, kyllä kuvitteellinenkin
henkilö voi tuntua todelta, ihan samalla tavalla,
kuten esim. voi kuvitella, että olisi jonkun
ihastuksen kanssa sekstailemassa... ei siinä sen
kummempaa.
Laitatko kädetkin ristiin vielä iso ihminen?
Lapsellinen tapa.... Vinkki: rukoile alasti, niin
jumala koskettaa sinua vieläkin kovemmin! heh.
Tässä taas yksi seurankipeä seurakuntalainen, joka
ei uskalla kertoa omasta uskostaan ja
epäilyistään, vaan muiden mummojen lailla uskoo
raamatun väkivaltaiseen sodanlietsojaan! Mutta elä
anna minun rauhaasi järkyttää... usko sinä vain...
Olet TODELLA SÄÄLITTÄVÄ TYYPPI.
jos väitän, että mamman kokemus on kemiallinen
reaktio aivoissa. Millä tavalla tämä liittyy
siihen, että olisin säälittävä tyyppi. Millä
tavalla kirjallinen ulosantini liittyy siihen,
että olisin säälittävä tyyppi. Miksi menet
henkilökohtaisuuksiin?
Loukkaako faktat uskoasi? Se mitä kirjoitan,
tuskin vastaa pelkästään omaa näkemystäni asiasta.
Jos mielestäni (kuten monen muunkin) se, että
uskoo satuihin, on säälittävää, eikö se ole vain
mielipide. Mielipiteiden esittäminen ei voi olla
säälittävää. Henkilön yksi mielipide ei voi tehdä
henkilöstä säälittävää. Sinusta ilmeisesti voi.
Ei pidä loukkaantua. Onneksi olen "voittajien"
puolella. Uskovaiset aina häviävät väittelyt.
Riviuskovaiset ei pärjää täällä ja alkavat
heittämään lokaa. Asiaan perehtyneet uskovaiset
osaavat väitellä kierosti pitkään, pistävät
tavallisen ihmisen päänkin pyörälle välillä.
Väitätkö ettet ikinä ole nauranut ihmiselle, joka
uskoo vaikka ufomiehiin. Et ole itse poikkeus.
olet osannut valita nimimerkin itsellesi.
vaan juuri nämä herjaajat.
Ei tarvitse erikseen enää haukkua reppanaksi : )
Sekin vähän kummastuttaa miten juuri uskovaiset
ovat niitä pahimmanluokan herjaajia. Ovat heti
tekemässä vastoin jumalansa ohjeita...
"Silloin kun rukoilen niin
tuntuu että Jumala koskettaisi,tulee
sellanen "hassu" olo,tai miten sen nyt
sanoisin...
(Tämä tapahtui viimeksi eilen illalla kun
rukoilin)"
Olitko syönyt tulista ruokaa ennen rukoilua? :)
"Ajattelin kysyä että onkohan se sitä
mitä luulen vai kuvittelenko vain? "
En mene väittämään, että kuvittelit koko jutun.
Varmasti koit jotakin. Henk. koht. pidän jotakin
luonnollista neurofysiologista/psykologista
ilmiötä todennäköisempänä kuin "sitä mitä
luulet"..
On ensinnänkin ihan selvää, että kaikki mitä
maailamssa esiintyy, on jollain tavalla
kosketuksissa fyysiseen maialmaan. Kemialliset ja
sähköiset reaktiot aivoissa kertovat,e ttä jotain
tapahtuu siellä. Noh nyt ikuisuusteema ja kysymys
on, että mikä aiheuttaa ne tapahtumat
aivoissamme, tuntemukset ja muut? Onko niin, että
tuo rukoustunnelma on selitettävissä vain
biokemialla, vai voitaisiinko olettaa millään
oerusteella, että sinä olet ihminen joka tuntee
nuo reaktiot, jotka ovat seurausta siitä, että
jokin henkinen tapahtuma on koskettanut sinua?
Olkoon se Jumala, enkeli, kosketus sinun omaan
sieluusi tai mitä selitystä haluaakin käyttää?
Se mitä koet ei ole mietenkään erikoista siinä
mielessä, että hyvin monet ihmiset tietävät mikä
on hartauden, helpotuksen, pyhän tai "ihmetelyn"
tunne. Kokemus on varmasti tosi, ei voi ajatella,
että se olisi sinun kuvitelmaasi. Mutta siinä
vaiheessa tulee kuvittelu ja mielikuvitus ja
yleensäkin ajattelukyky esiin, kun me alamme
selittämään tapahtunutta itsellemme tai toisille.
Se millä tavalla selität riipuu siitä, millaiset
työkalut eli maailmankuvamallit olet omaksunut.
Ateistilla omat ja uskovaisella omat työkalut.
Sensijaan sinun ei ole pakko uskoa noista
mihinkään. Tutki sensijaan itseäsi ja tapahtumaa.
Mieti, kokeile, testaa ja tutki uudelleen.
Ihmettely on avain kaikkeen. Mutta vältä
jämähtämästä selityksiin, joita itse kehittelet,
ja joita muut keksivät. Totuus on yksi jokaisessa
asiassa, mutta mitä hyötyä siitä on, jos ihminen
itse ei sitä tiedä ja ole löytänyt???
pitäs kirjottaa jutut teksturille ekaks...
Alitajunta voi tehdä sinulle temput. Jos sinä
uskot, niin haluat alitajuisesti "todisteita"
uskostasi. Kun minä en usko, niin minun
alitajuntani ei työstä mitään "todisteita".
Kyllä sinä kuvittelet!
Olet vain sekoamassa, lopeta ennenkuin on myöhäis-
tä!
Röh röh.
Jos olet aivan tosissasi rukoillut niin on hyvin
todennäköistä että olet ollut tekemisissä aidon
ja elävän Jumalan kanssa. Onnittelen!
Ihmisellä on sisällään kaikenlaisia tunteita
mutta Jumalan läsnäoloa ei voi selitellä
mitenkään... =)
Jumala koskettaa anustasi peniksellään kun
rukoilet. Lopeta ajoissa ettet joudu jehovan
raiskaamaksi!
mauton viesti tullaan kohta poistamaan.
Kuvittelet todella.Mielikuvitus tekee
kaikenlaista kuvitelmaa.Vai jumalan luulet
nykivän hihasta. Jopas on merkillistä kun sinua
kerkiää nykimään ja viis veissaa maaolmalla
tapahtuvista karmauksistaesim.
nälänhädästä,sodista,lasten
kärsimyksistä,sairauksista. Ajatteleppa nyt vähän
asioita oikein terveellä järjellä. Ei jumal sinua
hihasta ntvi tai ole läsnäkään et sinä niin
helvetin tärkeä ole että maailmassa ainoana
sinulle ilmestyisi.Jäitä hattuun jos rupeaa
moisia ajatuksia tulemaan.