SUOSTUUKO SUOMI...?

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=67854:italian-veronkierto-jopa-200-miljardia-euroa-vuodessa&catid=4:ulkomaat&Itemid=6

Italia se vasta panee parastaan veronkierroilla.

Vituttttaaa kun näitä venkuloita hyysätään ja ymmärretään loputtomiin,
ja nyt tosiaan suunnitellaan että jaetaan kaikki velat eu-maiden kesken ja verotulot myös. Jokainen meistä tietää sen että sama meno jatkuu etelässä mutta
meille koittaa ankeat ajat. Mieluummin pois eurosta ja jatkamme omalla valuutalla
kuten Ruotsikin.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2011/11/27/suostuuko-suomi-velkasuon-kantojuhdaksi/201117709/170

Taloussanomat kirjoitus:

Euroopan unionin komissio taivuttelee euromaita entistä päättäväisemmin liittovaltioksi yhteisine taloudenpitoineen – kriisin varjolla. Ensin komissio tasaisi toinen toistaan velkaisempien valtioiden velkoja. Pian olisi tasattava myös verotuloja. Suomelle kertyisi rutkasti uutta velkaa ja maksettavaa. Niinpä lienee korkea aika kysyä, suostuuko Suomi velkaunioniin maksajaksi? Komissio tätä tuskin kysyy.

Tätä komissio
ei kertonut

Komissio keskittyy yhteisvastuuesityksessään etupäässä järjestelyn rahoitustekniseen ja hallinnolliseen toteutustapaan. Sen sijaan komission esitys ei arvioi kunkin jäsenmaan kustannuksia ja hyötyjä.
Samoin esityksestä puuttuu arvio, mikä olisi velkojen yhteisvastuun jälkeen seuraava johdonmukainen askel rahaliiton muutoksessa liittovaltioksi: tavalla tai toisella toteutettava verotulojen ainakin osittainen tasaus jäsenmaiden kesken.
Komission mukaan velkojen yhteisvastuun rinnalla olisi toteutettava talouspolitiikan kurinanalaisuutta varmistavia ja talousohjausta tehostavia uudistuksia. Käytännössä ne tarkoittaisivat talouspolitiikan päätösvallan siirtymistä jäsenmailta komissiolle.
Yhteisvastuun vaaroja torjuisivat komission mukaan jäsenmaiden lupaukset (HAH)olla enää velkaantumatta liikaa samoin kuin jäsenmaiden lupaukset olla lankeamatta vapaamatkustamisen kiusaukseen. Komissio valvoisi, että lupaukset pitävät.
Sitä komissio ei mainitse, että velka- ja talouslupauksia antaisivat ne samat eurovaltiot, joiden sopimusrikkomukset ovat johtaneet ylivelkaantumiseen ja kriisiin.
Sitäkään komissio ei tähdennä, että yhteisvastuuseen siirtyvien euromaiden lupauksia valvoisi se sama komissio, jolta aiemmat sopimusrikkomukset ovat jääneet huomaamatta tai puuttumatta.


Verotulot valuisivat
muiden velkoihin

Velkojen yhteisvastuuseen siirtyminen johtaisi johdonmukaisesti tavalla tai toisella järjestettävään verotulojen tasaukseen. Tulonsiirrot olisivat likipitäen automaattinen seuraus velkavastuiden jakamisesta.
Valtion antama lupaus velkojen maksamiseksi perustuu verotusoikeuteen, ja on lupaus verotulojen käyttämisestä velkojen maksamiseen. Jos valtio lupaa maksaa jonkun muun valtion velkoja, sitoutuu se samalla tulonsiirtoihin.
Komission ehdottama velkojen yhteisvastuu tarkoittaisi, että Suomen valtio lupaisi käyttää verotulojaan muidenkin eurovaltioiden velkojen maksamiseen.
Tämä olisi omiaan heikentämään Suomen yhteisvastuuyhtälöä, sillä Suomen verotus on ankarampaa kuin keskimäärin euromaissa tai varsinkaan kriisimaissa.
Vanhojen ja edes Suomen kokoisten eurovaltioiden verotulot ovat keskimäärin alle 40 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta, mutta Suomessa luku oli viime vuonna yli 43 prosenttia.

Tulonsiirrot ovat liittovaltioissa ennemmin sääntö kuin poikkeus, osoittavat Maailmanpankin aiheesta laatimat tutkimukset.
Niinpä Suomen lienee keskimääräistä suurituloisempana ja keskimääräistä runsaampien verotulojen euromaana viisainta varautua toimimaan myös tulonsiirtojen maksajana, jos euroalue muuttuu liittovaltioksi.

Suomi jäisi viimeiseksi
myös vapaamatkustajana

Komissio kiinnittää runsaasti huomiota velkojen yhteisvastuuseen mahdollisesti liittyvään moraalikatoon. Tällä se tarkoittaa jäsenmaan houkutusta kasvattaa velkojaan ja jättää ne muiden vastattaviksi.
Velkojen yhteisvastuuseen niin kuin tulonsiirtoihinkin liittyy vaara, että osa jäsenmaista pyrkii hyötymään muiden kustannuksella kasvattamalla velkansa niin suuriksi kuin suinkin ja jättämällä verotulonsa niin pieniksi kuin suinkin.
Eniten tästä kärsisivät ne Suomen kaltaiset jäsenmaat, joilla on muita vähemmän velkaa ja muita enemmän verotuloja – ja jotka joka tapauksessa maksavat koko lystin. Asetelmaa heikentäisi lisää, jos maksajamaalla olisi lisäksi keskivertomaata korkeampi "maksumoraali" – niin kuin Suomella on.
Suomelle jäisi "moraalittomuuskisassa" herkästi hanttikortit kouraan, sillä Suomella on kaikista vanhoista euromaista tehokkain, lainkuuliaisin ja korruptionvastaisin hallintokulttuuri. Tämä upea mutta liittovaltiossa mahdollisesti kallis seikka ilmenee Maailmanpankin hallinnon laatua eri maissa vertailleista tutkimuksista.
Sattumoisin hallinto on tehottominta ja korruptoituneinta sekä lainkuuliaisuus heikointa juuri niissä samoissa euromaissa, joita rahoituskriisi ankarimmin riepottelee – ja joiden liian suuria velkoja komissio haluaisi saattaa yhteisvastuun avulla Suomenkin vastattaviksi.

Kyllä.
Täyttä asiaa koko artikkeli.
Tässä muuten tuo S-24:jän "sensuroima" JanHurri linkki hieman lyhyemmässä muodossa:
http://ra.fi/ua2m