Historiallinen vaihemalli
Yhteiskuntien historiallinen kehityskulku näyttäytyy Marxin historianfilosofiassa seuraavana:
Orjayhteiskunnat
selkeät rajat vapaiden ja orjien välillä; antiikin Kreikan polikset
väkivaltainen orjien kurissapito
Feodaaliyhteiskunta
maanomistajien ja maaorjien välinen kamppailu
Kapitalistinen (teollisuus)yhteiskunta
porvariston ja proletariaatin eli työväenluokan kamppailu
vähän väkivaltaa; laillisesti legitimoitu valta
riisto näkymättömämpää, koska se tapahtuu rakenteellisesti
On epäselvää, kuinka pitkälle Marx tarkoitti vaiheteoriansa universaaliksi malliksi yhteiskunnan kehityksestä. Tällainen universaali tulkinta mallista on yleinen marxilaisessa perinteessä, mutta Marx itse suorasanaisesti kiisti mallin universaaliuden eräässä myöhäisellä iällä kirjoittamassaan kirjeessä, jossa hän sanoi mallinsa kuvaavan vain Euroopan historiallista kehitystä.
Vaihemallissa väkivalta ja näkyvä riisto vähenevät uusien tuotantomuotojen myötä, mutta riiston kokonaismäärä säilyy. Marx ja Engels katsoivat, että kapitalistisen(kin) tuotantomuodon ristiriidat johtavat väistämättä vallankumoukseen, jonka seurauksena on luokaton yhteiskunta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx
Yhteiskuntien historiallinen kehityskulku näyttäytyy Marxin historianfilosofiassa seuraavana:
Orjayhteiskunnat
selkeät rajat vapaiden ja orjien välillä; antiikin Kreikan polikset
väkivaltainen orjien kurissapito
Feodaaliyhteiskunta
maanomistajien ja maaorjien välinen kamppailu
Kapitalistinen (teollisuus)yhteiskunta
porvariston ja proletariaatin eli työväenluokan kamppailu
vähän väkivaltaa; laillisesti legitimoitu valta
riisto näkymättömämpää, koska se tapahtuu rakenteellisesti
On epäselvää, kuinka pitkälle Marx tarkoitti vaiheteoriansa universaaliksi malliksi yhteiskunnan kehityksestä. Tällainen universaali tulkinta mallista on yleinen marxilaisessa perinteessä, mutta Marx itse suorasanaisesti kiisti mallin universaaliuden eräässä myöhäisellä iällä kirjoittamassaan kirjeessä, jossa hän sanoi mallinsa kuvaavan vain Euroopan historiallista kehitystä.
Vaihemallissa väkivalta ja näkyvä riisto vähenevät uusien tuotantomuotojen myötä, mutta riiston kokonaismäärä säilyy. Marx ja Engels katsoivat, että kapitalistisen(kin) tuotantomuodon ristiriidat johtavat väistämättä vallankumoukseen, jonka seurauksena on luokaton yhteiskunta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vain rahaton yhteiskunta voi olla jumalan sielunlaissa luokaton,ei kommunismi eikä
sosialismi.
EU:ssa yritetään sivuutta se tosiseikka että kapitalistiseen järjestelmään kuuluu lama. Nyt taistellaan keinotekoisesti vastaan velkaannuttamalla yhteiskunnat.
Arabimaailman kevät voi koittaa myös euroopassa jossa valtaapitäviä vastaan noustaan kuten Wallstreetin mellakat alkusoittona osoittavat.
Jatkuva tulosiirto työtätekevien taskusta saavuttaa päätepisteen aivan kuten Marx kirjoitti.
Kansat on tarkoitus saada tämän "elvytyksen" myötä pankkiirisukujen velkaorjiksi.
kapitalismi vaatii selviytyäkseen työläisten reserviarmeijan. Nämä ihmiset joutuvat elämään alituisessa kurjuudessa sikäli kun heitä ei tarvita. Tämän ylijäämäväestön suhteellisen koon Marx ennustaa kasvavan kapitalismin kehittyessä. Samoin kapitalistit pidättävät voitoista yhä suuremman osan itsellään ja tuloerot tulevat kasvamaan entisestään. Aiemmissa tuotantotavoissa sorretut kykenivät jotenkin nousemaan pohjalta, mutta kapitalismissa tuotantovälineet omistava porvaristo ei kykene hallitsemaan koska se "ei kykene tarjoamaan orjalle edes orjan elämää".
Varhaistuotannossaan Marx käyttää Hegelistä tuttua vieraantumisen käsitettä kuvaamaan työläisen asemaan kapitalismissa. Työläisten työn tulokset muuttuvat kapitalistin omaisuudeksi. Työn tulokseksi tulee työläistä alistavan kapitalistin rikastuttaminen, ja näin työstä tulee tekijäänsä vastaan suunnattu prosessi. Ihmiset ovat riippuvaisia luonnosta ja sen muokkaamisesta, mikä on ominaista ihmiselle ja määrittää ihmisluontoa. Kapitalististen taloudellisten arvojen vallitessa työ vieraannuttaa ihmisen ihmisyydestä. Työn pitäisi olla jonkinlainen ihmisenä olemisen täyttymys, mutta siitä on tullut prosessi, joissa ihmiset alistavat ja köyhdyttävät itsensä.
Filosofi Marx näkyy nousseen uudelleen vakavasti otettavaksi ajattelijaksi, talouselämän tosiguruksi.
Vältin tietoisesti lukemasta Pääomaa nuorena, etten alkaisi toistaa papukaijanomaisesti hänen vankkoja talousteemojaan, tietojaan oikeasta reaalimaailmasta kaikesta talouteen liittyvästä.
Kyllä huomattavan monet aikalaisistaan filosofeista nousivat vastaan Marx'in käsitystä ihmisestä! Yhteiskuntarakenteet olivat ajateltuja ja toimivia, mutta unohtiko Marx sielun!
Ilman henkistä ravintoa kuihtuu ihminen, uskoo sitten Jumalaan tai ei, tarvitsee hän henkisesti kohottavaa ajattelua!
Naisellisen sielun eli tajunnan omistanut Karl Marx kirjoitti kyllä "tajunnasta" ,mutta ei hän
tiennyt sen olevan jopa sielukin.