Valtiollinen juhlapäivämme on nykyään itsenäisyyspäivä, jota vietetään sen muistoksi, että Suomen eduskunta varsin vaatimattomassa yhteydessä julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi 6.12.1907.
Pohtimatta tässä syitä tarkemmin voidaan todeta, että tämä tapahtuma hajoitti kansan ja johti maassa julmaan kansalaissotaan, jonka jäljet tunnetaan vieläkin.
Vaikka päivämäärä onkin tärkeä maamme ja kansamme historiassa, onko tarpeen sitä juhlia nimenomaan kansallisena juhlapäivänä, kun tuo tausta muistetaan?
Juhlittaisiin mieluummin päivämäärää 19. heinäkuuta, jona Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 Suomi, joka sitä ennen oli ollut vain osa Ruotsia, kohotettiin "kansakuntien joukkoon". Se tapahtuma yhdisti kansaa. Vasta tuosta alkaen Suomi alkoi olla olemassa.
Tuon tapahtuman seurauksenahan Suomesta sittemmin tuli itsenäinen valtio.
Pohtimatta tässä syitä tarkemmin voidaan todeta, että tämä tapahtuma hajoitti kansan ja johti maassa julmaan kansalaissotaan, jonka jäljet tunnetaan vieläkin.
Vaikka päivämäärä onkin tärkeä maamme ja kansamme historiassa, onko tarpeen sitä juhlia nimenomaan kansallisena juhlapäivänä, kun tuo tausta muistetaan?
Juhlittaisiin mieluummin päivämäärää 19. heinäkuuta, jona Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 Suomi, joka sitä ennen oli ollut vain osa Ruotsia, kohotettiin "kansakuntien joukkoon". Se tapahtuma yhdisti kansaa. Vasta tuosta alkaen Suomi alkoi olla olemassa.
Tuon tapahtuman seurauksenahan Suomesta sittemmin tuli itsenäinen valtio.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomen kansa on aina ollut olemassa, huolimatta joistain valtiollisista itsenäisyyksistä.
Nykyään voisimme puhua vain itsenäisyyden muistopäivistä, lähinnä surujuhlan kaltaisesti.
Vuosisatoja sitten täällä asui hämäläisiä. (varsinais)suomalaisia ja karjalaisia. Näistä ovat kehittyneet myöhemmin satakuntalaiset, pohjalaiset ja uusmaalaiset.. Nämä ovat olleet suomalaiosia murteita puhuneita suomalaisia heimoja. jotka kuuluivat Ruotsin alaisuuteen.
Mitään "kansaa" ne eivät suinkaan muodostaneet.
Suomenkielisten heimojen asuttama alue kuului - tosin eri laajuisena - Ruotsiin vuoteen 1808 saakka, jolloin Venäjä valtasi Ruotsilta sen itäosan ja rauhanteossa Ruotsin ja Venäjän välisen rajan sovittiin kulkevan Tornion-Muonionjoessa. kiitos Venään silloisen armeijan. Siellähän raja kulkee nytkin.
Venäjään kuuluvana Ruotsilta vallatusta alueesta tehtiin 1809 Suomen suuriruhtinaskunta ja siinä yhteydessä Suomessa asuvasta väestöstä käytettiin ensi kertaa nimitystä kansankunta (nation). Vallattuun alueeseen liitettiin myöhemmin vuonna 1812 jo 1700-luvulla Ruotsilta valloitettuja alueita, eli ns. Vanha-Suomi.
Itsemääräämisoikeudesta olemme joutuneet antamaan, tosin vapaaehtoisesti, EU:lle periksi, mutta kansakunta olemme ja sellaisena pysymme.
Totta kai mahdollisimman laaja kansallinen itsemääräämisoikeus on meille edelleen tärkeä, mutta sen juuret ovat jo vuodessa 1809.
Itsenäisyyspäivä voitaisiin hyvin syin pitää liputuspäivänä ja sitä vietettäisiin silloin matalammalla profiililla, mutta kansallinen juhlapäivä, nimeltä kansakunnan päivä, saisi sen sijaan olla 19.7.
Havumetsien mies voi mennä männikköön. Suomen historia on avain hyvä nykyisellään. Jos tarpeeksi syvältä kaivaa voi sinunkin historia muuttua, kaikki riippuu siitä milloin haluat juhtistaa Suomen, tai jonkin yhteisön yhteistä juhla, tai syntymäpäivää.