niin, onko ? Kertokaa rehellisesti mielipiteenne. Täytän pian 18 vuotta, tunnen jonkinlaista tyhjiötä ja tunnen että olisin valmis äidiksi ja perustamaan perheen. Ystäväpiirini on lyhyesti sanottuna täysin alkoholisoitunut, minäkin olin joskus, pääsin onneksi vaiheesta yli ja nyt olen raitistunut ja terve ihminen. Olen puhunut asiasa ystävieni kanssa, heidän mielestään olen nössö ja idiootti jos lopetan ihanan bailaamisen ja riehumisen ja asetun aloilleni äidiksi. Ennen ystäväni pitivät poikaystävästäni jonka kanssa olen seurustellut kohta 3 vuotta, nykyään kun poikaystävänikin olisi jo valmis pienokaiseen ja perheeseen alkoivat ystäväni haukkumaan häntäkin. ( poikaystäväni on minua 7 vuotta vanhempi)
Minulla alkaa olla kauhea stressi ja en saa öisin nukutuksi. Pelkään, että menetän kaikki ystäväni, toisaalta olisi huolia vähemmän.
Nykyään joudun tarkkailemaan jokapaikassa ystävieni juomista ja kertomaan heille millon täytyy lopettaa pidän heistä huolta jne. En jaksa sitä enää, he ovat aikuisia, heidän pitäisi osata jo itse tehdä oikeat ratkaisunsa, olen aina heidän tukenaan joka asiassa mutta nyt kun itse kaipaisin ystävien neuvoja ja tukea, en sitä millään saa, minun kuulema pitäisi jatkaa juhlimista ja ryyppäämistä, vaikka olen siihen totaallisen kyllästynyt.
Nyt kaipaisin siis neuvoa muualta.
Minulla alkaa olla kauhea stressi ja en saa öisin nukutuksi. Pelkään, että menetän kaikki ystäväni, toisaalta olisi huolia vähemmän.
Nykyään joudun tarkkailemaan jokapaikassa ystävieni juomista ja kertomaan heille millon täytyy lopettaa pidän heistä huolta jne. En jaksa sitä enää, he ovat aikuisia, heidän pitäisi osata jo itse tehdä oikeat ratkaisunsa, olen aina heidän tukenaan joka asiassa mutta nyt kun itse kaipaisin ystävien neuvoja ja tukea, en sitä millään saa, minun kuulema pitäisi jatkaa juhlimista ja ryyppäämistä, vaikka olen siihen totaallisen kyllästynyt.
Nyt kaipaisin siis neuvoa muualta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Äitiyttä ei voi katsoa iästä, toiset ovat jo 15vuotiaina vastuullisia vanhempia ja toiset ei vielä 50 vuotiainakaan!
Itse halusin jo 13v tulla äidiksi mutta hommasin kuitenkin ammatin ensin :)
Valmistuin -06 kesäkuussa ja esikoinen syntyi 06 lokakuussa. EN TODELLAKAAN KADU että tein niinkin nuorena (19v) rakkaan lapsen mieheni kanssa olen seurustellut 13v asti eli nyt tuli 11vuotta täyteen. Välillä tuntuu että tein liian nuorena koska tahtoisin mennä mukaan, ja aina ei saa kolmella lapselle hoitajaa (5v 3v ja 3kk) mut todellisuudessa en vaihtaisi päivääkään pois. Rakastan lapsiani kaikkein eniten maailmassa.
Mielestäni jos molemmat ovat ajatelleet asiaa tarkasti monelta kannalta ja silti päätyy siihen että lapsi oli tervetullut on vanhemmat valmiita ja varsinkin jos todella tunnette toisenne.
Kaverinne ei välttämättä ole vielä kasvaneet henkisesti aikuiseksi, tai yhtä kehittyneitä kuin te. Itsestä välillä vieläkin tuntuu että olen se sama kiukutteleva teini joka joskus olin.
ÄLÄ USKO KAVEREITA vaan tee niinkuin parhaalta tuntuu!!! muistan silloin joskus kun aloimme mieheni kanssa seurustelemaan yhtenä iltana ja hänen kaverit sanoi "älä ala oleen, kadut aamulla!" mut eipä vieläkään olla kumpikaan katunut.
Itse olen tyytyväinen siihen että hankin ammatin ja sitten lapset nyt on lasten vuoro ja myöhemmin ehkä toisen ammatin ja töitä.
ei lasta hankita mitään tyhjiötä täyttämään....
Mun äiti sai mut kun oli 16v ja isäni oli silloin 18v. Maailman ihanimmat vanhemmat vaikka ovatkin nyt eronneet. Olivat kuitenkin yli 20vuotta yhdessä. Niinkuin tuossa sanottiin ei sitä voi iässä mitata milloin on valmis äidiksi mutta kaikki tulisi silti ajatella valmiiksi ennenkuin ryhtyy niin isoon elämänmuutokseen. Vauvassa on iso vastuu. Ystävien mielipiteistä ei kannata välittää, varsinkaan jos ne elää niin eri maailmassa...ei ne osaa silloin asettua sinun asemaasi. Itse olen nyt 27v ja odotan nyt esikoistani, nyt tunnen olevani valmis siihen vastuuseen mitä pienokainen tuo kun on molemmilla hyvät vakituiset työpaikat ja oma koti missä on tilaa myös pikkujaloille.