Tuntemattoman sotilaan kuuluisan kohtauksen, jossa Rokka tappaa noin 50 vihollista, esikuva oli Viljam Pylkkään konepistoolilla tuhoamat 83 vihollissotilasta Pertjärvellä. Asemasotavaihe alkoi JR 8:lle 1.2.1942 Pertjärvellä Syvärin yläjuoksulla. Rintamalinja oli siellä yksittäisiä vartioasemia ja niiden välissä koskematonta metsää. Naapurirykmentti oli SUOMENRUOTSALAISIA SOTILAITA JR 61. Huhtikuun alussa neuvostoliittolaiset tekivät kovia hyökkäyksiä suomalaisten rintamalinjaa vastaan. Torjuttuaan konekiväärillään omaan asemaansa kohdistuneen hyökkäyksen Pylkäs sai määräyksen joukkueenjohtaja Einari Kokkoselta mennä auttamaan naapurirykmentin sotilaita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylkäs
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylkäs
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä me kielivapauden puolesta taistelevat tunnemme välillä olevamme Rokan kaltaisia.
Olemme joutuneet sotimaan valtavaa ylivoimaa vastaan, mutta nyt alkaa puntit jo hieman tasoittumaan.
ROKKA Kertomus konekiväärimiehen sodasta
Viljam Pylkkään ääninauhalle kertoman mukaan stilisoinut ja puhtaaksi kirjoittanut Kaarlo Nuorvala, 2. painos Kustannusliike Pohjola ja kumpp. Jyväskylä 1955 K.J.Gummerus kirjapaino.
Sivu 170:
"Sen painopiste siirtyi nyt oikealle eli ruotsalaisten naapureittemme suuntaan. Sieltä alkoi kuulua kiivaita huutoja ja miehet, jotka tavallisissa oloissa eivät lainkaan osanneet eivätkä ymmärtäneet suomea, puhuivat nyt meidän äidinkieltämme kiivaasti huudellessaan meitä avukseen."
"Naapuritelttaan oli suunnilleen noin puolentoistasadan metrin pituinen matka, mutta saimme sen suoritetuksi juuri ajoissa. Vihollisen erinomaiset miehet olivat jo päässeet suunnilleen kolmenkymmenen metrin päähän meidän naapurimme teltasta ja painostivat ankarasti."
Sivu 171:
"Muuan naapureiden joukkueenjohtaja, nuori vänrikki, tuli luokseni ja kertoi, että heidän pikakiväärimies oli kaatunut ja että sinne nyt tarvittiin uusi ampuja. Sanoin, etten ole oikein perillä pikakivääristä, koska olin aina ollut konekiväärimiehenä, mutta silloin vänrikki antoi minulle konepistoolin ja tiedusteli kelpaisiko se. No, kelpasihan se. Siirryin mukanani seuranneen miehen matkassa äsken kaatuneen pikakiväärimiehen paikalle toverini pysytellessä vierelläni ja kun teltassa makasi yhä miehiä rähmällään maassa, niin järjesti vänrikki siten, että he täyttivät lippaita ja toimittivat niitä minulle ketjussa aina heittäessäni tyhjentyneen lippaan sivuun."
(Kielivähemmistömme edustajat eivät olleet uskaltaneet mennä vitjaan teltastaan, vaan huutelivat apua kaatuneen pk -miehen tilalle! Kirjoittajan oma kommentti)
Taistelukuvausta en jaksa kirjoittaa, koska se on vaan ampumista ja sitä kesti toista tuntia haavoittumisineen ja piipunvaihtoineen.
Sivu 174:
"Pian vänrikki tulikin ja antoi meille tunnustuksen hyvästä työstä. Koko kenttä edessämme näyttikin olevan kaatuneita täynnä."
Sivu 175-176:
"Otin parilta kaatuneelta kokardin muistoksi, mutta saaliin laskeminen ei kiinnostanut. Äskeinen toverini sensijaan ryhtyi suorittamaan laskutoimituksia ja sai tulokseksi, että konepistoolini oli kaatanut ainakin 80 vihollista. Minua se aivan kammotti, enlä voinut olla ajattelematta, että sota on todella kauheata."
"Kova ja karmea päivätyö se oli ollut."
"Tuntematon Rokka" -by Petri Sarjanen
http://www.guns.connect.fi/gow/rokka.html
Suomi Kp 31 "Tikkakosken mannekiini"
Käsitteen "TIKKAKOSKEN MANNEKIINI" keksi ilmeisesti alikersantti VILJAM PYLKÄS, joka esitteli sillä tittelillä itsensä saksalaisille Rautaristin luovutustilaisuudessa. Yleiseen tunnettuuteen Suomessa tuli sanonta Suomessa v. 1954, kirjan "TUNTEMATON SOTILAS" kautta. Kirjoittaja, alikers. VÄINÖ LINNA, oli samassa komppaniassa kuin Pylkäskin, joka kirjassa esiintyy nimellä "ANTERO ROKKA"; samoin kirjasta tehdyissä kahdessakin elokuvassa. Romaanihenkilöistä juuri Rokka vastaa parhaiten todella olemassa ollutta esikuvaansa, jonka urotyöt olivat niin uskomattomia, että V. Linna joutui pyytelemään Pylkkäältä anteeksi romaanissaan harjoitettua itsesensuuria: "Kirjan uskottavuus olisi kärsinyt, jos eräät yksityiskohdat olisi kerrottu sellaisinaan."
Pylkäs saneli v. 1955 kirjan "ROKKA - Erään konekiväärimiehen sota" ja antoi vielä jokunen vuosi sitten radiohaastattelun, joka on minulla kokonaan C-kasetilla. Siinä hän juuri opetti, että kp:ia pidetään kyljellään niittotulta ammuttaessa, edes vilkaisematta tähtäimiä, ja että "piipun pitää antaa välillä hengittää". Yksi piippu meni silti pilalle GORA:n tappelun aikana, ja jouduttiin vaihtamaan kesken taistelun, jossa Pylkäs/"Rokka" niitti noin puolen venäläiskomppanian (á 200 miestä) vahvuisen koukkaus-osaston matalaksi. Kaatuneita löydettiin 83 miestä (Linnan kirjassa 52), mutta kaikkia ei ehditty etsiä, ja lievemmin haavoittuneet pääsivät livistämään suo-aukealta. Ehjin nahoin ei sadasta miehestä jäänyt ehkä yksikään.
Miksihän muuten Linnan Tuntemattomassa ei ole ruotsinkielisiä juurikaan mainittuna?
Gun Writers:in jutusta kommentti:
http://www.guns.connect.fi/gow/kysvast1.html
Tässä on Lobshaja Goran kylän nimi väärä aivan väärä paikka tapahtumalle, koska sellainen löytyy muistaakseni Äänisen länsipuolelta ja Pylkkään kyyluisa "ryssäjahti" tapahtui Syvärin takana Goran kylän taisteluissa eli paremmin tunnetaan Pertjärven kelirikkotaisteluina keväällä 1942.
http://www.revontuli.net/kirjat/tuntematon_rokka.htm
Viljam Pylkäs sai rautaristin 1942 keväällä!
Pylkkäälle myönnettiin tästä taistelusta saksalainen 2.lk rautaristi!
Naapuriyksikkö kuului JR61:een eli siihen "Etuilijan edessä" olevaan suomenruotsalaiseen rykmenttiin! Tuntemattomassa ei ole ruotsinkielisiä juurikaan mainittuna.
Ihmetystä herättää, että heidän pikakiväärimiehensä kaaduttua tilalle ei saatu ketään toista hurria pyssyllä ampumaan. Pylkkään mukaan loput ryhmän miehistä lymyili teltan lattialla suojassa. Pylkäs ei ollut KP -mies mutta Suomen ruotsalainen vänrikki antoi Suomi KP:n Pylkkäälle ja siitä se lahtaaminen alkoi. Toki Pylkkään vänkärikin ampui kiväärillään ainakin yhden varman kaadon. Pylkkäälle jäi siis se kuuluisa 82 kaatoa... raatoa.
Viljam Pylkäs (Tuntemattoman Rokka) sai rautaristin 1942 keväällä Pertjärven taisteluissa suorittamastaan lahtauksesta.
Luovutustilaisuudesta on kuvaus Kaarlo Nuorvalan toimittamassa kirjassa Rokka. Kertomus konekiväärimiehen sodasta, Kustannusliike Pohjola ja kumpp. Jyväskylä 1955, (2. painos). Kuva jakotilaisuudesta löytyy monestakin kirjasta. Petri Sarjasen kirjassa Tuntematon ROKKA on kuvaliitteessä kuva juhlasta kun ristien saajat ja jakajat ovat ruokailemassa.
Luettelo Rautaristillä palkituista suomalaisista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_rautaristillä_palkituista_suomalaisista
Kerrataan vielä että ns. Kelirikkotaisteluista Pertjärvellä keväällä 1942 on kirjoitettu oikein perusteellinen kirjakin: Palmunen Einar Shemenskin - Pertjärven taistelut, Karisto, 1966
Ja millä tuo homma hoidettiin?
Konepistooli M/31 eli Suomi-konepistoolilla!
http://mekri.uef.fi/sotahistoria/suomikp.htm
YLEISÖN PYYNNÖSTÄ: "LAULU SUOMEN ON..."
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp1.html
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp2.html
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp3.html
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp4.html
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp5.html
Sinänsä mielenkiintoinen tuo Goran kylä, koska kaverini isä haavoittui siellä vaikeasti. Hän kertoi miten kk-ampuja kaatui ja hän tarttui konekiväärin kahvoihin kiinni ja alkoi posottamaan kohti vihollista. Oman käsityksensä mukaan hän juuri ennen omaa lyyhistymistään näki jonkin talon yläkerrasta välähdyksen ja arvioi jälkeen päin sitä sen aseen suuliekiksi, jonka luoti osui häneen.
Kaverini isän luultiin kaatuneen, mutta illan jo hämärtyessä hän tuli tajuihinsa. Onneksi oli vielä joitain sotilaita lähellä ja hän sai apua.
Taskussa oli metallinen savukekotelo, joka ilmeisesti hieman muutti luodin lentorataa ja pelasti hänen hekensä.
Elokuvaklassikko Tuntematon sotilas parhaillaan TV:ssä.
Koska tulee Etulinjan edessä leffa? En ole koskaan nähnyt sitä.
Onko se näytetty FST5:llä?