Miten te erotatte, mikä on hyvää, ja mikä pahaa?
Ateistit
joh
26561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei mitenkään.
Miten sinä erotat mikä on totta ja mikä valhetta?
_Äärimmilleen yksinkertaistettuna_ näin:
Mikä vahingoittaa muita = paha
Mikä ei vahingoita muita = hyvä
Entä jos onkin useampia. Se muu jos vahingoittaa
ilkeyksissään vaikkapa muita pienempiään. Voiko
silloin vahingoittaa muuta. Vai pitääkö kenties
kääntää selkänsä ja ajatella,ettei asia minulle
kuulu.
Entä jos onkin useampia. Se muu jos vahingoittaa
ilkeyksissään vaikkapa muita pienempiään. Voiko
silloin vahingoittaa muuta. Vai pitääkö kenties
kääntää selkänsä ja ajatella,ettei asia minulle
kuulu.
Entä jos onkin useampia. Se muu jos vahingoittaa
ilkeyksissään vaikkapa muita pienempiään. Voiko
silloin vahingoittaa muuta. Vai pitääkö kenties
kääntää selkänsä ja ajatella,ettei asia minulle
kuulu.
Kai huomasit, että esimerkkini oli _äärimilleen
yksinkertaistettu_?
Riippuu tilanteesta. En näe toisten
vahingoittamisessa mitään pahaa, JOS puolustat
itseäsi tai toista ihmistä. Tilanne ratkaisee..
Ovatko ne, jotka uskovat Jumalaan/jumaliin,
onnistuneet erottamaan nämä ja toimimaan
johdonmukaisesti sen mukaan?
kristitylle kautta historian on ollut vaikeuksia
hyvän ja pahan erottamisessa. Ja monet kristityt
tekevät pahoja tekoja vain siksi, koska tietävät
(lue: luulevat) saavansa kaikki syntinsä anteeksi.
Erittäin perverssi uskonto siis!
Yrittäisit opetella vastaamaan kysymykseen
kiihkottomasti, etkä aina aloittaisi tuota
virttäsi.
Tärkeä kysymys Pakana(M):lle:
Onko huorinteko mielestäsi paha asia??
Onko vastauksen sisältöön vaikutusta sillä, jos
huorinteosta aiheutuu seurauksena avioton lapsi.
Ei mitään eroa muihin ihmisiin. Ateisteilla vain
hyvyys ei perustu valheisiin. Jos ollaan hyviä
niin ollaan sitä sen takia että niin on oikein,ei
sen takia että mielikuvituskaveri käskee.
Käyttäytymissäännöt ja normit tulee
kasvatuksesta ja ympäröivän yhteiskunnan
malleista. Noudatetaan lakia ja tapoja, ei
murehdita mitään naurettavia syntejä tai muita
satuja.
Ei hyvä ystävä se olematon jumalasi ole mitään
arvoja elämälle antanut. Rakkaus,rehellisyys ja
totuus on ollut aina ihmisillä. Nuo jumalsi ne
tänne valheet ja ahneuden, kierouden,kateuden ja
järjettömän luulon on tuoneet uskovaisten
mieleen. Ettehän te jeesustelijat meinaa millää
hyväksyä edes voimassa olevia lakeja. Onneksi
valheellinen jumaliin uskominen vähenee koko ajan
maanpäältä. Sinä et todella erota edes mikä on
totta tai täyttä valhetta. Ihmiskunnan moraalin
on aivan jotain muuta kuin uskoa olemattomiin ja
valheiden levittämistä ja niihin uskomista.
En ole ateisti, mutta en myöskään kristitty (God forbid!).
Ns. Hyvän ja pahan toiminnan erottelukyky on aivan luontaista ihmiselle, kuten joku tuossa sanoi, se mikä vahingoittaa on paha, se mikä ei vahingoita on hyvä.
Mutta kun todellisuudessa hyvää eikä pahaa ole olemassa. Asiat vain ovat. Eivät sarjamurhaajat välttämättä ajattele olevansa pahoja. Eivät pyhimykset ajattele olevansa hyviä (he yrittävät parhaansa mukaan olla oma käsitteensä hyvästä).
Ei auringon muuttuminen supernovaksi ole hyvä eikä paha. Se vain muuttuu. Ihminen itse luo määritelmät hyvälle ja pahalle.
Kärsimys voi olla sekä hyvä että paha. Kärsimys on eittämättä tuskallista, mutta se voi olla myös opettavaista. Eikös se ole hyvä?
En tarkoita etteikö nämä määritelmät hyvä & paha olisi hyvin hyödyllisiä puheessa, mutta on eri asia ovatko ne todellisuudessa olemassa.
Sen syy miksi ateistitkin voivat toimia "hyvin" johtuu siitä että jokainen ihminen voi toimia ajattelevaisesti ( = mindfulness). Eli ottamalla huomioon tekojensa syyt & motivaatiot & seuraukset. Tämä ei vaadi mitään ylhäältä annettua moraalialakia. Hyvin harva kristitty sitä paitsi noudattaa edes niitä lakeja jotka heille on annettu, enkä tarkoita pelkästään kymmentä käskyä vaan kaikkea moraalivalistusta mitä Raamatussa on annettu.
(Esimerkkinä sodat: yksikään Todellinen kristitty ei nostaisi sormeakaan vihollista vastaan, koska ensinnäkin tappaminen on väärin. Toiseksi, todellinen kristitty luottaa Jumalan hyvyyteen (heh) siinä määrin, että tietää kaikkivaltiaan kyllä hoitavan rankaisemisen. Kristitylle pitäisi riittää että elää itse lähimmäistensä kanssa oppinsa mukaan, ja jos muut rikkovat heitä vastaan, niin mitä sitten. Ei siinä pitäsi voida turvautua syntiin, vaan luottaa siihen että Jumala palkitsee kuoleman jälkeen, eli koittaa kertoa vihollisellekin Jumalan kunniasta & armosta, ja jollei se riitä niin voi voi, sittempä päästään paratiisiin. Yksikään ihminen joka vahingoittaa lähimmäisiään millään tapaa ei voi olla todellinen kristitty.)
Niin, tarkoitukseni ei ollut väittää, ettette tee
hyvä tai erota hyvää pahasta. Vain miettiä, mistä
yleisesti tulee hyvä tai paha.
Oletatte, että polveudumme eläimistä. Jos tapatte
ihmisen, tiedätte varmasti tekevänne väärin. Entä
jos tapatte eläimen, vaikka esi-isänne. Ei tunnu
enään yhtä väärältä. Mistähän se johtuu, siitäkö,
että olette niin kehittyneitä, ja luonnon laki on,
että heikommat voi tappaa. Miksi emme voisi tappaa
heikkoja ihmisiä, jotka estävät lajimme vielä
eteenpäin kehittymistä? Hitlerhän sanoin
juutalaisia juuri tälläisiksi, lajin kehitystä
hidastaviksi. Miksi Hitler teki väärin, jos
hänestä se tuntui oikealta ja sopivalta? Onko
tunne hyvästä oikeampi, kuin tunne pahasta?
Onko se ympäristön tulosta vain, että ihminen on
niin arvostettu eläimiin nähden, ja onko se
mielestänne oikein?
Vastasin jo tähänkin kysymykseen, mutta jatkan selitystä (sillä mulla on nyt intoa & aikaa kirjoittaa kaikenmaailman löpinöitä)
Ei ole olemassa hyvää tai pahaa. Siitä johtuu että joidenkin mielestä on väärin tappaa eläin, ja toisten mielestä ei. Ihminen tulkitsee itseään, ympäristöään, oppimaansa ja tekojaan, ja näiden perusteella kokee jonkin asian hyväksi tai pahaksi.
Mikään ei sanokaan että joku voisi aivan oikeasti olla sitä mieltä että Hitler oli hyvä ihminen kun yritti poistaa epäkelpoja yksilöitä lajista. Mutta mitä siitä seurasi Hitlerille itselleen? Hän oli valmiiksikin hullu, mutta joukkotuhoaminen tuhosi hänen järkensä lopullisesti (eikä amfetamiini paljon asiaa parantanut).
Mikäli jotain vähän pätevämpää hyvän määritelmää lähdetään hakemaan, niin eikös monen ihmisen hyvä ole parempi kuin harvojen? Tästä ei seuraa että tällaisessa ajattelussa vähemmistöt voitaisiin huoletta jyrärä, sillä vähempiosaisten kärsimys painaa tietenkin enemmän kuin hyväosaisten onnellisuus. (Tämä siksi, jos se rautalangasta pitää vääntää, että hyväosaisten aseme on usein "parempi" kuin olisi tarpeen että ihminen voisi elää tyytyväisenä, täten he voivat todellisitta ongelmitta luopua osasta hyvästä olostaan vähempiosaisten hyväksi.)
Ihminen on niin arvostettu eläimiin nähden, että ihminen on erikoisasemassa. Ihminen pystyy tiedostamaan oman olemassaolonsa eri tavalla kuin eläimet ja ihminen pystyy käsittelemään ympäristöään muutenkin kuin selviytysmisimpulssien kautta. Ihmistä tuleekin arvostaa enemmän kuin eläimiä, mutta se ei tarkoita että eläimiä tulisi kohdella täysin mielivaltaisesti (tai kasvattaa ruoaksi).
Ihmiset harvoin kiittelet toisia toisten
hienoista saavutuksista. Noh mä nyt kiitän ja
kehun tekstiäsi.
siis voi väittää, että Hitler oli paha? Voimme
tietenkin todeta Hitlerin olleen meidän
mielestämme paha ja hullu, mutta todellisuudessa
kaikki pohjautuu siis meidän arvioihimme hyvästä
ja pahasta. Todellista hyvää tai pahaa ei ole
olemassa, kuin ihmisen pään sisällä?
Voit sanoa ihmisen olevan arvokkaampi kuin
eläimen, ja perustat sen siihen, että ihminen
tiedostaa elämän olemassaolon. Sinulle
tiedostaminen tarkoittaa siis arvokkaampaa, ja
arvokkaamman vahingoittaminen on pahempaa kuin
arvottomamman. Kaikki perustuu siis
suhteellisuuteen ja arvioon siitä mikä hyödyttää
eniten tai haittaa vähiten?
Onko sinusta väärin varastaa kaupasta jos on
köyhä? Kaupallehan siitä ei koidu suurta laskua,
köyhä voisi varastamalla saada itselleen ja jos on
perheellinen, voisi vielä ruokkia perheenkin?
Löpinöitä nämä on minullakin, mutta jostain syystä
jaksaa nyt kiinnostaa tälläisetkin keskustelut...
vain, että en ehdi nähdä vastauksia enää.
Toivottavasti jatkatte aiheesta keskustelua, niin
voin sitä ainakin jälkeenpäin katsoa..
voimme väittää että Hitler on paha. Ja yleisen pahan määritelmän mukaan hän olikin paha. Mutta se on vain meidän määritelmä. Pointtini on että se on pidettävä mielessä aina, kaikessa. Totuus, todellisuus, maailma on enemmän kuin voidaan tajuta.
Ihmisen arvokkuudesta. Kyllä, ihminen on tietoisuutensa (em. merkityksessä) ansiosta eläintä arvokkaampi, sillä hän pystyy vaikuttamaan omiin tekoihinsa. Eläimet (kuten valitettavasti ihmistetkin) seuraavat pääasiassa vain impulssejaan, ihmisellä on varaa valita. Ihminen pystyy tekemään elämästään "hyvää".
Eläimen vahingoittaminen on "vähemmän väärin" kuin ihmisen vahingoittaminen, mutta mielestäni kumpaakin tulisi mahdollisimman paljon välttää. Eläimillä tarkoitan kaikkia eläimiä, ja itse asiassa sama pätee kaikkeen elämään. Itse vältän kaikenlaista tappamista järkevien mahdollisuuksien rajoissa. Esim. hyttyset ja kärpäset ovat minulta rauhassa.
On väärin varastaa kaupasta vaikka olisi köyhä. Mutta asia ei ikinä ole niin yksinkertainen. Tärkein hyvän & pahan määritelmä on ihmisen motivaatio tekoon. Pelkkä köyhyys ei riitä syyksi. On muitakin tapoja saada ruokaa. Sitä paitsi tässäkin tulee ottaa muut huomioon, eli varkaan on syytä miettiä mitä tapahtuu jos yhä useampi ihminen alkaa varastaa kaupasta, kun ei ole varaa ostaa. Ehkä tässä tilanteessa olisi järkevää etsiä muita vaihtoehtoja kuin heti mennä varastamaan. Esim. freeganismi on varsin järkevä ja mahdollinen tapa elää.
Tämä on eittämättä mielenkiintoista keskustelua, ja on hyvä lukea muunkinlaista tekstiä kuin saarnaavaa "asia on näin ja kekkä ei usko sitä joutuu helvettiin".
Hyvä ja paha eivät todellakaan ole mikään helppo asia, ja siksi minun niiden määrittelyn mahdottomuus on vähän liian helppo ratkaisu. Ihmiset nimittäin elävät pitäen asioita hyvinä ja pahoina. Ongelma olisikin millä yhä useampi saataisiin pitämään "oikeasti hyviä" asioita hyvinä ja toisinpäin. Mielestäni uskonnoilla olisi tällaisessa kasvatuksessa tärkeä rooli, mutta saarnaava, uhkaileva tapa ei ole kenellekään hyväksi. Kaikilla uskonnoilla on kuitenkin sama perusta (todellisuuden käsittämätön todellisuus) ja sanoma (rakkaus lähimmäisiä kohtaan). Näistä voitaisiin keskustella ilman molemmin puolista vittuilua, mutta valitettavan usein nykyään keskustelu tökkää tasolle "ateistit joutuvat kadotukseen" tai "jumala on pelkkä satuolento". Tärkeintä olisi että mahdollisimman suuri osa ihmiskunnasta voisi olla onnellisia, ja ne ketkä eivät ole, olisivat mahdollisimman vähän onnettomia.
Myötätuntoa, rauhaa ja rakkautta, hyvät ihmiset.
(hups, meni saarnaamiseksi... :)
On mukavaa kuulla että ihmisten järki pystyy ymmärtämään joitain asioita hieman samalla tavalla kuin itse olen niiden vakuuttunut olevan.
Kiitos sinulle.
Erinomaisen hyvä teksti. Upea homma.
ja seuraus. Ja kun tätä paremmin ymmärtää
ja seuraa niin viisastuu.
Paha aiheuttaa kärsimystä, hyvä aiheuttaa hyvää
oloa.
Esim. Jumala on paha, koska Hän tahtoo tuomita
helvetin tuleen ne, jotka eivät Häneen usko, kun
taas esim. monet ateistit ovat hyviä, koska he
eivät tahdo tuomita ketään helvetin tulen
iankaikkiseen kidutukseen, riipumatta siitä mihin
kukin uskoo tai on uskomatta.
(Raamatun) Jumalan pahuudesta voimme kaikki lukea
"todistuksen" Raamatusta. Saatanan pahuudesta sen
sijaan ei ole olemassa edes Raamatussa
"todisteita". Siispä fiksu ihminen on varmempi
(Raamatun)Jumalan pahuudesta kuin Saatanan
pahuudesta.
[todistamista käytin täsmälleen samassa
merkityksessä kuin hihhulitkin. Oikean
todistamisen kanssa tuollaisella "todistamisella"
ei tietenkään ole mitään tekemistä.]
että se joka on kaiken luoja, on toki vastuussa
siitä mitä on mennyt luomaan. Jos tämä luoja on
edelleen elossa, on vastuu tietysti edelleenkin
Hänellä, varsinkin kun Hän Raamatun mukaan on
kaikkivaltias. Jos taas Raamatun Jumala on
kuollut (mutta on 'alkuperäinen luoja'), on Hän
siinäkin tapauksessa vastuussa kaikesta siinä
mielessä, että Hänen luomansa oliot ja niihin
asettamansa ominaisuudet ovat Hänen
määrittelemiään.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että Raamatun
kuvailema Jumala on heti luomistyönsä jälkeen
tappanut itsensä ja juuri ennen itsemurhaansa
pyöräyttänyt käyntiin
jonkinlaisen 'sattumageneraattorin', joka
muuntelee luonnonlakeja täysin epämääräisesti,
voidaan ajatella että Raamatun kuvailema Jumala
ei enää olisi vastuussa siitä mitä maailmassa
tapahtuu.
Ja vielä, jos ajatellaan vaikkapa jonkun
ihmisen 'pahoja tekoja', niin nehän tapahtuvat
tietyssä ajassa ja kestävät tietyn hetken, kun
taas Raamatun kuvaileman Jumalan luomaan
helvettiin tuomitut joutuvat kärsimään
iankaikkisesti!
Vaikka joku ihminen olisi niin 'paha' kuin mihin
ihminen nyt ylipäätään kykenee, ei se olisi kuin
avuton kärpäsen ruikkaus Jumalan pahuuden
rinnalla.