Kannabiksen käyttö lisääntyy. Nuoria hoitava lääkäri: Kannabis on riski nuoren psyykelle, koska hermosto on vielä kehittymässä.
Juha Salonen
HELSINGIN SANOMAT Lauantaina 3.12.2011 – Kotimaa
Nuorten aikuisten kannabiksen käyttö on kolminkertaistunut vajaan kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2002 joka kymmenes 25–34-vuotias oli kokeillut kannabista, oli luku viime vuonna 36 prosenttia, kertoo Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tuore raportti.
Raportissa arvioidaan tämän heijastavan 2000-luvun alussa huumekokeilunsa aloittaneen sukupoven nykytilannetta. Heidän keskuudessaan kannabiksenkäyttö näyttää vakiintuneen pysyväksi ilmiöksi.
Samalla kannabis ei ole enää pelkästään nuorisokulttuuriin kytkeytyvä ilmiö. Nyt 25–34-vuotiaat ovat viimeisen vuoden aikana kokeilleet kannabista lähes yhtä usein kuin 15–24 -vuotiaatkin.
Toisaalta kannabiksenkäyttö alkaa 25 vuoden jälkeen selvästi jakautua sukupuolen mukaan.
Nuorempien ikäluokkien kohdalla huumeita kokeillaan lähes yhtä paljon, mutta 25–34-vuotiaissa miesten osuus kasvaa.
Tutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaiden nuorten kannabiskokeilut ovat pysyneet viime vuodet lähes ennallaan. Suhtautuminen kannabiksen käyttöön on kuitenkin nuorten keskuudessa muuttunut myönteisemmäksi
Vantaan nuorisoaseman ylilääkärin Martta Palttila-Pulli pitää tilannetta huolestuttavana. Asenteiden muutos näkyy myös päihdeasemalle tulleiden nuorten tilanteessa.
"Joukossa on ollut nuoria, joilla on edelleen ollut psykoottisia oireita, vaikka akuutti kannabispsykoosi onkin sairaalassa hoidettu. Harhojen hoitaminen on kestänyt kauan, jopa kahdesta kolmeen kuukauteen", Palttila-Pulli sanoo.
Kannabiksenkäyttö altistaa nuorten psyyken huomattavasti suuremmille riskeille kuin varttuneempien käyttäjien kohdalla.
"Se vaikuttaa nuoriin voimakkaammin, sillä heidän hermostonsa rakentuminen on kesken. He ovat alttiimpia psykoottisille oireille. Alkoholi ei tällaisia oireita aiheuta, mutta muun kaltaista ahdistusta ja paniikkioireita kylläkin", hän sanoo.
Pidempään kannabista käyttäneestä nuoresta saattaa tulla apaattinen ja passiivinen, hänen koulunkäyntinsä saattaa jäädä.
Helsingin nuorisoaseman johtaja Sirpa Härkälän mukaan nuorten käyttö on useimmiten sekakäyttöä.
"Pelkästään kannabiksenpolttajia ja alkoholin käyttäjiä ei nykyään juuri ole, vaan sekakäyttö on hyvin yleistä", hän sanoo.
Useimmiten nuoret ohjataan nuorisoasemalle joko koulussa tai kotona tehtyjen, päihteisiin liittyvien havaintojen perusteella.
Juha Salonen
HELSINGIN SANOMAT Lauantaina 3.12.2011 – Kotimaa
Nuorten aikuisten kannabiksen käyttö on kolminkertaistunut vajaan kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2002 joka kymmenes 25–34-vuotias oli kokeillut kannabista, oli luku viime vuonna 36 prosenttia, kertoo Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tuore raportti.
Raportissa arvioidaan tämän heijastavan 2000-luvun alussa huumekokeilunsa aloittaneen sukupoven nykytilannetta. Heidän keskuudessaan kannabiksenkäyttö näyttää vakiintuneen pysyväksi ilmiöksi.
Samalla kannabis ei ole enää pelkästään nuorisokulttuuriin kytkeytyvä ilmiö. Nyt 25–34-vuotiaat ovat viimeisen vuoden aikana kokeilleet kannabista lähes yhtä usein kuin 15–24 -vuotiaatkin.
Toisaalta kannabiksenkäyttö alkaa 25 vuoden jälkeen selvästi jakautua sukupuolen mukaan.
Nuorempien ikäluokkien kohdalla huumeita kokeillaan lähes yhtä paljon, mutta 25–34-vuotiaissa miesten osuus kasvaa.
Tutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaiden nuorten kannabiskokeilut ovat pysyneet viime vuodet lähes ennallaan. Suhtautuminen kannabiksen käyttöön on kuitenkin nuorten keskuudessa muuttunut myönteisemmäksi
Vantaan nuorisoaseman ylilääkärin Martta Palttila-Pulli pitää tilannetta huolestuttavana. Asenteiden muutos näkyy myös päihdeasemalle tulleiden nuorten tilanteessa.
"Joukossa on ollut nuoria, joilla on edelleen ollut psykoottisia oireita, vaikka akuutti kannabispsykoosi onkin sairaalassa hoidettu. Harhojen hoitaminen on kestänyt kauan, jopa kahdesta kolmeen kuukauteen", Palttila-Pulli sanoo.
Kannabiksenkäyttö altistaa nuorten psyyken huomattavasti suuremmille riskeille kuin varttuneempien käyttäjien kohdalla.
"Se vaikuttaa nuoriin voimakkaammin, sillä heidän hermostonsa rakentuminen on kesken. He ovat alttiimpia psykoottisille oireille. Alkoholi ei tällaisia oireita aiheuta, mutta muun kaltaista ahdistusta ja paniikkioireita kylläkin", hän sanoo.
Pidempään kannabista käyttäneestä nuoresta saattaa tulla apaattinen ja passiivinen, hänen koulunkäyntinsä saattaa jäädä.
Helsingin nuorisoaseman johtaja Sirpa Härkälän mukaan nuorten käyttö on useimmiten sekakäyttöä.
"Pelkästään kannabiksenpolttajia ja alkoholin käyttäjiä ei nykyään juuri ole, vaan sekakäyttö on hyvin yleistä", hän sanoo.
Useimmiten nuoret ohjataan nuorisoasemalle joko koulussa tai kotona tehtyjen, päihteisiin liittyvien havaintojen perusteella.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tätä ne kreikka lainat teettää,ja kohta on superlama.Totta kai päihteiden käyttö lisääntyy silloin kun köyhyys ja työttömyys nousee.
Oltas jätetty lainat antamatta ja laitettu ne rahat vaikka nuorisotyöttömyyden hoitoon niin ei tarvitsisi lukea tälläisiä uutisia!
Mutta taitaa ikävä kyllä vain hullumaksi mennä.Lama syvenee,entistä useampi kokeilee mitä vain millä päästä "hetkeksi pois",eikä asiaa paranna se ,että desinghuumeita tulee kiihtyvällä tahdilla uusia eikä niitä ehditä kieltää.
Kannabis vie heikolle jäälle
2011;127(22):2351
Kari Poikolainen
Kannabiksen vaaroista kiistellään jatkuvasti. Kiihtymystä herättää se, onko pilven polttaminen se portti, joka avaa tien vahvempien huumeiden käyttöön. Tämä ns. porttiteoria on saanut osakseen kovaa kritiikkiä. Ehkä siksi, että se on ymmärretty väärin.
Kyse ei ole siitä, että kannabiksen käyttäjä alkaisi automaattisesti käyttää myös muita huumeita. Kyse on siitä, että riski suurenee. Kyseessä ei myöskään ole teoria vaan empiirinen havainto. Riskin suureneminen on havaittu monissa tutkimuksissa ja havaintoja on pitkältä ajalta. Löytyy myös muutama tutkimus, jossa riskin ei ole havaittu muuttuneen. Mutta muutama musta joutsen ei kumoa sitä, etteivätkö useimmat joutsenet olisi valkoisia. Ei myöskään se, että muutama pilven veikko pidättäytyy muista päihteistä merkitse sitä, ettei vaara suurenisi keskimäärin koko hamppua käyttävän heimon keskuudessa. Sitä paitsi riskin suurenemista ei välttämättä havaita, jos tutkimus perustuu kahden ajankohdan vertailuun ja niiden välinen aika valitaan sattumalta epäonnisesti. Siksi on kiinnostavaa tutustua uuteen australialaiseen tutkimukseen, jossa samaa nuorten joukkoa seurattiin 15-vuotiaasta 29-vuotiaaksi ja jolta päihdetiedot kerättiin peräti kuudesti (Swift ym. J Epidemiol Community Health 2011, julkaistu verkossa 19.7.2011).
Ne, jotka eivät koskaan käyttäneet kannabista, ryhtyivät muita harvemmin käyttämään muita päihteitä - tupakkaa, amfetamiinia, ekstaasia, kokaiinia tai kohtuuttomasti alkoholia. Kerran viikossa tai useammin kannabista pössäytelleiden joukossa muiden päihteiden käyttö kaksin-kolminkertaistui kannabista käyttämättömiin verrattuna. Päivittäin pilvessä olleilla tupakointi oli vastaavasti kuusi kertaa yleisempää. Jos oli ryhtynyt muihin päihteisiin, niistä irti pääseminen onnistui harvemmin kannabiksen käyttäjiltä kuin ei-käyttäjiltä. Nämä havainnot on hyvä muistaa, kun keskustellaan siitä, miten paljon tai vähän haittaa kannabiksesta on. Portin sijasta parempi vertaus voisi olla, että kannabis vie heikolle jäälle. KP
Tarkoitukseni oli kiinnittää huomiota kahteen asiaan.
Ensiksi: ¿porttiteoriksi¿ kutsutut havainnot osoittavat, että kannabiksen käyttäjillä on muita suurempi riski ryhtyä kovempiin huumeisiin, mutta ei se ole sataprosenttisen varmaa. Kyseessä on väestötasolla havaittava todennäköisyys, ei jokaiselle käyttäjälle väistämättä koituva tapahtuma.
Toiseksi: muista päihteistä (erityisesti amfetamiinista ja tupakasta) eroon pääsemisen todennäköisyys oli suurempi niillä, jotka eivät kannabista käyttäneet kuin sitä käyttäneillä, sekä se, että kannabiksen käytön lopettaneilla muiden huumeiden käyttö väheni. En esittänyt mitään kausaaliväitteitä. Mutta jälkimmäiset havainnot tukevat kyllä kausaalitulkintaa vielä vahvemmin kuin havainnot riskin kasvusta kannabiksen käyttäjillä.
Kohta tulee lauma nistejä inttämään, miten tuo on täyttä roskaa ymsyms.
Narkomanian levittäminen ja siihen yllyttäminen on rikollista. Huumeidenkäyttäjät ovat rikollisia. Tuomiot kovemmiksi, ei päänsilityksiä, nistit linnaan.
Ehkä huumerikoksista tuomitut voitaisiin koota johonkin yleiseen rekisteriin, josta työnantajat voisivat tsekata työnhakijan taustat. Rekisterin nimi voisi olla esim. JulkiNarkikki tai vastaava.
silloinhan valtaosa prukoista jäisi työttömäksi.
Kaveri käytti hamppua Amsterdamissa.
Kivaa oli ja vaaratonta.
Mutta pyykkiä äidille:tuli paskat housuun.
Siis paskahousuksi ainakin pääseen
Tarpeeksi kun valittaa lääkärille ja kertoo mitä on vetänyt, niin sitten saa loppuelämeksi METADONIA ja sitten ei enää muuta tarvitsekkaan ja pysyy kuosissa hautaan asti ,hyvä järjestelmä Suomessa saisivat vaan isompia annoksia niin ei tarttis kitua .Överit jo ekalla käynnillä silloin hyvä, nyt kidutetaan jopa 10 vuotta.