Mielenkiintoinen kysymys. Miksi niissäkin on
ystävällisiä ja lähimmäisiään rakastavia. Nehän
tietää ,ettei pääse taivaaseen. Silti niitä on..
se on kummaa.Minä en ymmärrä.
ystävällisiä ja lähimmäisiään rakastavia. Nehän
tietää ,ettei pääse taivaaseen. Silti niitä on..
se on kummaa.Minä en ymmärrä.
Vastaukset 50
Vanhimmat
kun ateisteilla ei ole Korkeampaa, jota rakastaa
tai näitä supernatural-juttuja, joiden kanssa
stressata päätään, niin jää aika paljon aikaa
katsella ympärilleen ja huomata, että "oho,
ihmisiä...". Eli, kun ei ateisteilla välttämättä
juuri muuta ole kuin itsensä ja lähimmäisensä,
niin miksei näitä kahta kohtelisi hyvin? Joka
tapauksessa tässä elämässä pitää tulla molempien
kanssa toimeen, niin itsen kuin muiden. Tämä ei
tietysti ole mikään velvollisuus, mutta näin se
on luonnollista. Kiitos erinäisten hyvin tarkasti
rajattujen eettisten sääntöjen, hyveiden
ja 'hurskaiden' ihmisten, se käy joskus aika
vaikeaksi rakastaa lähimmäistä. Joskus puolestaan
ne lähimmäiset eivät rakasta sinua, tekevät
julmia asioita ja näin... minkäs teet, se taitaa
olla elämää se.
Maailma on parempi paikka itselle ja muille, jos
ottaa toiset huomioon. Joku saattaa perustella
moraalisia valintojaan uskontonsa sanelemilla
laeilla, mutta kyllä puhdas järkikin toimii, jos
sitä osaa käyttää.
Ateistit eivät tarvitse mitään syytä
lähimmäisenrakkauteen, vaan he tekevät sen suoraan
sydämestä ilman mitään itsekkäitä taka-ajatuksia,
niinkuin uskovaiset...
Uskovaiset eivät voi rakastaa lähimmäistä ilman
hyvää syytä? Vaikuttaa siltä...
Siitä on jo aikaa kun kovia kokeneena
autokolarikaverina olin monissakin sairaaloissa
ja kuntoutuslaitoksissa. Kokemukseni on, että
valtaosa hoitohenkilökunnasta on ihan ok, jotkut
jopa todellisia jumal'olentoja, joita vieläkin
kiitollisena lämmöllä muistelen.
Sen sijaan todellisia ongelmia oli ns.
uskovaisilla sairaanhoitajilla. Esimerkki
vaikkapa Käpylästä.
Siihen aikaan lueskelin paljon raamattua ja
niinpä raamattu oli myös hoitopöydälläni. Nyt kun
nämä uskovaiset hoitajat tämän näkivät, niin
tokihan he innolla tenttaaman mihin suuntaan
kuulun. Nyt kun kävi ilmi, etten kuulunut heidän
kanssaan samaan herätysliikkeeseen, heillä ei sen
jälkeen ollut edes hyvää huomenta potilaalleen
sanottavana.
Että näin. Uskovaisilla kaikki; ja varsinkin
lähimmäisenrakkaus, on ehdollistettua ja
kaupallistettua. Lähimmäisen rakkautta
uskovaisilla riittää vain samaan lahkoon kuuluvia
kohtaan tai niitä kohtaan, joisa on toivoa saada
uusia jäseniä omaan lahkoonsa ja niinpä
tämänhetkinen tilanteeni on, että kerran viikossa
kotonani käyvä ei-uskovainen fysioterapeutti on
minulle enemmän kuin Suomen kaikkien suuntien
kaikki uskovaiset yhteensä.
Yhteenveto:
ATEISTIT MENEVÄT ENNEN USKOVAISIA TAIVAASEEN.
Hyvin kirjoitettu Leksa. Olet lähempänä totuutta
kuin yksikään tämän palstan hihhuli.
Ei ei, ethän sinä Pakana(M) mihinkään taivaaseen
voi mennä, eihän sitä ole olemassakaan. Niinhän
sinä toitotat. Vai onko mieli muuttunut?
En myöskään Helvettiin enkä Mikä-Mikä-maahan.
Järjenjuoksusi on aika ohut, jos kirjoituksestani
päättelit minun aikovan kolkutella
taivaanportteja.
Hihhuliksi Leksa kirjoitti enemmän asiaa kuin
kukaan toinen hihhuli tällä palstalla aiemmin.
Leksan mielipide hihhuleista oli juuri sellainen
kuin useimmilla ei-hihhuleilla on.
"Lähimmäisen rakkautta
atesteilla riittää vain samaan lahkoon kuuluvia
kohtaan tai niitä kohtaan, joisa on toivoa saada
uusia jäseniä omaan lahkoonsa"
Lahkoutuneet uskovaiset pelkäävät muita, koska muut näkemykset
voivat vaarantaa heidän omaa uskoaan. Samalla tavalla ateistit
pelkäävät uskovaisia, viha ja katkeruus (toisten morkkaaminen) on
seurausta pelosta. Rakastava uskovainen murtaa lahkon rajat.
Samalla tavalla jos ateisti kykenee rakastamaan niin ateisti ei pilkkaa
eikä ilku, kuten monet tälläkin palstalla olevat ateistit ja pakanat
tekevät.
Rakkaus kaiken kestää ja sietää, varsinkin kaiken joka kohdistuu omaa
maailmankatsomusta ja näkemyksiä kohtaan. Kukaan (ateisti /
uskovainen) ei mene Taivaaseen jos Rakkaus ei siinä ihmisessä asu,
sillä Taivaassa ei asu viha, kyynisyys, katkeruus eikä eripura.
'asu kyynisyys', niin miten on; tietävätkö
taivaassa olevat 'sielut', että on olemassa
helvetti, jossa toiset 'sielut' joutuvat
iankaikkisesti ja hirvittävästi kärsimään?
Jos tietävät, niin miten taivaassa olijat tähän
tietoon suhtautuvat?
Kyllähän sinä nyt "vähän" liioittelet. Tiedät sen
hyvin itsekin.
On aika voimakas ele yleistää Käpylän
kuntoutuslaitoksen yhden uskovaisen hoitajan sekä
mahdollisesti oman pikkukylän uskovaisten
perusteella kaikki Suomen saati kaikki maailman
uskovaiset kuulumaan hornan tuuttiin.
En tietenkään kadehdi osaasi ja toivon sulle
kaikkea hyvää. Kovat tällit olen itsekin kokenut.
Jos kuitenkin kaikesta huolimatta pidettäisiin
jalat maassa ja vältettäisiin liiallisia
yleistyksiä.
Eikö??!!
koskaan ajatellut, että myös sinä yleistät
asioita? kuuluu ihmisen luonteeseen luokitella ja
arvottaa asioita, se on jopa meidän länsimaiseen
kulttuuriimme koodattu ajattelutapa. se, että
jotkut käyttävät yleistyksiä tai kärjistyksiä, ei
tarkoita kuitenkaan, etteikö olisi poikkeuksia.
itselläni on myös aika rankkoja kokemuksia ns.
uskovaisista, kun taas tiettävästi en ole
joutunut vastaaviin tilanteisiin yhdenkään
ateistin kanssa. enkä edes muslimin, hindun tai
buddhalaisen, vaan hyvien ja 'hartaiden'
kristittyjen. toki se voi johtua myös siitä, että
suurin osa tuntemistani uskovaisista on
kristittyjä, joten en ole joutunut kohtaamaan
vastaavaa asennetta muiden uskontojen edustajien
taholta. ja, jos minun työpöydältäni löytyy
raamattu (niinkuin on löytynyt lähituntumasta
viimeiset reilu 10 vuotta), en osaa kuvitella
millaisen palautteen saisin, kun vastaisin
olleeni onnellisesti 'ateisti' kohta 20 vuotta.
Tosin tämä tieto kuuluu itsetietoiselle taivaassa olijalle.
(taivavaltakuntalaiselle)
Kysymykseessi vastakysymys: Miten suhtaudut kaikkiin tällä hetkellä
nälkäkuoleman partaalla oleviin ja muuten kärsiviin ihmisiin
kehitysmaissa?
koska minähän en ole taivaassa, ja niinpä minussa
asuu kohtuullinen määrä mm. kyynisyyttä (mitä
taivaassa siis ei ole?).
Olisin edelleen kiinnostunut siitä, miten
taivaassa olijat suhtautuvat niihin hirvittäviin
kärsimyksiin, joita helvetissä kärsitään
ikuisesti?
Eiväthän tällä planeetalla elävät nälkäkuoleman
partaalla hoippuvat ihmiset (tai muut eläimet)
joudu kokemaan nälkäkuoleman kauhuja
iankaikkisesti, vaan he kuolevat aikanaan ja
heidän kärsimyksensäkin loppuu.
Nähdäkseni on selvää, että olisi paljon parempi
jos taivasta eikä helvettiä olisi lainkaan
olemassa, sillä silloin säästyisivät sekä
helvetissä olijat iankaikkiselta kidutukselta,
sekä taivaassa olijat näiden helvetissä kitujien
kärsimysten aiheuttamalta tuskantäyteisen
myötätunnon kokemiselta.
Anteksi kun vaivaan, mutta tuo kysymys on tärkeä,
vaikka elämmekin maanpäällä. Miten suhteudut
kaikkiin maapallollamme eläviin nälkäisiin ja
kärsiviin ihmisiin? Miten suhtaudut kaikkiin
vankilassa elinkautista viettäviin ihmisiin?
Tunnetko tuskaa heidän kaikkien puolesta, ja minkä
suuruinen on myötätuntosi heitä kohtaan?
Heidän kärsimyksellä on toki loppunsa, ainakin
maallisessa mielessä. Kuka meistä tietää, että se
on lopullisesti ohi?
Sitäpaitsi jos puhutaan kärsimyksestä täällä
maanpäällä, niin monesti se kärsimys on sitä, mikä
kirkastaa kruunun. Pidämme sitä huonona ja pahana
asiana, mutta itseasiassa se onkin hyvä opettaja.
Helpomminkin voisi oppia, mutta minkäs teet kun
ihminen on vielä niin lapsi?
Loppukommenttiisi yhdyn. Näin todellakin jos taivas
ja helvetti olisivat kuten ne esität.
tärkeämpi kuin esimerkiksi se, kuinka suhtaudun
nyt joulunajan hirvittäviin teurastusjuhliin,
missä mm. miljoonat porsaat kokevat kauhun, kivun
ja pelontäyttämät viimeiset hetkensä.
Toki toivon kaikkea hyvää kaikille, sehän on
luonnollista. Niinpä toivon että myös nälkäiset
ja kärsivät ihmisetkin saisivat oloonsa
lievitystä, esim. ruokaa ja vaikkapa morfiinia,
jos tuskat ovat aivan sietämättömät. Sitä, minkä
suuruinen myötätuntoni on, en pysty mittaamaan,
koska en tiedä myötätunnon mittayksikköä (olisiko
1 Krisna hyvä mittayksikkö?) enkä sitä millä
laitteilla sitä mitataan.
Edelleenkin näyttää olevan selvää, että jos
olemassaolossa olisi
jonkinlaista 'fundamentaalista hyvyyttä', ei
olisi olemassa taivasta eikä helvettiä, sillä
niinkuin jo totesin, iankaikkinen kärsimys
(helvetti asukkaineen) on todiste Kaikkivaltiaan
pahuudesta, ja toisaalta taivaassa asuvien ei-
kyyninen ja ahdistunut myötätunto helvetin
tulessa kituvia ihmispoloja kohtaan on todiste
heidän tukalasta asemastaan Jumalan ankeissa
lavasteissa.
Sanotaan näin, että kokenut kaiken tietää.
Aikanan yritin löytää omaa paikkaani
uskonollisista piireistä. Kulutin kirkonpenkkiä -
turhaan. Hakeuduin helluntaiherätyksen piiriin -
jälleen pettymys. Yritin muuttaa paikallisen
helluntaiseurakunnan toimintaa vastamaan ajan
haasteisiin - niin voimakkat vastavoimat, että
hyvästi herätys ja hyvästi herätysliike.
Minua ei kiinnosta jotkut utopistiset haihattelut
tai hurmahenkien höyryämiset. Minua kiinnostaa
tämän ajan ihmisten ongelmat ja vastausten
löytäminen niihin. Nykyään en kuulu mihinkään
uskonnoliseen yhdyskuntaan. En edes kirkkoon. Sen
sijaan kuulun suggestoterapian alueille
erikoistuneeseen Suomen Hypnoosiyhdistykseen sekä
kansainväliseen humanistisee liikkeeseen kuin
myös Suomen Uskontojen Uhrien tuki ry:hyn.
Joten, hyvät ihmiset: Älkäätte enää hihhuliksi
haukkuko. Se haukkuminen menee väärään petäjään.
Omakohtaiset kokemukseni on, että uskovaisia
pahimpia verikoiria ja raatelevaisia susia ei
tästä maailmasta löydy. Uskovaiset ovat olleet
todellinen kirous minun elämässäni jo 50 vuoden
ajan. Ateistien kanssa tulen toimeen ja pystyn
keskustelemaan kaikista asioista - myös uskon
kysymyksistä, mutta miten selvitä uskovaisten
kanssa. He kun kuvittelevat tietävänsä minun
asiat paremmin kuin minä itse. Miettikää hyvät
uskovaiset vähä ja ahkeroikaa parannuksen tekoa,
sillä ateistit menevät ennen teitä iankaikkiseen
elämään kun taas teidän osana on päätyä sinne
missä on itku ja hammasten kiristys.
Minun ei, ystävä kallis, tarvitse liioitella
pätkääkään. Ne kokemukset, joita minulla on 50
vuoden ajalta ja kaikista uskonsuunnista, ovat
olleet todella nekatiivisia. Kysymys ei ole vain
Käpylästä eikä tästä "pyssykylästä". Kysymys on
koko Suomen siionista, josta hyvänä
läpileikkeuksena on myös eri kristilliset
kleskustelufoorumit ja nissä ilmenevä uskovien
kielenkäyttö.
Toki joitakin hyvin harvoja todellisia
Jeesuksen seuraajiakin löytyy, mutta niin kovin
harvassa.
liiallista yleistämistä.
Olet pystynyt tutustumaan vain hyvin pieneen
osaan Suomen uskovaisista.
Tämä on totuus.
puhkut katkeruutta.
J.K. Paasikivi on ollut yksi Suomen suurimmista
presidenteistä. Häneltä on jäänyt elämään viisaat
sanat: "Viisaus alkaa tosiasioiden
tunnustamisesta".
Uskonnollisella rintamalla tämä merkitsee sitä,
että maamme ja kansamme tai lähimmäistemme asiaa
eivät auta utopiat eikä emotionaaliset illuusiot.
Meitä voi auttaa vain sellainen reaalitotuus,
josta löytyvät vastaukset tämän ajan henkisiin ja
hegellisiin tarpeisiin.
Nyt kun uskovaiset elävät niinkin kaukana elämän
realiteeteista kuin elävät, eivät he pysty
utopioneen vataamaan ajan haasteisiin ja ovat
harhautuneet sitä tehtävästä, johon Jumala olisi
heidät tarkoittanut. Nyt jos uskovaiset eivät
herää unestan, jäävät he auttamatta kaiken
ulkpuolelle.
"Nyt kun uskovaiset elävät niinkin kaukana elämän
realiteeteista kuin elävät, eivät he pysty
utopioneen vataamaan ajan haasteisiin ja ovat
harhautuneet sitä tehtävästä, johon Jumala olisi
heidät tarkoittanut. Nyt jos uskovaiset eivät
herää unestan, jäävät he auttamatta kaiken
ulkpuolelle."
Voisitko selittää, mitä tarkoitat edellä
mainitulla??
Eräs tiedemies sanoi kerran: "Voidaksenne
todistaa, että kaikki korpit eivät ole mustia,
riittä kun osoitatte yhdenkään valkoisen korpin".
Eli ne mielikuvat ja totuuskäsitteet, joita
ihmisillä on, muotoutuvan niiden kokemusten
mukaan, joita itsekukin on joutunut kokemaan. Nyt
kun kokemukseni uskovaisista ovat sitä luokkaa
kuin ovat, en pysty valehtelemaa enkä sepittämään
joitai selityksiä joidenkin korvasyyhyyn. Vain
totuus voi vapautta ihmisen ja muuttaakseen
uskovaisia koskevan totuuskäsitteni, uskovaisten
asiana on käytännön teoissa todistaa, että olen
vääräsä. Tähän päivään mennessä en ole tällaista
todistusta saanut, joten jään odottamaan. Pelkkä
sanojen helinä ei riitä.
tarvitsekaan valehdella.
Jeesuksen elämä ja toiminta oli alusta loppuun
palveluksen työtä köyhien, sairaiden, heikkojen
ja ihmisten tyrkkimien lähimmäisten parissa.
Tällä toiminnallaan Jeesus pystyi vastaamaan oman
aikansa ihmisten henkisiin ja hengellisiin
tarpeisiin. Jeesuksen tärkein tehtävä ei ollut
ihmisten käännyttäminen tai prässääminen omaan
lahoonsa, eikä Jeesus sellaista edes perustanut.
Jeesuksen ylösoton jälkeen apostolit jatkoivat
niissä askelissa, jotka Jeesus oli esikuvaksi
astunut.
Nyt kaikki se, mitä Jeesus ja apostolit tekivät,
on esikuvallista meille, että ME TEKISIMME
SAMASSA RAKKAUDEN HENGESSÄ SAMOJA TEKOJA, KUIN HE
TEKIVÄT; tai kuin Fransiskus Assisilainen
1200:luvun Italiassa teki.
Tämän ajan yksi suurimpia ongelmiamme on henkinen
jaksaminen ja koko Suomen kansa oirehtii alkaen
koululapsista lähtien. Erityisesti nämä henkisen
jaksamisen kysymykset ovat polttavia niillä
lähimmäisillä, jotka sairauden, vammautumisen,
vanhuuden tai muun syyn vuoksi on tämän
yhteiskunnan ulkopuolelle sysätty. Monet
loputtomaan yksinäisyyteen. Nämä ihmiset
tarvitsisivat toellista henkistä tukea, sydäntä,
joka ymmärtää, luotettavaa korvaa, joka haluaa
kunnella. Ihmisiä, jotka olisivat ontuvan
jalkana, olisivat kuuron korvina, sokeiden
silmänä jne.
Sen sijaan nämä ihmiset, minä mukaa luettuna,
eivät tarvitse jonkun erityisopin tyrkyttäjää, ei
käännyttäjää eikä alistajaa; ja kuitenkin
nykyajan uskovaisten toiminta on ainoastaan tätä.
alistamista ja jyräämistä. Käännyttämistä
tiettyyn lahkoon; ja jos joku ei hetikohta käänny
heidän mielikseen, nämä saavat jäädä. Jaksaa tai
olla jaksamatta ilman, että heistä kukaan
välittää.
Matteuksen evankeliumin 25 luvussa kuvataan
viimeisen tumion perusteita, mutta ilmeisesti
tämä luku on jäänyt nykyuskovilta
lukematta: "Minkä te olette jättänet tekemättä
yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette
jättäneet tekemättä minulle".
ymmärtänyt oikein, siinä mielessä
kuulut ”uskoviin”, että uskot kristinuskon
Jumalaan ja Jeesukseen.
Täällä kirjoittaa jotkut muut (nim. arto,
hevoinen, Veijonen), ja tunnen oikeassa
elämässäni fanaatikkoja, jotka uskovat
löytäneensä ”sen ainoan totuuden”. Yhteistä
heillä on katkera viha kaikkia uskonnonsuuntia
kohtaan.
Äänensävystäsi päätellen kuullut näihin
yksinäisiin susiin. Ainoa poikkeus on, että pidät
jopa ateisteja kaikkia uskovaisia parempina
(paitsi itseäsi tietenkin).
Pahoittelen, mutta en kuule kuin katkeran ja
ahdasmielisen huudon.
Kyllähän sinä ihan asiaa puhut. Ei siinä mitään.
Mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että menet
metsikköön yleistäessäsi kaikki uskovaiset samaan
muottiin.
Aivan varmasti kuvaamasi tyylisiä uskovaisia on -
eittämättä. Mutta se ei ole näyttö siitä, että
kaikki ovat sellaisia. Koska kaikki eivät
todellakaan ole sellaisia.
Monenlaisia uskovaisia olen minäkin tavannut
matkan varrella (n. 50 v.), mutta missään nimessä
yhden tahi muutaman henkilön huonon
käyttäytymisen johdosta ei pidä niputtaa samaan
nippuun kaikkia.
Pitää muistaa sekin, että olimmepa me uskovaisia
tai ateisteja, niin kuitenkin me olemme
loppupelissä
VAIN IHMISIÄ
ja omien kuvitelmiesi orja. Valitettavasti.
Uskovainen, joka on täysin umpikuuro ja umpisokea
lähimmäisten hädäle ja kärsimyksille, ei ole
oikea Jeesuksen suraaja. Olkoon puettu miten
hurskaaseen kaapuun tahansa. Se valitettava vika
uskovaisissa vielä on, että heidän mielestään syy
on aina jossain muussa kuin heissä itsessään.
Sokeita kun ovat. Valitettavasti.
Miksi taivaassa asuvana tuntisit yhtään tuon
enempää kärsimystä ja myötätuntoa muiden helvetissä
asuvien puolesta?
Näen ystäväni kuolevan syöpään. Toki kaipaan häntä
mutta minulla ei ole tarvetta suurennela asia
yhtään sen enempää eikä tehdä itselle asiasta
vaikeampaa.
Se kysymyksesi lienee loppuunkäsitelty kun vastaat
vielä tuohon edelliseen. Suurimmaksi osaksi
vastasit jo itsellesi edellisessä vastauksessasi.
Olen myös samaamieltä tuosta viimeisestä kohdasta,
jos todellakin helvetti on iankaikkinen ja taivas
sellainen kuten kuvaat. Mutta mitä ajattelisit kun
olet helvetissä ja toteat että joudut kärsimään
iankaikkisesta iankaikkiseen?
On sanottu, että taivaassa ei ole sijaa surulle.
Taivas on autuus, jota mikään asia ei pystyy
muuttamaan toiseksi. Tällä määreellä vaikka jos
ihminen tietääkin, että jotkut joutuvat kärsimään
ja heidän edestään et voi tehdä paljoakaan enää,
niin autuus ja onni ei siitä vähene. Vai väheneekö
sinun onnesi tällä hetkellä kun muistelet kärsiviä
ihmisiä afganistanissa tai namibiassa? Elätkö
taivasta vai helvettiä tällä hetkellä?
"Taivasten valtakunta on jo täällä, taivasten
valtakunta on teissä itsessänne" Nämä sanat
kannattaisi muistaa kun yrittää miettiä, mitä
taivas ja helvettikin ovat.
että taivaassa ei asu kyynisyys. Niinpä minun
olisi määritelmän mukaan taivaassa ollessani
tunnettava erittäin suurta ahdistusta ja tuskaa
helvetissä kärsivien kohtalon vuoksi. Taivaassa
en (siis sillä edellytyksellä että olisin
tietoinen helvetissä kärsivistä) voisi unohtaa
hirvittävästi kärsiviä ihmispoloja, niinkuin
täällä 'maan päällä' helposti tapahtuu. Tämän
oletetun taivaallisen ei-kyynisyyden vuoksi minun
siis olisi taivaassa ollessani tunnettava
ylitsehyökyvää ahdistusta/myötätuntoa/surua
helvetissä kituvien Jumalan koe-eläinten
karmaisevan kohtalon takia.
>>Mutta mitä ajattelisit kun
olet helvetissä ja toteat että joudut kärsimään
iankaikkisesta iankaikkiseen?<<
No, luultavasti ajattelisin että olisi ollut
erittäin paljon sivistyneempää ja vähemmän
pahantahtoista, jos Jumala olisi vetäissyt
itsensä hirteen jo ennenkuin meni tällaiset koe-
eläimet tällaisiin lavasteisiin heittämään (eli
jo ennenkuin ryhtyi minkäänlaisiin luomistöihin).
>>Taivas on autuus, jota mikään asia ei pystyy
muuttamaan toiseksi. Tällä määreellä vaikka jos
ihminen tietääkin, että jotkut joutuvat kärsimään
ja heidän edestään et voi tehdä paljoakaan enää,
niin autuus ja onni ei siitä vähene. <<
No niin, siinä se taas on, vanha kunnon heroiinin
suoneen tykittäminen!!! Ja se heroiini ei lopu
koskaan, eikä vieroitusoireista tai
yliannostuksesta ole vaaraa!!! Ylös ylös
korkealle lennämme, fiilikset on aivan mahtavat!!!
Se oli tosiaankin sinun määritelmäsi, että kyynisyyden puuttuminen
tarkoittaisi ahdistumista. Ehkä sellaista kokevat jotkut kyyniköt, en
tiedä, mutta kyyninen tunne ei kyllä edes auta mitään tässä
maailmassa, joten myöskin taivaassa sitä tuskin tavataan.
*naureksien lukee seuraavaa lausetta, siinä olisi sarkasmia ja
kyynisyyttä tosiaankin yllinkyllin* :-)
Jos todellakin kiinnostaa kovasti mitä taivaassa tapahtuu, niin aloita
toki tuomalla taivas tänne maanpäälle. Malttamattomat käyttävät
heroiinia ja mitään muita synteettisiä aineita tai keinoja pysyäkseen
onnellisina ja vapaina näissä toisaalta niin kahlituissa olosuhteissa.
lammas vei paimenta että tuntui.
Kyllä lammasta viedään kuin pässiä narussa.
Kyllä siinä oikeaa tulosta vietiin niin että
kuntta pölisi.
Täytyy seuraavaksi kerraksi treenata vähän paremmin
:-)
"Somehow i feel, that they are watching us"
Tällä palstalla en ole törmännyt ystävälliseen
ateistiin, kuin muutaman kerran. Kertokaa, mistä
niitä löytää? Suurin osa palstan ateisteista on
riekkujia, pilkkaajia, suvaitsemattomia,
pahasuisia jne. Uskiksista löytyy samanlaisia
myös, mutta tässähän kehutaankin muka ateisteja
ystävälliseksi.
Ensin sanot, että "Tällä palstalla en ole
törmännyt ystävälliseen
ateistiin, kuin muutaman kerran."
Sitten sanot, että "mutta tässähän kehutaankin
muka ateisteja
ystävälliseksi. "
Siis ne ystävälliset ateistit, joihin törmäsit
eivät olleet ystävällisiä?
Tarkoitin sitä, että uskovistakin löytyy
inhottavia niinkuin atesteista, mutta että tässä
jutussa käsitellään nyt ateistejen väitettyä
ystävällisyyttä. Kyllähän ateisti on kiva sille
joka on samaa mieltä, mutta jos et ole, niin heti
alkaa ivailu ja haukkuminen. Ja nyt täytyy
korjata sen verran asiaa että ne ystävälliset
ovatkin olleet agnostikkoja.
mitenhän olisi sen ateistin määrittelyn kanssa?
- buddhalainen
- taolainen
- humanisti
- universalisti
- pakana
- agnostikko
- skeptikko
- rationalisti
- nihilisti
- eksistentialisti
- ...
veikkaan, että jotkut näistä viittaavat varsin
tiukkaan maailmaankatsomukseen, toisista
filosofioista taas löytyy niin ympäripyöreitä
totuuksia, ettei toisen vastalauseet hetkauta,
elleivät sitten vastaanväittäjät käy käsiksi.
itse tunnustan olevani rasisti: en siedä
rasisteja, fasisteja, enkä itsekkäitä haisuleita.
ja, mikä oudointa on, että jotkut ateistit
ymmärtävät kaikkia ateistisia ajatuksia ja hyvin
pitkälle myös uskontoja. suurin osa tuntemistani
ihmisistä on ateisteja, vaikka tunnen myös
uskovaisia, mutta silti ateistit ovat
kiinnostuneita mm. uskontojen ja kulttuurien
historiasta, uskovaisia kiinnostaa vain oma
uskonto. eikö uskovaisten pitäisi olla oikeasti
kiinnostuneita hieman tästä maailmasta ja täällä
asuvista ihmisistä, ennenkuin pääsevät taivaaseen?
mielestäni ei ole erityisen kauniisti sanottu,
että ystävälliset ateistit ovat agnostikkoja...
teepä matka kiinaan taolaisten ja buddhalaisten
keskuuteen, jos sieltä löytyisi edes yksi
ystävällinen ihminen. jatketaan sitten aiheesta.
Taas korjaan, siis tarkoitin että he eivät olleet
ollenkaan ateisteja vaan agnostikkoja. Taolaiset,
buddhalaiset, agnostikot eivät ole ateisteja.
Ateistihan kieltää kokonaan jumalien olemassa
olon. Minäkin olen kiinnostunut historiasta ja
eri kulttuureista, taolaisuus erikoisesti
kiinnostaa.
Huomasin juuri että kehoitit tekemään matkan
Kiinaan. Mahdotonta, ei varallisuus riitä.
Riittäisiköhän kun lueskelen taolaisista ja
buddhalaisista? Ei kaikilla ole mahdollisuutta
matkustella, vaikka olisi miten kiinnostunut eri
kulttuureista ja uskonnoista.
"..Ateistihan kieltää kokonaan jumalien olemassa
olon. "
Ah. Taas vanha kunnon uskovaisten "ateisti =
jumalankieltäjä" -mantra. Juttuhan ei mene noin
(ainakaan minun kohdallani). Minä en usko
jumalan/jumalien olemassaoloon. Voihan tietenkin
olla niin, että jossain lymyää jonkinlainen
jumala, mutta sellaiseen minä en usko ennenkuin
joku todistaa moisen olemassaolon tai tämä
kyseinen jumala ilmoittaa itse olemasssaolostaan.
sillä matkalla vaan selviäisi se, että voiko
ateistit olla ystävällisiä. kyllä toistaiseksi
vielä myös kiinaa voidaan pitää ainakin jossain
määrin ateistisena valtiona. onneksi ovat
kristityt tehneet sinnekin onnistuneita
ristiretkiä, että saadaan kunnon länsimaalaista,
käytännöllistä filosofiaa sinne maailman
vanhimpien filosofioiden rinnalle. eihän
kapitalismia ja kristinuskoa ilman tule kukaan
maailmassa.
eli ateisti = ateisti, ei agnostikko, taolainen,
buddhalainen, rationalisti, nihilisti,
eksistentialisti, humanisti, eikä universalisti.
asia selvä... luulisin? ja samoin jokainen, joka
kutsuu itseään kristityksi on yksinkertaisesti
kristitty, ei luterilainen, katolinen, mormoni
tms. all righty.
Ateismi(kreik.)Jumalan olemassaolon kieltäminen.
Löytyy tietosanakirjasta, Tietojätti 2000. Sieltä
voit tarkistaa.
Mikäs kumma se on? Se, ettei ateisteja pelotella
helvetillä ei tarkoita etteikö voisi ymmärtää
mikä on oikein ja mikä väärin.
Tekstistäsi voisi päätellä että uskovien ainoa
syy harrastaa lähimmäisenrakkautta on toivo
taivaaseen pääsystä. Teennäistä ja itsekästä
teeskentelyä palkkion toivossa?
Kun on vain yksi elämä, se kannattaa elää niin
hyvin kuin mahdollista. Uskovien ei tarvitse
pitää yhteyttä läheisiin, niiden kanssa ehtii
olla ikuisesti taivaassa.
Ateisteilla on vain yksi elämä, kukaan ei tiedä
mitä kuolemassa tapahtuu. On syytä tehdä tästä
elämästä itselle ja läheisille paras mahdollinen.
Sinä olet uskovainen? Mihin jumalaan uskot ja
miksi? Miten olet valinnut juuri sen jumalan?
Pystyt heti tyrmäämään kaikki muut jumalat ja
uskonnot, ja toteamaan että heidän jumalansa on
satua. Jostain syystä et kuitenkaan tajua oman
jumalasi olevan samalla lailla mielikuvitusta.
Uskonnot on satua, sen tajuaa jokainen joka
miettii asiaa yli kaksi sekuntia. Silti niitä
on...
Se on kummaa. Minä en ymmärrä.
ei uskonnot toki ole satua, vaan totisinta totta,
joskus surkuhupaisaa. enkä sanoisi, että edes
pyhät kirjat ovat satua. kirjastosta löytyvät
sadut ovat yleensä lapsille, joskin ne on
kirjoitettu niin lapsille kuin aikuisille. sen
sijaan näille kirjoille: gilgamesh, kalevala,
raamattu, bhagavad gita jne. löytyy ihan oma
terminsä. ne ovat kansallistarustoja, eepoksia,
mytologioita eli mieluummin tarua kuin satua,
vaikka ero voi olla näennäinen, mutta se on silti
selvä.
ja erinäisten viimeaikaisten tapahtumien pohjalta
itsekukin on varmasti pyörittänyt mielessään
lausetta: "totuus on tarua ihmeellisempää." ja se
totuus on ollut kaikkien silmien edessä, eikä
kukaan ole sitä kyseenalaistanut. miten siis
mikään näistä kirjoista menisi ohi elävän elämän?
ehkä siksi, että ihmiset eivät ymmärrä kirjojen
maailman ja todellisuuden välistä suhdetta?
Ripuli??
Jumala antaa rakkaudesta niin ateistille kuin uskovaiselle. Siinä syy.
Ateisti luulee, että se rakkaus on hänestä itsestään, aivojen
kemiallinen tuote. Uskovainen tietää, että se rakkaus on Jumalasta ja
todellista, ei vain kemiaa. Siinä syy ja ero. Valoa kansalle, joka
pimeydessä vaeltaa.