venäläiset sotavangit, jotka oli sijoitettuna keskustalaisille maatiloille, polkivat siellä emännät ja tyttäret tiineeksi. Tälläkin palstalla on monta sieltä perinnän saaneita. Hoh,hoh,hoooooooo Kapi se on upseeri ja puhdas suomalainen, ei ole näitä meidän tukielättejä.
Naurattaa niin pirusti itsenäisyyspäivän kynnyksellä, että
Sonnim.naist.mies
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kekkonen myös vihasi veteraaneja, mm Korsimo karkasi rintamalta ja myöhemmin kuittaisi valtavat ruplavarat venäjältä. Kekkonen laittoi linnaan ns sotasyylliset ja sai mm Leninin kunniamerkin siitä. Hymy-Eikka olisi perustanut jopa uuden itsenäisyypäivän suomelle, sellaisen, joka olisi sopinut paremmin venäläisille. Ruplillakin oli hintansa.
Paavo Väyrysellä oli myös lämmin suhde venäläisiin, jopa niin lämmin, että tilasi vaikeuksia sieltä saadakseen ääniä. Sirkka-Liisa Anttila kehoitti keskustalaisia muuttamaan Norjaan, että tuet olisi nykyisiä suurempia, sen verran isänmaallista väkeä nämä kepulaiset.
HS 26.11.211: "Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs, Juri Derjabin: "Kekkonen todennäköisesti tiesi tulevasta nootista. Lulen, että Kekkonen tilasi nootin joltakin neuvostovakoilun työntekijältä".
Tilattu nootti
Dosentti Hannu Rautkallion julkaisemat tutkimukset, mm. vuoden 1961 noottikriisistä, aiheuttivat Suomessa julkisen kohun. Silloin alkanut arkistojen sota heijastuu tämän päivän kuumaan keskusteluun ns. Stasi- listoista. Niiden salailuilla on ollut suora yhteys NKP:n arkistojen tutkimiseen 1990-luvun alkuvuosina.
Novosibirsk-nootti syntyi Tehtaankadulla. Moskovan arkistojen 24.11.1961 päivätty muistio kertoo Kekkkosen ja Hrutsevin kahdenkeskisistä keskusteluista. Kekkonen oli sanonut, että "nootti on auttanut häntä suuresti" ja että "suunnnitelmat ovat sujuneet hyvin".
Lokauun vallankumouksen johdosta Neuvostoliiton suurlähetystössä 8.11. järjestetyn vastaanoton yhteydessä Kekkonen keskusteli sivuhuoneeessa, muilta vierailta salassa, KGB:n Helsingin residentin (paikallispäällikkö) V.V. Genikovin (Zenikov) kanssa. Kekkonen sanoi, että nootissa oli korostettava mainittua Saksan uhkaa, koska siihen (noottiin) olisi tullut muutoin liian korostettu sisäpoliittinen painotus, mikä olisi yhdistänyt sen liian selävsti hänen presidentiksi valintaansa.
Vielä Kekkosen toisella presidenttikaudella vähempiarvoiset neuvostoliittolaiset KGB:n yhteyshenkilät välttivät Tamminiemessä käymistä. Presidentin poika Matti Kekkonen on kertonut, että hänen isänsä ja KGB:n edustajan tapaamiset järjestettiin salaa muualla, usein Matti Kekkosen kotona, jotta suojelupoliisinmiehet eivät saisi asiasta vihiä.
Suomen lähes koko poliittisen kentän piirissä oli esitetty toivomuksia, että Venäjä säilyttäisi Neuvostoliiton ajan Suomen-suhteita koskevan salaisuuden verhon. Suomalaiset päätätjät olivat ajaneet itsensä häpeälliseen tilanteeseen. Kun muiden maiden hallitukset olivat ajamassa aktiivisesti Neuvostoliiton aikaisten arkistojen avaamista, vain Suomesta kuului vaatimuksia niiden sulkemiseksi. Presidentti Koivisto ja ulkoministeri PAAVO VÄYRYNEN olivat esittäneet toivomuksensa Moskovan arkistojen Suomi-asiakirjojen jäädyttämisestä.
Lähdeaineisto: Dosentti Hannu Rautkallio Moskovan päiväkirja 1989-1993 ISBN 978-951-31-4155-4
P.S. Juri Stepanovitš Derjabin (s. 1932) on neuvostoliittolainen ja venäläinen diplomaatti ja entinen Suomen-suurlähettiläs. Nimimerkillä ”Juri Komissarov” hän kommentoi Suomen idänsuhteita Mauno Koiviston presidenttikaudella. Derjabin aloitti ulkomaisen työskentelynsä Norjassa 1950-luvulla ja toimi ulkoministeriön (MID) Skandinavian osaston sihteerinä vuosina 1965–68. 1960-luvun lopulla hän siirtyi Suomeen ja sai lähetystöneuvoksen viran Helsingissä 1973.
Eino Oskari Uusitalo (s. 1. joulukuuta 1924 Soini) on suomalainen poliitikko. Agrologin koulutuksen saanut Uusitalo oli maalaisliiton (vuodesta 1967 keskustapuolueen) kansanedustajana 1955–1983. Hän toimi sisäasiainministerinä 1971 (Karjalaisen II) sekä vuosina 1976–1982 (Miettunen III, Sorsa II, Koivisto II). Koiviston II hallituksessa 1979–1982 hän oli myös pääministerin sijainen. Presidentti Urho Kekkosen jäätyä sairauslomalle syksyllä 1981 pääministeri Mauno Koivisto tuli hoitamaan presidentin tehtäviä ja Eino Uusitalo toimi pääministerin sijaisena helmikuuhun 1982. Uusitalo oli presidentin valitsijamiehenä viisi kertaa (1956, 1962, 1968, 1978, 1982).
Vuoden 1982 presidentinvaalissa Uusitalo toimi pääministerin tehtäviä hoitavana puheenjohtajana eduskunnan suuressa salissa pidetyssä varsinaisessa vaalitoimituksessa, joskin äänten julkilukijana toimi ääntenlaskijoina toimineiden puolueiden puheenjohtajien keskuudestaan valitsema kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen.
Presidentin astuttua toimeensa Uusitalo luovutti pääministerin tehtävät presidentin nimittämälle Kalevi Sorsalle ja palasi rivikansanedustajaksi.
Vuonna 1974, ollessaan keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo sai aikaan kohun esittämällä Suomelle toista itsenäisyyspäivää jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta. Myöhemmin Uusitalo perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Uusitalo osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 Kannaksen Metsäpirtissä.[1]
Uusitalo on syntynyt Soinissa mutta asunut ja vaikuttanut sittemmin pitkään Lehtimäellä muun muassa kunnanhallituksen pitkaikaisena puheenjohtajana. Hänen kunniakseen on nimetty Lehtimäeltä Soiniin johtava tie Eino Uusitalon tieksi, jonka varrella hänen kotinsa myös sijaitsee.
Väyrynen kun tilaa nootin Putinilta, niin meillä on vihdoin keskustalainen presidentti. Hoh,hoh,hooooooooo siinä sitä on punikeilla ihmettelemistä.