Mitä eroa on uskolla ihmisen henkisyydellä ja
Jumalalla.
Henkinen kehitys on koko ihmisen eliniän kestävää
opetusta ja oppimista, jonka tarkoituksena on
oppia tuntemaan Jumala ja maailman henkinen puoli.
Uskonto on henkisen kehityksen lastentarha,
siellä jäädään ihmettelyn asteelle odotetaan
iltasatua leikitään ja piirretään. Siellä Jumala
on se mitä lastetarhan tädit sanovat sen olevan,
siellä on joulupukki olemassa ja hammaskeijukin.
Seuraavaksi siirrytään peruskouluun pikkuhiljaa
alkavat pahimmat satuhahmot ja niiden merkitys
kadota. Huomataan ettei sitä yhtä ainoaa pukkia
olekkaan olemassa. Ja hammaskeijuakaan ei enää
tarvita kun maitohampaat ovat tippuneet. Tämän
koulun aikana tulee myös murrosikä jonka aikana
hyökätään kaikkia valmiiksi opetettuja malleja
vastaan haetaan pesäeroa opettuihin totuuksiin ja
Jumalaan.
Pahimman murroksen taltuttua siirrytään lukioon
tässä vaiheessa Jumalaan, henkiin ja niiden
toimintaan liittyvä on soittain selkiytynyt
aletaan tutkia tarkemmin, mitä jumala on miten
hän toimii. Kokeillaan kaikkea, ymmärretään
pukkien ja hammaskeijujen taustat ja
alkuperät,hahmotetaan maailmankaikkeus
kokonaisuutena.Ylioppilaskirjoitukset
eli valaistuminen tapahtuu tässä vaiheessa.
Tämän jälkeen siirrytään henkisen kehityksen
yliopistoon toisin kuin maallisista kouluista
täältä ei koskaan (ei tarvitse) valmistuta, vaan
Jumala antaa jatkuvasti ehtymätöntä
opintotukea :). Huomataan kuinka vähän lopulta
tiedetään ja opitaan että ainoa asia mikä on
varmaa on epävarma.
Kaikki tämä tapahtuu henkisellä tasolla, ei järjen
se on täysin Jumalan ja sinun välinen asia. Siinä
ei pukki voi olla välittäjänä.
Jos haluat aloittaa henkisen koulun ei se vaadi
kuin annoksen nöyryyttä, intoa kokeilla uutta,
varovaisuutta, kärsivällisyyttä ja rohkeutta.
Varovaisuutta, koska matkalla on omat riskinsä.
Rohkeutta, jotta uskallat uida vastarannalle.
Kärsivällisyyttä, koska et tiedä mitä Jumala on
suunnitellut. Nöyryyttä, jotta et lankea tiellä
oleviin ansoihin.
Loppu on kiinni Jumalasta.
Jumalalla.
Henkinen kehitys on koko ihmisen eliniän kestävää
opetusta ja oppimista, jonka tarkoituksena on
oppia tuntemaan Jumala ja maailman henkinen puoli.
Uskonto on henkisen kehityksen lastentarha,
siellä jäädään ihmettelyn asteelle odotetaan
iltasatua leikitään ja piirretään. Siellä Jumala
on se mitä lastetarhan tädit sanovat sen olevan,
siellä on joulupukki olemassa ja hammaskeijukin.
Seuraavaksi siirrytään peruskouluun pikkuhiljaa
alkavat pahimmat satuhahmot ja niiden merkitys
kadota. Huomataan ettei sitä yhtä ainoaa pukkia
olekkaan olemassa. Ja hammaskeijuakaan ei enää
tarvita kun maitohampaat ovat tippuneet. Tämän
koulun aikana tulee myös murrosikä jonka aikana
hyökätään kaikkia valmiiksi opetettuja malleja
vastaan haetaan pesäeroa opettuihin totuuksiin ja
Jumalaan.
Pahimman murroksen taltuttua siirrytään lukioon
tässä vaiheessa Jumalaan, henkiin ja niiden
toimintaan liittyvä on soittain selkiytynyt
aletaan tutkia tarkemmin, mitä jumala on miten
hän toimii. Kokeillaan kaikkea, ymmärretään
pukkien ja hammaskeijujen taustat ja
alkuperät,hahmotetaan maailmankaikkeus
kokonaisuutena.Ylioppilaskirjoitukset
eli valaistuminen tapahtuu tässä vaiheessa.
Tämän jälkeen siirrytään henkisen kehityksen
yliopistoon toisin kuin maallisista kouluista
täältä ei koskaan (ei tarvitse) valmistuta, vaan
Jumala antaa jatkuvasti ehtymätöntä
opintotukea :). Huomataan kuinka vähän lopulta
tiedetään ja opitaan että ainoa asia mikä on
varmaa on epävarma.
Kaikki tämä tapahtuu henkisellä tasolla, ei järjen
se on täysin Jumalan ja sinun välinen asia. Siinä
ei pukki voi olla välittäjänä.
Jos haluat aloittaa henkisen koulun ei se vaadi
kuin annoksen nöyryyttä, intoa kokeilla uutta,
varovaisuutta, kärsivällisyyttä ja rohkeutta.
Varovaisuutta, koska matkalla on omat riskinsä.
Rohkeutta, jotta uskallat uida vastarannalle.
Kärsivällisyyttä, koska et tiedä mitä Jumala on
suunnitellut. Nöyryyttä, jotta et lankea tiellä
oleviin ansoihin.
Loppu on kiinni Jumalasta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
YHDYN TÄYSIN SAMAAN !
Oli asiaa!
Oli asiaa!
Henkisen kehityksen vaiheet:
1. Uskoo Joulupukkiin
2. Ei usko Joulupukkiin
tässä tapahtuu haarauma
3. a) Lakkaa uskomasta kaikenmaailman
kummajaisiin ja viettää normaalia elämää.
3. b) Ottaa Joulupukin tilalle jotain muuta
uskomisen aiheen ja katkeroituu.
Huomioon ottaen, että ihmiskunta ehkä
kokonaisuutenaan tallustelee tuolla lastentarhassa
vielä, mutta kun yhdessä ponnistetaan, niin eiköhän
tässä päästä jo kohta eskariin =)
...kaikki ovat aivoissa tapahtuvan ajatus-
/analysointi prosessin tulosta,mutta usko ja
jumala eivät ole aitoa todellisuutta,vaan
fantasiaa! "Henkisyys" on ihmisolennon ei-fyysinen
olomuoto! Ja henkisen kehityksen tarkoitus ei
varmaankaan ole oppia tuntemaan mitään
satuolentoa! Henkinen tasohan lienee nimenomaan
järjen(tai sen puutteen)aikaansaama ominaisuus,
aivojen käyttöasteen mukaan tulkittuna!?!
Ja lopuksi...ei se voi olla mistään jumalasta
kiinni,mikä ihmisestä loppujenlopuksi tulee,koska
jumalkäsitys on ihmisen oman ajattelun tulos! Duh!
Hyvää lepopäivää, oppilas!
Sinä olet tosiaan tästä elämästä jo oivaltanut
asioita. Haluaisin kuitenkin hiukan kritisoida
kirjoittamaasi:
Mielestäni taidokas kuvauksesi ei esitä ihmisen
henkisen kehityksen tietä, vaan hengellisen
kehityksen kulkua. Se on vain osa (joskin
merkittävä sellainen) henkisen kasvun prosessia.
Tämän palstan käyttäjäkunnan huomioon ottaen
voisi olla tarpeen aloittaa jokainen seuraavista
lauseistani sanoilla "minun mielestäni" joutavan
juupas-eipäs väittelyn välttämiseksi, mutta jospa
tämä riittäisi, ettei tarvitse vääntää kovin
tautologiselta näyttävää mielipiteidensä
ilmausta;) Siis:
Henkinen kehitys on myös sitä, että käyttää
loogista ajattelua ympäristönsä tapahtumien
analysointiin ja tekee johtopäätöksiä ja rakentaa
omia ajattelumalleja. Maailmassa on monia
taidokkaita henkisen yliopiston oppilaiden
tuottamia väitöskirjoja ja esseitä. Raamattu on
niistä yksi, Koraani toinen, tiedemiesten
julkaisut oma kategoriansa, ja niin edelleen...
Mikään niistä ei sisällä absoluuttista totuutta,
mutta antaa hyvää perusmateriaalia omien
ajattelumallien luomiselle. Tärkeintä on
kuitenkin rohkea oman maailmankuvan rakentaminen;
se on henkistä kehitystä.
Niinikään tuunnetasolla voi kehittää itseään.
Yksi henkisen kehityksen osa-alue sekin.
Omakohtaisesti koen tunnetason kaikkein
vaikeimmaksi ja haasteellisimmaksi. Ihmistä
hallitsee hyvin voimakkaasti ne samat kaksi
elämää ylläpitävää tunnereaktiota kuin kaikkia
muitakin eläviä olentoja: rakkaus (=lajin
säilyminen) ja pelko (=yksilön säilyminen).
Mielestäni ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta
tärkeintä olisi nyt kiinnittää erityistä huomiota
juuri tunnetason hallintaan. Rakkauden
vääristyminen pelkäksi suorittamiseksi
(seksikeskeisyys) ja pelon korostuminen (rasismi,
omaisuuden kerääminen) luovat hyvin vaarallisen
asetelman.
Ajattele, tunne ja usko!
Hyvää matkaa kaikille:)
Olet aivan oikeassa kirjoituksessasi,
pyrinkin kuvaamaan "henkisen maailman"
eli henggelisyyden kehitystä.
Kirjoitus oli ehkä röyhkeä ja hyökkäävä
mutta "minun mielestäni" oli tarkoitettu
kyllä sinne joka väliin. :)
Vertaukset ovat siinä mielessä kivoja
että kuka tahansa voi tulkita ne miten haluaa.
Enkä väitäkkään että kirjoitus pitäisi paikkaansa
se on lähinnä pyrkimys suunnan antoon ei missään
tapauksessa mikään, se on näin faktaa, juttu.
Sanoihan joku kuuluisa zen-budhisti:kin, että
joka kerta kun yritämme kirjoittaa jotain
jumalasta me onnistumme vain valehtelemaan. Eli
parempi pitää turpa kiinni? ehkä.
Joka tapauksessa, hyvää lepopäivää
sinullekin.
"Henkinen kehitys on koko ihmisen eliniän
kestävää
opetusta ja oppimista, jonka tarkoituksena on
oppia tuntemaan Jumala ja maailman henkinen
puoli. "
Tässä menet jo pahasti metsään. Jumala on
mielikuvitusta, ei todellakaan ihmisen henkinen
kehitys tähtää satuolennon palvontaan.
Aina vaan ruikkii housuun tuo pikku-Kepon vatta.
Se tauti sekottaa Kepon päänkin vallan.
Onkohan Omoa vielä??