Pystyiskö suomen kieleen lisäämään kestopreesens suffixin?

Kestopreeseens ilmaistaan Suomessa, jos sitä erikseen painotetaan:
Minä parhaillaan kirjoitan tai Minä kirjoitan parhaillaan tai Minä juuri nyt kirjoitan tai Juuri kirkoitan nyt.

Miksei voiisi YRITTÄÄ tehdä sitä vaikkapa englannin tapaan ING-päätteellä, kaikkiin persooniimme?

Minä juokieng sinä juokseng, hän juokseng itse juokseng, juoksengetaan?
Me jouksengemme? Te juogksette? He joukgsevat Itset juokgentelevat. Juogseneitaan?

Äh, en ole maailman paras suomen kielen vääntäjä, kuka osaisi paremmin, ja mahdollisesti ERI päättellä?
Miksei suomeen voisi ottaa myös MIEHEN JA NAISEN persononinnin? Mies olisi HÖN ja nainen HÄN ehkä sen vuoksi että Ä-Äiti?
Myöskään ei ole kovin hyvää naisten kannalta puhua IHMISISTÄ, siinä tulee mielleyhtymä _VAIN_miehistä, eli puhuttaisiin IHNEISISTÄ TIA IHNÄISISTÄ kun puhutaan naisista? Ensinmainittu neideistä ja toinen äideistä?
Ilmianna
Jaa

18 Vastausta



Myöskään ei ole kovin hyvää naisten kannalta puhua IHMISISTÄ, siinä tulee mielleyhtymä _VAIN_miehistä, eli puhuttaisiin IHNEISISTÄ TIA IHNÄISISTÄ kun puhutaan naisista? Ensinmainittu neideistä ja toinen äideistä?

Onko Ihpinen poika-ihminen? Ja ihtinen tytöstä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Länsisuomalaisissa murteissa ihminen tarkoittaa naista eikä tuo mielleyhtymää miehestä. Ruotsissa ihminen (människa) on feminiini hon, eikä tuo mielleyhtymää miehestä.

En tiedä, keille "ihminen" tarkoittaa enemmän miestä kuin naista.Suomen kielessä se ei erottele sukupuolia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
>>Juuri kirkoitan nyt.
Ilmianna
Jaa
Suomen kielen aikakäsitys on toinen kuin englannissa. Suomen kielen tavallinen preesens kattaa myös kestopreesensin. Suomen kielessä ei ole suurta tarvetta edes olla-verbillä muodostetulle kestomuodolle. "Minä kirjoitan kirjettä" ilmaisee tiiviimmin lähes saman merkityksen kuin "Minä olen kirjoittamassa kirjettä".

Suomen kielessä on jo nyt mainio tapa ilmaista sukupuoli käyttämättä varsinaisia persoonapronomineja. Nimittäin voimme käyttää sanoja mies ja nainen samassa merkityksessä. Esimerkiksi näin: "Matti katosi Maijan kotoa. Miestä ei näkynyt missään." Sama englanniksi: "Matt had disappeared from May's place. He wasn't to be found anywhere."

Näissä asioissa suomen kieli on etevämpi kuin englanti.
Ilmianna
Jaa
Kestopreesens voidaan ilmaista esim. olen kirjoittamassa, mennyt kestomuoto olin kirjoittamassa. Ei tarvita mitään vääntelyä. Sukupuolesta riippumaton hän-sana on parempi kuin että olisi vaikkapa englannin kielen tapaan sukupuolesta kiinni pronomini. Ihminen-sanalla ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa, älä nyt yritä levittää suomeen sitä englannin heikkoutta, että ei ole sanaa, joka tarkoittaisi samaa kuin suomen ihminen, ruotsin människa jne. Lounaismurteissa ihminen-sana on tosin liittynyt sukupuoleen, mutta aivan päinvastoi kuin sinulla, sillä lounaismurteiden ihminen-sana on tarkoittanut vain naispuolista ihmistä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Voisi suomenkielessäkin käyttää sukupuolen ilmaisevaa sanaa...
Hön ja Hän, tai sitten suoraan ruotsista Hon ja Han, ja Hän olisi neutraali?
Hänetär naisesta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aukino kirjoitti:
Voisi suomenkielessäkin käyttää sukupuolen ilmaisevaa sanaa...
Hön ja Hän, tai sitten suoraan ruotsista Hon ja Han, ja Hän olisi neutraali?
Hänetär naisesta?
Voisi ja voisi, mutta yritäpä saada ihmiset oikeasti käyttämään niitä. Onnistuisikohan? Täällä päin ei edes käytetä puhekielessä sanaa "hän" ollenkaan, vaan käytössä on vain sana "se".

Vastarannalla yritetään päinvastaista. Ruotsissa nimittäin on kehitetty sukupuolineutraali pronomini "hen".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aukino kirjoitti:
Voisi suomenkielessäkin käyttää sukupuolen ilmaisevaa sanaa...
Hön ja Hän, tai sitten suoraan ruotsista Hon ja Han, ja Hän olisi neutraali?
Hänetär naisesta?
Eiköhän tuo ole kulttuurikysymys. Suomi on maailman feministivaltaisin maa. Siksi esimerkiksi ihminen, tai henkilö ammattinimissä, on lyönyt läpi ihan huvittavuuteen saakka. Ihminen esim. lajina on yleisimmin englannissa "man". Raamatun kertomukset leimaavat indoeurooppalaisia kieliä. Suomi omalta pohjaltaan on raikkaasti erilainen ja kuvastaa paikallista kulttuuria paremmin.
"Hön" kuulostaa pejoratiivilta - luultavasti stadin slangin bönakin tulee ruotsin hönasta :).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kundivaan kirjoitti:
Eiköhän tuo ole kulttuurikysymys. Suomi on maailman feministivaltaisin maa. Siksi esimerkiksi ihminen, tai henkilö ammattinimissä, on lyönyt läpi ihan huvittavuuteen saakka. Ihminen esim. lajina on yleisimmin englannissa "man". Raamatun kertomukset leimaavat indoeurooppalaisia kieliä. Suomi omalta pohjaltaan on raikkaasti erilainen ja kuvastaa paikallista kulttuuria paremmin.
"Hön" kuulostaa pejoratiivilta - luultavasti stadin slangin bönakin tulee ruotsin hönasta :).
Mitä idemmäs ja etelämmäs mennään, sen vähempiarvoisempi nainen on ja se näkyy myös kielessä. Seemiläiskansojen kristinuskolla oli vaikeuksia saada Suomen alueella lopetettua esimerkiksi käytännöt, että myös nainen sai perintöä, vallitsi omaa omaisuuttaan itse ja oli täysvaltainen todistaja käräjillä. Pohjan Akka kun ärähti, niin muut kuuntelivat ja tottelivat, Pohjan Ukko myös.

Seikkaa, että suomen kielessä ei ole maskuliinia tai feminiiniä pidetään maailmalla yleensä hienona. Se on kuulemma cool.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitä idemmäs ja etelämmäs mennään, sen vähempiarvoisempi nainen on ja se näkyy myös kielessä. Seemiläiskansojen kristinuskolla oli vaikeuksia saada Suomen alueella lopetettua esimerkiksi käytännöt, että myös nainen sai perintöä, vallitsi omaa omaisuuttaan itse ja oli täysvaltainen todistaja käräjillä. Pohjan Akka kun ärähti, niin muut kuuntelivat ja tottelivat, Pohjan Ukko myös.

Tuota teoriaa en ymmärrä, ei minun mielestäni tuossa ole kyse ilmansuunnista, kyllä kaikissa ilmansuunnissa arvoa annetaan molemmille sukupuolille, mutta siinä olet oikeassa, että EROJA on....
Saksalaislla on se neutri DAS, Das kvinna? mitä ei kovin monessa muussa(Hollannissa taitaa olla sama?) kielessä ole.... Ja ruotsalaiset ei varmaan ittekään aina tiedä, mihin deklinaatioon sanansa monikossa vääntyy.... Vaikka ei kaikki Suomessakaan osaa kirjakieltä kovin hyvin.

Mutta Mooses sanoi, että kolmas kerta(epäily) turmelee Herran pyhyyden, siksi ei kannata etsiä kovin monille asioille välimuotoa, tai jos etsii, niin voi olla varma, että kohta niitä on keskella niitä kaksikin(2 2=4)
Eli ei saa epäillä, eikä olla varma, riittää kyllä ja ei, vaikka ei sitäkään kaikki uso.... Se riippuu varmaan ihmisen iästäkin... Tällä hetkeellä olen hieman kyllä-kyllä-iässä, kun olen yli 26 vuotias..... 54 vuotiaana väitetään, että ihminen vasta oppii laskemaan päässä kuunnolla. En tiedä miksi, mutta niin väitetään...
81 vuoden iässä alkaa se epäily, että olikohan kaikki nuorien tiedot ihan humpuukia, kun ei nuorempien tietoja aina vanhat ymmärrä, vaikka kyllä nuoret ovat tavallisesti silti oikeammassa....
Ilmianna
Jaa
Se on suffiksi, ei suffixi. Suomessa käytetään x-kirjainta vain marxilaisuudessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tuo pisti mullekin pahasti silmään. Suffiksi, ei suffixi. Ja kun vielä kielestä puhutaan, niin voisi vaivautua edes kirjoittamaan tuon oikein. Ja muutenkin oli aloittajalla niin paljon kirjoitus- ja kielioppivirheitä, että kannattaa ehkä jättää koko aihe. Ja kuten joku mainitsikin, niin suomen kielessä ei ole tarvetta tuollaiselle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onhan meillä jonkinlainen kestopreesens, esim. I'm running -lausehan kääntyy suomeksi ihan helposti olen juoksemassa.
Ilmianna
Jaa
Onhan noita kieliä suurten yhteiskunnallisten muutosten mukana tietoisestikin muokkailtu. Kyllä kai kestopreesensin lisääminen mahdollista olisi. Mikäänhän ei estä tutun "olen tekemässä"n ylikäyttöä. Hetken kuulostaisi idiootilta, mutta kielihän on lopulta vain se miten on totuttu sanomaan.
Mitään syytä moiseen en kyllä keksi.
Ilmianna
Jaa
Tiede-lehden artikkeli suomen kielen piirteistä verrattuna muihin kieliin.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/suomen_kieli_on_konstikas_ja_vaikea_koska_siina_on

Kannattaa lukea!
Ilmianna
Jaa
Suomen poliittisessa kielessä on jo hyväksytty kestopreeses. Tämä käy ilmi jatkuvasta ja pysyvästä ilmaisusta "kestävyysvaje".
Ilmianna
Jaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tuo tosin kuulostaa luontevimmalta tarkentavana vastauksena kysymykseen "Missä olet?". Eli esimerkiksi "Olen kotona kirjoittamassa viikkoraporttia".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Pystyiskö suomen kieleen lisäämään kestopreesens suffixin?

Kestopreeseens ilmaistaan Suomessa, jos sitä erikseen painotetaan:
Minä parhaillaan kirjoitan tai Minä kirjoitan parhaillaan tai Minä juuri nyt kirjoitan tai Juuri kirkoitan nyt.

Miksei voiisi YRITTÄÄ tehdä sitä vaikkapa englannin tapaan ING-päätteellä, kaikkiin persooniimme?

Minä juokieng sinä juokseng, hän juokseng itse juokseng, juoksengetaan?
Me jouksengemme? Te juogksette? He joukgsevat Itset juokgentelevat. Juogseneitaan?

Äh, en ole maailman paras suomen kielen vääntäjä, kuka osaisi paremmin, ja mahdollisesti ERI päättellä?
Miksei suomeen voisi ottaa myös MIEHEN JA NAISEN persononinnin? Mies olisi HÖN ja nainen HÄN ehkä sen vuoksi että Ä-Äiti?
Myöskään ei ole kovin hyvää naisten kannalta puhua IHMISISTÄ, siinä tulee mielleyhtymä _VAIN_miehistä, eli puhuttaisiin IHNEISISTÄ TIA IHNÄISISTÄ kun puhutaan naisista? Ensinmainittu neideistä ja toinen äideistä?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta