Wallinilla on puolustusministerinä ja Kataisen kamuna valta päättää Dragsvikin varuskunnan kohtalo.
Kokoomus ja Vihreät ajavat innolla varuskuntia alas, säästöt ovat luonnollisesti olemattomia ja vaikutus alueelliseen puolustustahtoon negatiivinen. Lomamatkat, kertausmatkat ja työmatkat, kaikki pitenevät ja hankaloituvat. Varikkojen/varuskuntien sulkeminen helpottaa Suomen asevarastojen tuhoamista kun tavaroita keskitetään yhä harvempiin paikkoihin.
Mutta palataanpa alkuperäisiin asiaan eli Dragsvikkiin. Suljetaanko se vai ei? Miksi Wallin halusi puolustusministeriksi?
Järki sanoo, että Dragsvikilla ei ole MINKÄÄNLAISIA mahdollisuuksia selvitä koska se on lähellä Upinniemeä eikä laki enää edellytä omaa varuskuntaa, oma joukko-osasto riittää.
Vaihtoehto 1.
Wallin sulkee Dragsvikin ja Wallin on asemoinut itsensä puolustusministeriksi, jolloin sulkemista ei voida pitää tappiona, jota RKP ei kyennyt estämään. Jos laivan uppoaminen on väistämätöntä, joskus se kannattaa tehdä itse.
Vaihtoehto 2.
Wallin pitää Dragsvikin hengissä kaikella röyhkeydellä, vastoin puolustusvoimien tahtoa, lukuisten muiden varuskuntien sulkeutuessa muualla Suomessa.
En oikein osaa sanoa mihin Wallin on päätynyt, toisaalta varuskunnan säilyttäminen olisi täysin itsestään selvä vaihtoehto RKP:lle, toisaalta sen säilyttäminen olisi niin läpinäkyvän röyhkeää kielipolitiikkaa, että Wallin asettaisi itsensä ja RKP:n täysin suojattomaksi median ja opposition hyökätessä päälle. Lisäksi välit pääesikuntaan kiristyisivät.
Mitäpä te luulette, että käy? Veikkauksia? Taktinen 1. vai röyhkeä 2.? Mikä on Wallin miehiään?
Kokoomus ja Vihreät ajavat innolla varuskuntia alas, säästöt ovat luonnollisesti olemattomia ja vaikutus alueelliseen puolustustahtoon negatiivinen. Lomamatkat, kertausmatkat ja työmatkat, kaikki pitenevät ja hankaloituvat. Varikkojen/varuskuntien sulkeminen helpottaa Suomen asevarastojen tuhoamista kun tavaroita keskitetään yhä harvempiin paikkoihin.
Mutta palataanpa alkuperäisiin asiaan eli Dragsvikkiin. Suljetaanko se vai ei? Miksi Wallin halusi puolustusministeriksi?
Järki sanoo, että Dragsvikilla ei ole MINKÄÄNLAISIA mahdollisuuksia selvitä koska se on lähellä Upinniemeä eikä laki enää edellytä omaa varuskuntaa, oma joukko-osasto riittää.
Vaihtoehto 1.
Wallin sulkee Dragsvikin ja Wallin on asemoinut itsensä puolustusministeriksi, jolloin sulkemista ei voida pitää tappiona, jota RKP ei kyennyt estämään. Jos laivan uppoaminen on väistämätöntä, joskus se kannattaa tehdä itse.
Vaihtoehto 2.
Wallin pitää Dragsvikin hengissä kaikella röyhkeydellä, vastoin puolustusvoimien tahtoa, lukuisten muiden varuskuntien sulkeutuessa muualla Suomessa.
En oikein osaa sanoa mihin Wallin on päätynyt, toisaalta varuskunnan säilyttäminen olisi täysin itsestään selvä vaihtoehto RKP:lle, toisaalta sen säilyttäminen olisi niin läpinäkyvän röyhkeää kielipolitiikkaa, että Wallin asettaisi itsensä ja RKP:n täysin suojattomaksi median ja opposition hyökätessä päälle. Lisäksi välit pääesikuntaan kiristyisivät.
Mitäpä te luulette, että käy? Veikkauksia? Taktinen 1. vai röyhkeä 2.? Mikä on Wallin miehiään?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kielilaissa EI OLE määtitelty joukko-osaston kokoa.
Kun muutama vuosi sitten viimeksi puhuttiin Drakan sulkemisesta RKP:n ympäristöministeri Enestam sanoi TV:ssa näin: ..."ruotsinkielinen joukko-osasto öööö eli prikaati öööö"
Kielilaissa EI OLE määtitelty joukko-osaston kokoa, vaan se voi olla vaikkapa pataljoona tai jopa komppania. Kunhan suomenruotsalaiset ottavat Ruotsista mallia ja lopettavat kutsuntoihin tulon, niin saattaa pelkkä joukkuekin riittää täyttämään kielilain vaatimukset! ;=)
Missäs veneet sitten säilytetään ja tervataan?
Munsala Fast Action Troops, eli Kesän 1944 Uumajan kilpasoudun "muistosäätiö", säilyttää tulevaisuuden pikamatkaansa varten veneet Suomen ainoassa ruotsinkielisessä varuskunnassa. Jos se lakkautetaan, mikä on RKP:lle aivan mahdoton ajatuskin, niin missä sitten veneet varastoidaan? Silloin pitää rakentaa silta Uumajan lohkolle.
Kielilaissa EI OLE määritelty joukko-osaston kokoa.
Mutta onko kielilaissa määritelty koulujen koko?
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-varaa-luokka-kahdelle-oppilaalle/201018016/139
Suomen armeijan komentokieli sodassa on suomi.! Mitä luulet , miten se vaikuttaa päätöksiin. Jos kyllä lakkautamiselle, olemme lähempänä demokratiaa, jos ei, ruotsinkielen pakkovalta mitä älyttömimmin perustein jatkuu..? Eikö niidenkin pitäisi saada selkäytimeen suomenarmeijan käskyt..? Vai menaako ne taas soudella lahden yli..? Miksi sitten koko varuskuntaa edes on..?
Suomessa on noin 20 varuskuntaa. Ruotsinkielisiä on vähän yli 5% väestöstä. Dragsvikissa on yksi ja ainut ruotsinkielinen varuskunta, joka siis on noin 5% kaikista varuskunnista.
Missä tässä nyt on jonkinlainen ongelma? Jos ruotsinkielisä riittää täyttämääbn yksi prikaati, niin voihan se olla vaikka erillinen varuskuntakin. Mitä hiton väliä sillä on?
Mistä täällä nyt vaahdotaan?
Varsinaisen maanpuolustuksen kanssahan tällä asialla ei ole kovinkaan paljoa tekemistä.
Niinpä. Lisäksi Draksvikissä palvelee paljon suomenkielisiä, jotka hakeutuvat sinne omasta tahdostaan.
Nimenomaan sillä on maanpuolustuksen kanssa jotain tekemistä.! Mitä teemme ruotsinkielisillä joukko-osastoilla onko ne Nordenia varten vai..? Ruotsinkielinen varuskunta joutaa lopettaa sillä niin tehtiin sodan aikanakin, mahdolliset karkurit sijoitettiin muihin osastoihin. Suomenkielikylvyt nimenommaan käskyt on oltava selkärangassa, ettei karkuun lähtemistä voida selittää kieliongelmilla..
Nähtiinhän se jo viime sodissa että ruotsinkielinen joukko-osasto on turvallisuusriski.
Ei tietenkään voida pitää ruotsinkielistä joukko-osastoa- miettikää mitä voisi tapahtua jos joutuisimme sotaan Ruotsia vastaan. Jo aikojen alusta kenraalit ovat jakaneet etniset ryhmät joukkoihinsa sekaisin ettei kapinaherkkiä jouko-osastoja syntyisi. Pidän hurrien toimintaa viime sodissa nimenomaan kapinan kaltaisina toimintana ja suurena riskinä valtakunnan turvallisuudelle.
Omasta mielestäni Dragsvik voitaisiin säilyttää. Se vaatii kuitenkin paremmat perusteet kuin, että 5% on ruotsinkielisiä ja sitä rataa. Se lähtee väärille raiteille koska näistä 5%:sta vähintään puolet osaavat myös suomea. Luultavasti lähempänä 2% ei osaa suomea ja hekin auttavasti koulusta opittuna. Perusteluina pitää olla paljon suuremmat järkisyyt (mm. talous...). Vai tuleeko tässä pelko että nämä viimeisetkin 2-3% oppisivat suomenkieltä? Ulospäin tuodaan pelko, siitä että ihmiset tarvitsevat ruotsia ja eivät pysty elämään/toimimaan ilman sitä? Ehkä mukana on kumpaakin pelkoa.
Onko taasen Draka vaarassa joutua suljetuksi?
Lehti: Kaskeala: Kaksi varuskuntaa joudutaan sulkemaan
Sunnuntai 28.6.2009 klo 08.17
Puolustusvoimien komentajan mukaan kaksi kohtalaisen suurta varuskuntaa joudutaan sulkemaan lähitulevaisuudessa, kertoo Turun Sanomat.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906289845023_uu.shtml
- Mutta se päätös on väistämättä edessä vuonna 2012, Kaskeala huomauttaa.
>>Ikäluokkien pienenemisen takia palvelukseen tulee 2010-luvun puolivälin jälkeen vuosittain 5 000 varusmiestä nykyistä vähemmän.
"Dragsvikin varuskunta on yksi puolustusvoimiemme tehokkaimmista yksiköistä. Siellä 1,3 prosenttia kantahenkilökunnasta kouluttaa 4,8 prosenttia varusmiehistä. Kantahenkilökunnan määrä suhteutettuna koulutettujen joukkojen määrään on pieni. Koulutuksen laatu on kuitenkin kiitettävällä tasolla, ja sieltä valmistuvat osastot ovat erittäin tärkeitä Suomen puolustuksen kannalta. Ehkä juuri tästä syystä kaikki prikaatiin haluavat eivät edes sinne pääse vaan joutuvat odottamaan vuoroaan.
Väitteet siitä, että prikaati voitaisiin korvata pataljoonalla Upinniemessä, ovat täyttä lumetta. Uudenmaan Prikaatissa koulutettavat osastot, eli rannikkojääkärit, rannikko-ohjusjoukot ja muut rannikon erikoisolosuhteisiin koulutetut sotilaat, ovat "rannikon lukko": mereltä ei nousta maihin näiden joukkojen ansiosta.
Puolustusvoimien omilla verkkosivuilla prikaatia kutsutaan Suomen kansallisimmaksi joukko-osastoksi, koska prikaatissa palvelevat hakeutuvat sinne ympäri maata. Syitä tähän on monia: koulutuksen monipuolisuus, ainutlaatuisen haastavat toimintaolosuhteet rannikolla, halu oppia ja parantaa ruotsin kieltä (noin 15 prosenttia Dragsvikissä palvelevista pitää suomea itselleen vahvempana kielenä) ja kiinnostus kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita kohtaan. Dragsvikissä nimittäin koulutetaan kansainväliseen yhteistoimintaan erikoistuneita ATU-joukkoja, jotka ovat yhdessä ruotsalaisten rannikkojääkärien kanssa harjoitelleet muun muassa Suomen rannikolla tapahtuvaa puolustusvoimiemme tärkeimpään tehtävään liittyviä toimia."
http://www.fiia.fi/fi/news/1156/
Sama toimii myös toisinpäin, eli ruotsinkieliset voivat parantaa kielen (suomi...ym) osaamista mikäli kävisivät esim. porin prikaatin jossa myös on kansainvälisiä joukkoja.
Miten koulutuksen laatu tulee ilmi? Onko tästä muutakin kuin vain tuo toteamus. Itselläni on omakohtaista kokemusta 5 viikkoa Dragsvikistä 1990- luvun lopusta ja koulutus oli ainakin silloin hieman löysänpuoleista verrattuna omaan silloiseen osastooni. Asioita ei tehty niin tarkasti kuin olin tottunut. Kouluttajien määrässä en huomannut mitään vähyyttä. Mutta ei siinä mitään, helpommalla päästiin ainakin 5 viikkoa. Kiitos mm. nukkuvalle pjästbatterietin päivystäjälle että et huomannut kun hiivimme yöllä tapaamaan ihanaa Tammisaarelaista tyttöä yökerhoon.
Det är annars många av kustbefolkningens svenskspråkiga pojkar som väljer Obbnäs,just för gratis språkbad.
Jahaas karkuriperinne on vielä voimissaan , ruotsinkielisissä palvelupaikoissa..;-)
Kyllä kielisyyt armeijassa on ne vähiten noteerattavat syyt oltava. Sitäpaitsi ruotsinkieliset ovat kerrankin itse ,kielikylvetyksessä ja valtion varoin...;-( Tämähän jo yksistään pitää olla hyvä perustelu lakkauttaa Dragsvikin varuskunta. Muuten käy niin että Itä-Suomen, Kainuun,ja Lapin pojat maksaa ruotsinkielisten palvelun joka siis ei ole käskykieli sodassa.? Onhan selvää että jos palveuspaikka edellä mainituista lääneistä lakkautetaan , joissa yleiset kulkuvuorot ovat lakkautuslistalla. Sekä pitkät palvelusmatkat paikkakunnille, maksetaan llisääntyvinä liikenneonnetomuuksina ,kyseisillä paikkakunnilla. Etelässä taasen liikenne pelaa eikä pitkä matka ole mihinkään palvelupaikkaan. On mielenkiinoista nähdä.? Maksetaanko kielietuudet, nuorten suomenkielisten verellä.? Tässä mielessä mikään ei ole muuttunut sitten ruotsinvallan.!
"Järki sanoo, että Dragsvikilla ei ole MINKÄÄNLAISIA mahdollisuuksia selvitä koska se on lähellä Upinniemeä eikä laki enää edellytä omaa varuskuntaa, oma joukko-osasto riittää."
Vai niin sanoo sinun järkesi. Mutta sitä voidaan järkeillä niin monella eri tavalla. JOS lähtökohta on puolustuspoliittinen eikä kielipoliittnen, niin on muistettava että Santahamina pulipitkällä aikavälilläsuljetaan kun pääkaupunki tarvitsee lisää rakennusalaa. Silloin pelkästään Upiniemi, joka ei ole kovin toimiva alue maajoukkotoiminalle koska maastoa ei ole riittämiin, ei riitä pääkaupunkiseudun puolustamiseen. Hyrylässä on ilmatorjuntapatteristo, mutta ei maajoukkoja. Silloin Dragsvik on puolustupoliittisesti tärkeä.
Jos tilannetta arvioidaan taloudellisesti eikä kielipoliittisesti, niin tilanne on sama. Dragsvikia ei suljeta, koska taloudellisesti se on varsuskuntiemme parempaa keskitasoa jolloin moni muu lopetetaan ennen sitä.
Jos asiaa arvioidaan kielipoliittisesti niin meillä on oltava ruotsinkielinen jokko-osasto (noin prikaatin kokoinen). Ja miksi muutta toimivaa järjestelmää, jossa tämä osasto kuitenkin on aika lähellä suurinta osaa ruostinkielisestä väestöä.
Jos asiaa tarkastellaan nefeidelogian kannalta...niin silloin tietysti Wallin "otti" köykäismmän salkun vain varjellakseen Dragsivikiä, ja pääministeri komppaa koska hänet on lahjottu, vaikka "koko" kansa ja "kaikki" virkamiehet ja "kaikki" kenraalit tietävät että blablablablaa...
Ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta ei ole mikään ongelma kenellekään. Tilat ovat vanhat ja valmiiksi maksettu, henkilökuntaa on suhteessa varsumiehiin sama määrä kuin muuallakin, palkat ovat samat, varusteet ja ruoka samanlaista. Kustanussästöistä ei sulkemisen yhteydessä voitaisi juurikaan puhua, sillä noin prikaatin kokoista porukkaa ei voitane sijoittaa mihinkään jo toimivaan varuskuntaan ilman uusien tilojen rakentamista. Ruotsinkielinen väestö riittää täyttämään varuskunnan vallan hyvin.
Tosiasia on, että Dragsvik on ongelma vain suomenkielisille fennomaaneille, ja heillekin lähinnä tunnetasolla. Sitä tuntuu sitten riittävän, kerta kerran jälkeen. Kuitenkin on niin, ettei tyhjän jauhaminen muutu asiaksi, ei runsaallakaan toistolla.
Tosiasiaa:
Punavihreät ja epäkansallinen Kokoomus haluavat vähentää koulutuskapasiteettia.
Rahallisella säästöllä on hyvin vähäinen merkitys minkään varuskunnan osalta, kyse on varuskuntien alasajosta, ei rahansäästöstä.
Eräs kriittinen tekijä on varuskuntien sijoittuminen kartalla, niitä pitäisi olla tasaisesti, jotta varusmiehet/kertaajat olisivat mahdollisimman lähellä yksikköään. Huomioiden tietysti myös väestötiheys.
Maavoimat:
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/3b6af7804007554e9d07bf86c8584b8e/joukko-osastot_kartta2.jpg?MOD=AJPERES&CACHEID=3b6af7804007554e9d07bf86c8584b8e
Eteläiseen Suomeen kohdistuu voimakas tarve vähentää jotain, koska siellä on tiheästi eri koulutuspaikkoja(huom! merivoimat eivät ole kartalla). Dragsvikin ja Upinniemen välinen etäisyys ei tulisi kuuloonkaan esim. keski tai pohjois-Suomessa, yksiköt yhdistettäisiin sillä silmänräpäyksellä. Vain ruotsin kieli on suojannut Dragsvikia lakkautukselta tähän asti, se on tosiasia.
Mitä tulee Santa-Haminaan, sen hävitetään toki jos punavihreät saavat lisää poliittista valtaa.
Sanohan, kun Suomessa aiotaan lakkauttaa 3-5 varuskuntaa niin mitkä ne sitten ovat jos Dragsvikin on pyhää maata johon ei saa koskea? Muista myös, että palkat on samat muuallakin, tiloja remontoitu jne..
"Dragsvikin ja Upinniemen välinen etäisyys ei tulisi kuuloonkaan esim. keski tai pohjois-Suomessa, yksiköt yhdistettäisiin sillä silmänräpäyksellä. Vain ruotsin kieli on suojannut Dragsvikia lakkautukselta tähän asti, se on tosiasia."
Sinun kannataisia tutustua Upiniemen varuskuntaan ja sen ympäristöön. Huomaisit miksi se ei ole kovin järkevä paikka jalkaväkiprikaatille. Sehän on rakennettu merivoimille, ja taajama-alue ulottuu hyvin lähelle. Itse aisassa siirtymistä on tapahtunut päinvastaiseen suuntaan. Rannikkojääkärit siirrettiin Upinniemestä Dragsvikiin vajaat 20 vuotta sitten.
"Mitä tulee Santa-Haminaan, sen hävitetään toki jos punavihreät saavat lisää poliittista valtaa. "
Kyllä melkein kaikki kunnallispoliitikot Stadissa, puolueesta riippumatta, havittelevat Santahaminaa pääkaupungin käyttöön. Puolustusvoimat, ja sitä kautta valtio, harovat vastaan. Mutta eduskunta päättää tuostakin. Eikä se ole kovin ideologinen asia. Taloudellisesti Santahamina on luultavasti kaikista surkein jos huomioidaan vaihtoehtokustannukset.
>>Ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta ei ole mikään ongelma kenellekään.
Tarvitaanhan varuskuntaa vartioimaan Suomen ruotsalaisten varusmiesten esi-isen kätten töitä!
Joukkohauta mäntykankaalla Tammisaaressa
Kuoleman vankileiri
Kansalaissodan päätyttyä 1918 perustettiin eri puolille Suomea leirejä joihin koottiin hävinneen osapuolen vankeja.
Näistä yksi oli Dragsvikin kasarmialueella lähellä Tammisaarta. Vankileiri perustettiin toukokuussa 1918 ja muuttui pakkotyölaitokseksi syyskuussa. Suurimmillaan leiri oli 20 - 24.6 välisenä aikana jolloin vankeja oli 8597. Tämä oli 11,4 % koko maassa olevien vankien lukumäärästä.
Muonitusolot vankileirillä muodostuivat poikkeuksellisen surkeiksi ja kuolleisuus korkeaksi. Niinpä vuoden 1918 kesä-, joulukuun aikana leirillä kirjattiin 2873 kuollutta vankia. Muihin leireihin verrattuna kuolleisuus oli Tammisaaressa kaikkein korkein. Vankimäärään nähden kuolleisuusprosentti oli 33,1, kun Hämeenlinnassa jossa kuoli 2119 vankia se oli 18 %.
Joukkohauta mäntykankaalla
Kuolleet haudattiin varuskunnan lähellä olevalle kankaalle kolmeen rivihautaan. Hautapaikka oli hoitamatta aina vuoteen 1951 saakka, jolloin paikalle pystytettiin muistomerkki Entiset Punakaartilaiset ry:n toimesta. Patsaan on suunnitellut Uuno F Inkinen.
Vainajat saavat nimen haudalleen
Kansalaissodan 70 - vuotis muistotapahtuman järjestämiseksi perustettiin vuonna 1986 Tammisaaren Ammatillisen paikallisjärjetön aloitteesta kansalaistoimikunta. Tehtäväkseen se sai tapahtuman järjestämisen lisäksi selvittää joukkohaudassa nimettöminä olevien vainajien henkilöllisyys ja nimien tallentamisen.
Muistomerkkiä laajennettiin arkkitehti Paavo Kaipaisen suunnitelmien pohjalta graniittisilla paasilla joihin kiinnitettyihin kuparilaattoihin kaiverrettiin 2891 haudassa lepäävän nimi, syntymäaika, kotikunta ja kuolinpäivä. Tapahtuman valmisteluihin liittyvässä tutkimuksessa selvisi, että vainajia oli edellä mainittua lukua enemmän, koska viranomaisten toimesta vainajien kirjaus aloitettiin vasta kesäkuussa 1918. Niinpä tutkimukseen varatun ajan loppuessa kaikkia nimiä ei ehditty riittävällä tarkkuudella varmistamaan. Muistomerkkiin varattiinkin tilat lisänimille.
Kunnianosoitus kansalaissodan uhreille
Muistomerkin laajennuksen paljastustilaisuuteen 4.6.1988 osallistui noin 4000 henkeä. Mukana olivat myös Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ja puolustusvoiminen komentaja kenraali Valtanen. Tilaisuus oli merkittävä, sillä ensimmäisen kerran Suomen historiassa tasavallan presidentti ja puolustusvoimien komentaja osallistuivat punaisten haudalla järjestettyyn tilaisuuteen.
Vainajat siunataan viimeiselle leposijalleen
Tikkurilan punakaartin välskäri Viljo Sohkanen puhui 4.6.1988 tilaisuudessa ja totesi, että tänne toverimme peitettiin siunaamatta.
Vuonna 1993 kansalaistoimikunta järjesti haudalla tapahtuman jossa Porvoon piispa Vikström siunasi haudassa olevat vainajat viimeiseen lepoon. Tämä oli luultavasti ensimmäinen kerta kun Suomen valtiokirkon piispa siunasi joukkohaudassa olevat punaiset vainajat. Myöhemmin vastaavanlaisia siunaustilaisuuksia on järjestetty useilla paikkakunnilla ympäri Suomea.
Nyt muistomerkissä on 3062 kaiverrusta
Muistomerkkiä kunnostettiin 1998 ja järjestettiin tilaisuus, jossa mm lisättiin 171 nimeä. Näin tiettävästi kaikki haudassa lepäävät vainajat ovat saaneet nimensä viimeiselle leposijalleen.
Tapahtuman yhteydessä on julkaistu kaksi kirjaa ja lyöty mitali
Kansalaistoimikunnan toimesta julkaistiin kaksi asiaan liittyvää kirjaa, Tammisaari 1918 ja Henkilöstötappiot Suomen sisällissodassa. Kirjat on toimittanut Jouni Eerola ja Jari Eerola.
Mitalin suunnitteli Markku Laitakari. Mitalia on vielä saatavissa Kansan Sivistysrahastosta. Kirjoihin voi tutustua ainakin Työväen Arkistossa,. Kirjastoista sitä on lainattavissa ainakin Espoon Maakuntakirjastosta ja Työväen kirjastosta.
Muistomerkki toteutettiin kansalaistoiminnan avulla
Muistomerkin pysyttämisen ja järjestettyjen tilaisuuksien kokonaiskustannukset noin 168000 € toimikunta hankki mm, kansalaisiin, puolueosastoihin ja ammattiosastoihin suunnatuilla keräyksillä sekä merkkien ja mitalien myynnillä. Myös opetusministeriö on myöntänyt kuhunkin tilaisuuteen avustuksen.
Tapahtumaan keräykset toteutettiin vapaaehtoisin voimin ja varsinaisia keräyskustannuksia ei ollut. Myös muu käytännön työ on tehty talkoovoimin.
Tammisaaren kaupunki ja Tammisaari rahasto yhteistoiminnassa
Tammisaaren kaupunki on jo useiden vuosien ajan huolehtinut muistomerkin istutuksista ja nurmikentästä. Muistomerkin ylläpito ja kunnostus on ollut perustetun kansalaistoimikunnan ja myöhemmin Kansan Sivistysrahaston Tammisaari rahaston hoitokunnan tehtävänä.
Wallin ei koskaan suostu jäämään historiaan RKP-ministeriksi, joka lakkautti ainoan suruvaruskunnan. Mieluummin hän eroaa toimestaan. Varsinkin, kun aloitteen tekivät suomenmieliset oppositioedustajat.
Siksi joudumme odottamaan seuraavaa puolustusministeriä. Tämä on realismia, vaikka Dragsvikin lopetusta tietysti kannatan.
Taitaa olla politikointia ehdottajilla. Se on hyvä, että suomenmielisetkin osaavat politikoida kieliasioilla. Ei vain svekot, kuten tähän asti.
Usarissa Ville Niinisto (persu?) kirjoittaa että Dragsvik säilytetään kielipoliittisista syistä!!!
Käveleekö persut nyt takaperin?
Näet jo halluja? Ei se nyt niin kauheaa ole jos pakkoruotsi poistuu. Osaathan nähtävästi suomea.
Mitä?