Entinen Suomalaisuuden Liiton jäsen Martti Häikiö tunnnetaan hyvin siitä, kuinka hän haukkui SL:n johtoa ruotsalaisvastaisuudesta. Nettisvekokin usein postaa kyseisen kirjoituksen palstalle.
Tänäisessä IL:n paperiversiosssa Häikiö nostaa esiin anglomanian! Se kuulemma vallitsee kaikkialla Suomessa ja kertoo suomalaisten alemmudentunteesta!
Eli Häikiö noudattaa svekotaktiikkaa, missä englannin kieli on muka uhka maamme kielipaletille. Syyhän on tuttu. Niin svekot yrittävät epätoivoisesti ja naurettavasti viedä huomion itse pääongelmasta eli pakkoruotsituksesta.
Tänäisessä IL:n paperiversiosssa Häikiö nostaa esiin anglomanian! Se kuulemma vallitsee kaikkialla Suomessa ja kertoo suomalaisten alemmudentunteesta!
Eli Häikiö noudattaa svekotaktiikkaa, missä englannin kieli on muka uhka maamme kielipaletille. Syyhän on tuttu. Niin svekot yrittävät epätoivoisesti ja naurettavasti viedä huomion itse pääongelmasta eli pakkoruotsituksesta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tottakai maailman yleiskieltä pitää hallita mahdollisimman laajasti. Sen jälkeen tietysti muita maailmankieliä. Lopuksi tulee naapurimaiden kielet.
Eli Suomen ongelma ei ole anglomania, vaan svekomania!
Miksi juuri meidän pitäisi osata huonompaa englantia kun kaikkialla maailmassa panostetaan hyvään englannin osaamiseen? Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti ovat niitä maita joissa hyvä englannin osaaminen katsotaan kansalaisten perustaidoksi. Ei niissä maissa kukaan kerro osaavansa liian hyvin englantia vaan useimmat haluaisivat osata vieläkin paremmin sitä.
Nykymaailmassa voidaan sanoa, että lingua francana toimii globaalisti neljä kieltä englanti, ranska, espanja ja arabia sekä paikallisena lingua francana toimii esim. swahili Itä- ja Keskiafrikassa.
Missäs se alkuperäinen versio onkaan?? hyvä että osaata kirjoitella huuhaat, sehän on totuus on aina ensimäinen UHRI
Tarkoitatko IL:n tänäistä pääkirjoitusta? No se on tietenkin tämän päivän Iltalehdessä!
Kipaise hakemaan lehti kioskilta, jos et usko. Vielä ehdit. Huoltamoista saa myöhemminkin.
Noin juuri Häikiö asian esitti. Turha on heittää tuollaista kommenttia, jos ei lukenut koko kirjoitusta.
Pääkirjoitus 5.12.2011
Satavuotias Suomi tarvitsee itsetuntoa
Maanantai 5.12.2011 klo 02.24
Kansallinen identiteetti jopa korostuu globalisaation paineissa.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2011120514878405_pk.shtml?ref=kn
Professori Martti Häikiö johtaa toimikuntaa, joka valmistelee itsenäistymisen satavuotisjuhlintaa. Se on jo lähellä.
Huomenna on kulunut 94 vuotta siitä, kun eduskunta vahvisti - äänestäen - Suomen itsenäisyysjulistuksen. Itsenäistymisen satavuotispäivä on siis lähellä. Pääministeri asettikin 25.11. toimikunnan pohtimaan juhlintaa. Mukana on kolmen jo perinteisen suurpuolueen historioitsija-poliitikkoja.
Jyrkimpien EU-kriitikoiden mielestä pitäisi kai valmistella itsenäisyyden muistotilaisuutta. Eurokriisistä selviytyminen edellyttänee euromaiden talouspolitiikan yhtenäistämistä. Se on etenemistä liittovaltiota kohti, vaikka tämä kiistetään yhtä tiukasti kuin aikanaan EU- ja EEC-ratkaisujen perimmäinen poliittisuus. Euron kaatuessa voisi taas itsenäisyyden arvokin jäädä teoreettiseksi.
Suomi kuuluu läntiseen Eurooppaan, jonka keskinäisen yhteistyön syventäminen on suotavaa. EU:sta ei tule silti kansojen sulatusuunia, vaan isänmaiden Eurooppa. Federalismia ajanut Ranska on pitänyt tiukasti kiinni kansallisesta kulttuuristaan ja perinteistään. Ranskan kielen asemaa ja "puhtautta" on puolusteltu naurettavuuksiin saakka.
Suomalaisten heikko itsetunto on sen sijaan johtanut naurettavaan anglismiin. Humanistitkin julkaisevat englanniksi teemoista, jotka voivat kiinnostaa miltei pelkästään suomalaisia. Eipä tule riskiä siitä, että moni kriitikko lukisi tutkimuksen.
Kansallinen identiteetti on voimavara etenkin pienelle kansalle Euroopan laidalla. Se on nähty eri aloilla taiteesta ja urheilusta maanpuolustukseen. Itsenäisyyden satavuotisjuhlinnan pääteemaksi kannattaa asettaa terveen itsetunnon vahvistaminen. Sen piiriin kuuluvat tietenkin maahanmuuttajat. Heidän jälkeläisiään ovat muun muassa Mannerheim, P.E. Svinhufvud ja Martti Ahtisaari.
Juhlintaa valmistelevaa toimikuntaa johtava professori Martti Häikiö on ehdottanut kolmen vuoden aikajännettä maaliskuun vallankumouksesta 1917 uuden hallitusmuodon vahvistamiseen 1919. Haarukkaa on kohtuullisesti levitettävä tästäkin - jääkäriliikkeestä 1915 Tarton rauhaan 1920.
Ajanjakson monista vaiheista kiistellään edelleen - usein samoin perustein kuin tuoreeltaan. Täysi-ikäinen tasavalta ei tarvitse "virallista totuutta" historiasta, vaan tutkijoille ja kansalaisyhteiskunnalle on tarjottava tilaisuus esittää omia tulkintojaan. Valtiovallan olisi silti löydettävä luonteva tapa käsitellä jopa kansalaissotaa 1918. Tässä epäonnistuttiin 2008.
Eihän Marski voi olla suru, jos kerta on mamu!
Häikiön yksi neronleimaus taas kerran....
Entisaikojen mamujen jälkeläisistä monet ovat nykyään suruja. Etkö tiennyt?
Ja taitaapa tulla monista nykymamuistakin suruja, ainakin monet mamut ovat löytäneet uuden turvallisen ja rasismista vapaan kodin surujen parista.
http://su.fi/framsidan/nyheter/ahmed-hassan-ny-ordforande-for-svensk-ungdom-i-helsingfors/
Ihan ystävällisesti täytyy sanoa, että on eri asia, jos koulussa on kaksi maahanmuuttajaa (kuten antamassasi linkissä) tai jos koulussa on lähes puolet maahanmuuttajia. Kun erilaisten ryhmien määrä kasvaa, kasvaa myös esimerkiksi poikien tarve ryhmittyä omiin porukoihin, jolloin voi syntyä ryhmien välisiä jännitteitä. Kun suomenkieliset ovat vähemmistönä omissa luokissaan, ollaan jo tilanteessa, jota esimerkiksi ruotsinkieliset kiivaasti vastustavat omissa kouluissaan: virheellinen tapa puhua ja kirjoittaa vahvistuu luokassa oikean kielenkäytön sijaan.
Ihan hienoa, jos surut kokevat olevansa maahanmuuttajaystävällisiä, mutta käytännössä kotoutuminen hoidetaan suomenkielisissä kouluissa ja suomenkielisten lasten kielitaidon ja erityisopetuksen kustannuksella eikä työ sittenkään riitä nostamaan omissa ryhmissään vapaa-ajalla elävien maahanmuuttajalasten kielitaitoa suomessa hyväksi.
Maahanmuuttajien ongelmista tulee voida puhua. Onnistumistarinatkin ovat hyviä, mutta niissä ei saisi unohtaa realismia. Tällä hetkellä esimerkiksi pakollinen ruosti on selkeästi maahanmuuttajien kannalta suuri ongelma, ei mikään mahdollisuus.
Epäilen, ettei Häikiöllä ole kouluikäisiä lapsia. Jos olisi, hän näkisi, miten tärkeää lapsille on jo arjessa osata hyvää englantia. He pelaavat, skypettävät ja viestivät ympäri maailmaa nimenomaan englanniksi. He pääsevät seurustelemaan maahanmuuttajatuttujensa vanhempien, ulkomailta tulleiden perhetuttujen ja oman koulunsa vaihto-oppilaiden kanssa nimenomaan englanniksi. Ja he jopa seuraavat englanninkielisiä tiede- ja teknologiajulkaisuja. He elävät maailmassa, jossa on lingua franca, vihdoinkin!
Tietysti suomen kielestä on pidettävä huolta vahvan englannin rinnalla - mutta vastakkain nämä kielet eivät ole kuin merkillisessä vanhojen miesten maailmassa, jossa haikaillaan aikaa, jolloin vain pieni osa kansasta oli koulutettuja ja heillä oli yllin kyllin aikaa opiskella kieliä, joilla ei tarvinnut edes olla mitään hyötykäyttöä.
Minusta on tylsää, että joudumme puolustamaan englantia. Ruotsissahan ei esimerkiksi käydä tällaista keskustelua, vaan kielivalinnoista puhuttaessa aina hyväksytään vahvan englannin tarve.
Taas meni käsitteet svekoankalla sekaisin! Eipä ihme, kun surusvekojen nimityssotkua katselee.
Ei kai somali voi olla suomenruotsalainen, vaan korkeintaan ruotsinkielistynyt Suomen kansalainen(suomenmaalainen?).
Surut ovat tosiaan omineet kautta historian kaikki MENESTYNEET mamut omikseen.
Mutta eivät he mitään todellisia suruja ole. Jokainen sen tietää, mutta jotkut eivät ole tietävinään.
"Ei kai somali voi olla suomenruotsalainen, vaan korkeintaan ruotsinkielistynyt Suomen kansalainen(suomenmaalainen?)."
Miksei voi? Ja mitä välilä sillä on? Ei suomenruotsalaiseksi itsensä tunteminen edellytä mitään DNA-testejä. Minulle kelpaa ruotsinkielistynyt mamu suomenruotsalaiseksi jos hän itse itsensä meikäläiskski kokee. Välkommen!
Koulu muovaa identitteettiä voimakkaasti joten Hassan kokee varmasti olevansa somalilaissuomenruotsalainen.
Wiki: "Suomenruotsalaiset ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia Suomen asukkaita. Suomen väestöstä oli vuoden 2010 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 291 153 henkeä.[1] Suomenruotsalaiset ovat Suomen alueelle 1000–1200-luvulla muuttaneiden ruotsalaisten sekä myöhemmin ruotsin kielen omaksuneiden suomalaisten jälkeläisiä. Suomenruotsalaisten vanhastaan asuttamat seudut ovat Ahvenanmaa, Turun saaristo, Uusimaa ja Pohjanmaan rannikko."
.. mutta ei se nyt niin nukaa ole. Omassa lapsuudessani oli Helsingissä paljon venäläisiä vallankumousta pakoon lähteneitä emigrantteja joista suurin osa oli omaksunut uuden kotimaansa kieleksi ruotsin. Uskon että he olivat edelleen sydämessään venäläisiä mutta samalla täällä Suomessa identifioituivat suomenruotsalaisiin.
Ainakin seuraavalla sukupolvella on minun puolestani täysi vapaus olla suomenruotsalainen syntyperästä ja ihonväristä huolimatta jos se niin haluaa.
Me olemme hyvin sekalainen seurakunta jo ennestäänkin.
Hmm... tuollainen mies sopisi Suomalaisuuden liiton johtoon! Suomalaisuuden puolesta eikä ketään vastaan!
Pakkoruotsitus on hyökkäys suomalaisuutta vastaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10297417
vaimoni ei ymmärrä