Piiloutuminen uskon taakse

Uskovaisille koulu kysymys - Kirkko kuulolla - Suomi24



Saako sua pussata?

Mut jos olet ruma, niin en pusuttele.

Mä uskon siihen, ettei rumia voi panna.

Sehän olis väärin teko rumia vastaan :)

En voinut enempää katsoa kirkon tekopyhyyttä ja siksi erosin kirkosta.

@Mirka hyvä, saat olla uskomatta sillä Luojan kiitos meillä on uskonnonvapaus itsenäisessä ja vapaassa Suomessa.

Usko ja tieto eivät ole ristiriitaisessa suhteessa toisiinsa nähden, vaan jatkumo toisilleen. Uskoon kuuluu sekä uskallus että suostuminen saatavissa olevan tiedon rajallisuuteen. Myös ihmiskunnan arvonmuodostus ei ole ankkuroitavissa pelkkään ja evidenttiin yksilötietoon, vaan abstrahoitava kollektiivisista uskomuksista ja sitovuuksista.

Tietyn oppisisällön totena pitäminen kuuluu kristilliseen uskoon, niin kuin sekä filosofiseen että uskonnolliseen uskoon ylipäänsä. Kun uskon tieteellisesti, esim. että tänään on torstai (mikä on tänään tietenkin väärä), en voi sitä astronomisesti todistaa, mutta jos eilen oli ke ja huomenna on pe, saa usko aika vahvan eli tiedon luonteen. Se vahvistuu, kun muutkin voivat yhtyä siihen. Sekä rajanveto että yhteisöllisyys kuuluvat siis uskon olemukseen, sekä tiedollisesti että uskonnollisesti.

Kristillisen uskon eräänlaiset kiteytymät ovat uskontunnustukset. Yhtyminen uskontunnustukseen katsotaan edellytykseksi uskonkuntaan kuulumiselle, niin kuin uskonnoissa yleensä. Kristinuskossa uskon sisältö on vastavuoroisessa suhteessa uskon olemukseen. Uskolla on dialoginen suhde Sanan kanssa, sillä Sana luo uskoa.

Kirjoitin jo aiemmin 17.6.2011 tällä palstalla kristillisen uskon olemuksesta http://keskustelu.suomi24.fi/node/9924667:

Usko on rajaton. Sen vaikutus on rajaton, koska Jumala on rajaton (Mark. 11:23, Luuk. 17:6). Usko tekee siis osalliseksi Jumalan olemuksesta. Uskon väline on Sanan mahti, voimallinen Sana, voimasana, jossa on alkuperäinen luomisvoima: Jumala sanoi, ja se tapahtui (esim. 1.Moos.1). Siksi Jeesus kehottaa: Uskokaa Jumalaan (Mark. 11:22) Tässä kohdassa kreikan alkukielen lähtökohtana on sanan ekhein käskymuoto: omistakaa uskoa, olkoon teillä usko, ja Jumala on alkutekstissä tässä genetiivissä, joka osoittaa sekä uskon lähtökohdan eli Jumalan että sen kohteen eli Jumalaan. Usko on siis aina yhtä aikaa Jumalan omistama, antama, hänen säätämä, usko pitää sisällään Jumalan, on hänen ylläpitämänsä, tarttuu Jumalaan, ja on hänen lahjansa. Jeesuksen käsky tähtää siis siihen, että ihminen tulee avoimeksi Jumalan antamille mahdollisuuksille. Tässä ihminen tulee pieneksi ja Jumala suureksi (Luuk. 1:46-55, Joh. 3:30). Siihen kuuluu siis myös ihmisen kuuliaisuus, myöntyminen, alistuminen. Jeesuksen usko on hyvin todellisuustajuinen ja tähtää aina ihmisen elämän todellisuuteen. Vielä viimeiset sanat ristillä sen osoittavat: Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni (Luuk. 23:46). Tämä usko luottaa viimeiseen asti ja pitkälle sen ylikin.

rovasti Taneli-pappi

"Kaikkien tulee kuitenkin jossain määrin osallistua esimerkiksi joulun viettoon."

Miten niin? Luin nettipalstoilta uskomattomasta, joka kertoi, ettei hän vietä joulua mitenkään, ei joulukuusta eikä - koristeita, ei lahjoja, ei vieraita, ei soittele puhelimella, hän on vain yksin kotona ja lueskelee. Vai onko tuokin sinusta joulun viettoon osallistumista?

Raukkamaisia nuo Mirkat ja Irmelit jotka nimimerkin takaa räksyttävät typeryyttään julki

En ole huomannut pappien erityisesti ja raukkamaisesti piiloutuvan uskonsa taakse. Pikemminkin he seisovat rauhallisesti sen rinnalla.

Usko ei todellakaan ole ristiriidassa maailman kanssa. Usko on maailman kanssa myötäkarvassa, muuten ei voisi olla. Uskonnot voivat olla vastakarvassakin, koska ovat yrityksiä antaa selittämättömälle selityksiä. Uskallan sanoa näin, vaikka en kristinuskoa jaa mainitsemiesi pappien kanssa.

Hyvin monilla - oman vakaumuksen laadusta riippumatta - näyttää olevan vaikeuksia erottaa toisistaan usko, uskonto ja oppi. Ei uskoisi, näinä oppineina aikoina.

En mä koe itseäni millään tavalla raukkamaiseksi vaikka olen opettanut naapureiden (uskovaisia) kakarat syömään koiran kakkaa jotta heitä ei krillata taivaassa.