Tänään joulukuun 6. päivänä Suomi juhlii 94:tä itsenäisyyspäiväänsä. Itsenäisyyttä juhlitaan paraateilla ja valtiollisilla tansseilla. Tänä vuonna tasavallan presidentti on julistanut itsenäisyyspäivän teemoiksi hänelle tärkeät arvot, joihin kuuluvat tasa-arvoinen Suomi, yhteistyö ja suvaitsevaisuus. Suomen Vastarintaliike kuitenkin katsoo, että Suomen valtiollinen itsenäisyys on hävitetty ja siten itsenäisyys täytyy rakentaa uudestaan.
Itsenäisyyden historiaa
Kun Suomen eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi 6.12.1917, voidaan julistusta pitää rohkeana tekona, sillä itsenäisyysjulistuksen seurauksia ei voitu täysin ennakoida. Venäjä oli samaan aikaan myllerryksessä, eikä se omien sisäisten ongelmiensa ja pitkän keisarillisen Saksan kanssa käydyn sodan jälkeen kyennyt vaikuttamaan Suomen sisäisiin oloihin esimerkiksi estämällä Suomen itsenäisyyttä sotilaallisesti. Kommunistijohtaja Lenin ajatteli vallankumouksen aatteiden ennen pitkää kantautuvan myös Suomeen, jolloin Suomi liittyisi kommunistiseen Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti.
Itsenäisyysjulistuksen seurauksena Suomeen syntyi poliittinen tyhjiö ja elettiin tilanteessa, jossa oli epäselvää, kuka Suomea lopulta hallitsisi ja miten. Tilanne johti lopulta sisällissotaan 28.1.1918 – sotaa käytiin punaisten ja valkoisten välillä – sota päättyi lopulta valkoisten voittoon ja punaisten häviöön. Sisällissota oli välttämätön paha, jossa Suomen kansa päätti taistella olemassaolostaan vapauttamalla itsensä kansalle haitallisista aineksista.
Suomen itsenäistymiseen vaikuttivat kuitenkin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun poliittiset ja kulttuurilliset toimijat, jääkäriliike ja Euroopan yleinen tilanne sekä maailmansodan aiheuttama kaaos. Vastarintaa häikäilemätöntä venäläistämispolitiikkaa vastaan käytiin suoralla toiminnalla, josta ehkä tunnetuin esimerkki on venäläisen kenraalikuvernööri Bobrikovin salamurha 1904. Vastarintaa käytiin myös kulttuurillisella taistelulla suomalaisuuden säilyttämiseksi (esim. Sibeliuksen Finlandia-sävelmä kuvaa venäläisten sortotoimia ja kansan vastarintaa) sekä passiivisella vastarinnalla, jossa suomalaiset asepalvelusikäiset miehet kieltäytyivät palvelemasta Venäjän armeijassa. Käytännön vastarinnaksi muodostui lopulta jääkäriliike, joka tähtäsi Suomen irrottamiseen Venäjästä tarpeen vaatiessa sotilaallisin keinoin.
Suomalainen vastarinta itsenäisyyttä edeltäneinä vuosina oli kehittynyt kansanliikkeeksi, ja se oli aktiivista kaikilla osa-alueilla. Se oli saanut myös kaikki kansan kerrokset seisomaan yhdessä yhden tavoitteen saavuttamiseksi – Suomen itsenäistymiseksi Venäjästä.
Vuonna 1904 tai edes vuonna 1914, jolloin Eugen Schauman teki ratkaisunsa vastarinnasta tai nuoret suomalaiset miehet Saksaan lähdöstä, ei kukaan näistä aktivisteista kyennyt ennalta näkemään Venäjän vallankumouksen tuomaa muutosta tai Suomen itsenäisyyden julistusta 1917. Näille aktivisteille oli tärkeintä, että ajatus Suomen itsenäistymisestä oli elollinen, ja vaikkei lopputuloksesta noina vuosina ehkä voitu olla varmoja, aktivistien ajatus ja tahto lopulta liikuttivat tilanteen siihen, että Suomen itsenäistymisestä tuli todellista. Kansan tahto oli näiden aktivistien puolella ja se omalta puoleltaan tuki vastarintaa ja tavoitetta Suomen vapauttamisesta – itsenäisyysaktivisteille ja Suomen kansalle ajatus oli taistelemisen ja uhrautumisen arvoinen asia.
Itsenäisyyden arvot
Kun nyt Suomen 94. itsenäisyyspäivänä kerrotaan, että valtiollisina teemoina ovat tasa-arvoinen Suomi, yhteistyö ja suvaitsevaisuus, ovat ne ristiriidassa kansan kokonaisuuden ja sen henkisyyden kanssa.
Itsenäisyyden korkeimpana teemana tulisi aina olla itsenäisyys – mikään muu teema ei voi koskaan ylittää tuota taisteltua valtiollista asemaa, joka on taannut Suomen kansalle sen olemassaolon jatkuvuuden.
Itsenäisen valtion arvojen tulee rakentua sen kansalle, historialle, kulttuurille ja kielelle.
Suomen Vastarintaliike on asettanut korkeimmiksi kansallisiksi arvoikseen Suomen kansan historian, kulttuurin ja kielen suojelemisen. Nämä olivat myös ne arvot, jotka motivoivat suomalaisia itsenäisyysaktivisteja taisteluun, ja näistä muodostui lopulta myös itsenäiseksi julistautuneen Suomen kansalliset arvot.
Itsenäisyyden rakentaminen
................
LUE KOKO ARTIKKELI LOPPUUN:
http://www.patriootti.com/?p=510
Itsenäisyyden historiaa
Kun Suomen eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi 6.12.1917, voidaan julistusta pitää rohkeana tekona, sillä itsenäisyysjulistuksen seurauksia ei voitu täysin ennakoida. Venäjä oli samaan aikaan myllerryksessä, eikä se omien sisäisten ongelmiensa ja pitkän keisarillisen Saksan kanssa käydyn sodan jälkeen kyennyt vaikuttamaan Suomen sisäisiin oloihin esimerkiksi estämällä Suomen itsenäisyyttä sotilaallisesti. Kommunistijohtaja Lenin ajatteli vallankumouksen aatteiden ennen pitkää kantautuvan myös Suomeen, jolloin Suomi liittyisi kommunistiseen Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti.
Itsenäisyysjulistuksen seurauksena Suomeen syntyi poliittinen tyhjiö ja elettiin tilanteessa, jossa oli epäselvää, kuka Suomea lopulta hallitsisi ja miten. Tilanne johti lopulta sisällissotaan 28.1.1918 – sotaa käytiin punaisten ja valkoisten välillä – sota päättyi lopulta valkoisten voittoon ja punaisten häviöön. Sisällissota oli välttämätön paha, jossa Suomen kansa päätti taistella olemassaolostaan vapauttamalla itsensä kansalle haitallisista aineksista.
Suomen itsenäistymiseen vaikuttivat kuitenkin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun poliittiset ja kulttuurilliset toimijat, jääkäriliike ja Euroopan yleinen tilanne sekä maailmansodan aiheuttama kaaos. Vastarintaa häikäilemätöntä venäläistämispolitiikkaa vastaan käytiin suoralla toiminnalla, josta ehkä tunnetuin esimerkki on venäläisen kenraalikuvernööri Bobrikovin salamurha 1904. Vastarintaa käytiin myös kulttuurillisella taistelulla suomalaisuuden säilyttämiseksi (esim. Sibeliuksen Finlandia-sävelmä kuvaa venäläisten sortotoimia ja kansan vastarintaa) sekä passiivisella vastarinnalla, jossa suomalaiset asepalvelusikäiset miehet kieltäytyivät palvelemasta Venäjän armeijassa. Käytännön vastarinnaksi muodostui lopulta jääkäriliike, joka tähtäsi Suomen irrottamiseen Venäjästä tarpeen vaatiessa sotilaallisin keinoin.
Suomalainen vastarinta itsenäisyyttä edeltäneinä vuosina oli kehittynyt kansanliikkeeksi, ja se oli aktiivista kaikilla osa-alueilla. Se oli saanut myös kaikki kansan kerrokset seisomaan yhdessä yhden tavoitteen saavuttamiseksi – Suomen itsenäistymiseksi Venäjästä.
Vuonna 1904 tai edes vuonna 1914, jolloin Eugen Schauman teki ratkaisunsa vastarinnasta tai nuoret suomalaiset miehet Saksaan lähdöstä, ei kukaan näistä aktivisteista kyennyt ennalta näkemään Venäjän vallankumouksen tuomaa muutosta tai Suomen itsenäisyyden julistusta 1917. Näille aktivisteille oli tärkeintä, että ajatus Suomen itsenäistymisestä oli elollinen, ja vaikkei lopputuloksesta noina vuosina ehkä voitu olla varmoja, aktivistien ajatus ja tahto lopulta liikuttivat tilanteen siihen, että Suomen itsenäistymisestä tuli todellista. Kansan tahto oli näiden aktivistien puolella ja se omalta puoleltaan tuki vastarintaa ja tavoitetta Suomen vapauttamisesta – itsenäisyysaktivisteille ja Suomen kansalle ajatus oli taistelemisen ja uhrautumisen arvoinen asia.
Itsenäisyyden arvot
Kun nyt Suomen 94. itsenäisyyspäivänä kerrotaan, että valtiollisina teemoina ovat tasa-arvoinen Suomi, yhteistyö ja suvaitsevaisuus, ovat ne ristiriidassa kansan kokonaisuuden ja sen henkisyyden kanssa.
Itsenäisyyden korkeimpana teemana tulisi aina olla itsenäisyys – mikään muu teema ei voi koskaan ylittää tuota taisteltua valtiollista asemaa, joka on taannut Suomen kansalle sen olemassaolon jatkuvuuden.
Itsenäisen valtion arvojen tulee rakentua sen kansalle, historialle, kulttuurille ja kielelle.
Suomen Vastarintaliike on asettanut korkeimmiksi kansallisiksi arvoikseen Suomen kansan historian, kulttuurin ja kielen suojelemisen. Nämä olivat myös ne arvot, jotka motivoivat suomalaisia itsenäisyysaktivisteja taisteluun, ja näistä muodostui lopulta myös itsenäiseksi julistautuneen Suomen kansalliset arvot.
Itsenäisyyden rakentaminen
................
LUE KOKO ARTIKKELI LOPPUUN:
http://www.patriootti.com/?p=510
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.