Ateismi ja sadut & todellisuus

Viikon Jeesustelija-aivopieru-rankinglistan about 78. sija irtoaa tuolla töräytyksellä. Voisitte te edes yrittää olla omaperäisiä, vaikka uskovaisia olettekin.

Olipa itsekeskeisen omahyväinen kirjoitus vailla minkäänlaista inhimillisyyttä ja faktaa. Tätäkö se usko teettää?

MIkäs jeesustelija se siellä jyrähtelee "totuuksiaan"?

"mihin puu kaatuu ,siihen se maatuu"- petoslinja ei pure valistuneisiin kansalaisiin."
Olisiko aloiottaja niin kiltti, että seilittäisi mitä hän tällä kyseisellä lauseellaan tahtoi sanoa.
"Ja ateismi ei ole suositus kenellekään, onko puhtaan ateismin kannattajia Suomessakaan kuin muutamaa prosentti?"
Mitä on puhdas ateismi?
Ja eihän niitä oikeita kristittyjäkään ollut teidän mukaanne kuin vain kourallinen, toiset ovat vain "uskonnollisia" tai muuten vain väärin uskovia."
"Ateismi on kelmeää itsepetosta ja rauhatonta pakoilemista elämän ja kuoleman todellisuudesta. Valitettavasti."
Minä ainakin tiedän, että elämä ja kuolema ovat todellisuutta, mutta voisiko avaaja hieman valottaa, kunika näitä kahta asiaa voi noiniinkuin käytännössä paeta?

Mutta vain uskovainen voi olla niin itsekäs, että kuvittelee itselleen jumalolennon, jonka kuva hän kuvittelee olevansa...

Niin tuota... Kumpiko pettää itseään ja pakoilee elämän ja etenkin kuoleman todellisuutta?

Hän, joka kuvittelee jonkin yliluonnollisen mahtiolennon valvovan ja muokkaavan ajatuksiaan ja ottavan hänet kuoleman jälkeen luokseen äärettömäksi ajaksi?

Vai hän, joka elää elämäänsä vastuullisesti, tietäen, että jonain päivänä se loppuu?

Valistuneet kansalaiset tietävät, että puu tosiaan maatuu siihen, mihin se kaatuu.

Mielenkiintoista että uskovainen tulee tänne puhumaan itsekeskeisyydestä, valistuneisuudesta ja itsepetoksesta. Hmmm.....

Luuletteko olevanne oikeita ihmisiä puhumaan näistä asioista?