HBL:
"Arvelluttava galluppi vääristää keskustelua
8.12.2011 09.00
Olav S. Melin, Magmasta (Hbl 2.12) att ”Yli 55 % pääkaupungin asukkaista haluaa kaksikielisiä kouluja lapsilleen, opetuskielinä suomi ja ruotsi. Vielä enemmän, 67 % valitsisi sellaisen koulun."
Melin otti nämä ”faktat” mielipidetiedustelusta jonka TNS Gallup teki Helsingin sanomien toimeksiannosta, ja joka julkaisitin HS:ssä 31.10 2011. Melin ei mainitse, että päätoimittaja Mikael Pentikäisen kolumnista(14.11) käy ilmi, että haastateltujen lukumäärä oli n. 500 ja virhemarginaali 4,5 %. Yleensä virhemarginaali on 2,5 %.). Eli kun nyt oli haastateltu 500 henkilöä pääkaupunkiseudun n. miljoonasta asukkaasta, siitä ei todellakaan voida päätellä, että enemmistö alueen ihmisistä kannattaisi kaksikielisiä kouluja.
Maria Wetterstrand, Ruotsista, aloitti kaksikielisyyskeskustelun, joka nopeasti meni raiteiltaan. Osa alkoi keskustella kaksikielisistä kouluista koko Suomessa ja mukaan keskusteluun tuli suomenruotsalaisuus. Vaikka sekä Pentikäinen että Melin mainitsevat kolumneissaan, että gallup koski pääkaupunkiseutua, puhuvat he myös enimmäkseen koko maasta ja kritisoivat suomenruotsalaisia, jotka ovat varautuneita idealle. Pääkaupunkiseudulla tehtävää kokeilua emme me suomenruotsalaiset vastusta ideana ja kokeiluna, mikä on aivan eri asia kuin muuttaa koko koulusysteemiä.
Pentikäisellä ja Melinillä on korkea status mediassa. Heidän kolumninsa lukijat käsittävät helposti tärkeinä auktoriteettien puheena. Siten heidän huonosti perustellut tekstinsä vääristäneet yhä enemmän keskustelua kaksikielisistä kouluista. Wetterstrandin lausuntoon (Hbl 11.9) on osa keskustelijoista antanut palautetta kuin se koskisi pääkaupunkiseutua, osa ikäänkuin se koskisi koko Suomen koulujärjestelmää, ja osa syyttänyt suomenruotsalaisia ja Rkp:tä. Eikö voisi keskustella eritellymmällä tavalla?.
Sen sijaan että tukisi arvelluttaviua gallupeja, Magma voisi tilata oikeilta tutkijoilta tilastollisesti vedenpitäviä, tieteellisiä tutkimuksia, joista ilmenisi, kuinka koko Suomen kansa ja lisäksi pääkaupunkiseudun asukkaat oikeasti suhtautuvat kaksikielisiin kouluihin. Tutkimusten pitäisi tietenkin antaa vastaukset koko ongelmakokonaisuuteen, ja olisi tuotava julki, miten kysymykset esitetään haastatelluille ja sisällytettävä taloudelliset kysymykset mukaan, eikä kysyttävä vain "kyllä" tai "ei" kaksikielisille kouluille.
Jos tulos sitten osoittautuisi olevan sellainen kuin Pentikäinen, Melin ja muut nyt väittävät, pitäisi eduskunnan ottaa kantaa lainmuutokseen. Jos tulos on päinvastainen, voimme silti lisätä kielikylpyjä päiväkodeissa, aikaistaa ruotsinopetusta suomenkielisissä kouluissa ja aloittaa pääkaupunkiseudulla pilottikokeiluna kaksikielisen koulun.
Sture-Christian Eklund,
Helsinki
VASTAUS:
Sture-Christian Eklund ohittaa– tietoisesti tai tiedotamattomasti– kolumnini ytimen. Sehän käsittelee sitä, että yhä useampi henkilö kokee itsensä tietoisesti kaksikieliseksi.
Noin puolet kaksikielisistä ovat tällä hetkellä suomenruotsalaia.Ja ennusteiden mukaan määrä nousee.
Koska monet heistä ovat valinneet laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, lisääntyy (virallisesti)ruotsinkielisten lasten määrä. Mutta totuus on, että n. 80 % heistä on kaksikielisiä(ruotsi/suomi)
On harkitsematonta torjua kevyesti kaksikieliset koulut.
Olav S. Melin,
kolumnisti"
"Arvelluttava galluppi vääristää keskustelua
8.12.2011 09.00
Olav S. Melin, Magmasta (Hbl 2.12) att ”Yli 55 % pääkaupungin asukkaista haluaa kaksikielisiä kouluja lapsilleen, opetuskielinä suomi ja ruotsi. Vielä enemmän, 67 % valitsisi sellaisen koulun."
Melin otti nämä ”faktat” mielipidetiedustelusta jonka TNS Gallup teki Helsingin sanomien toimeksiannosta, ja joka julkaisitin HS:ssä 31.10 2011. Melin ei mainitse, että päätoimittaja Mikael Pentikäisen kolumnista(14.11) käy ilmi, että haastateltujen lukumäärä oli n. 500 ja virhemarginaali 4,5 %. Yleensä virhemarginaali on 2,5 %.). Eli kun nyt oli haastateltu 500 henkilöä pääkaupunkiseudun n. miljoonasta asukkaasta, siitä ei todellakaan voida päätellä, että enemmistö alueen ihmisistä kannattaisi kaksikielisiä kouluja.
Maria Wetterstrand, Ruotsista, aloitti kaksikielisyyskeskustelun, joka nopeasti meni raiteiltaan. Osa alkoi keskustella kaksikielisistä kouluista koko Suomessa ja mukaan keskusteluun tuli suomenruotsalaisuus. Vaikka sekä Pentikäinen että Melin mainitsevat kolumneissaan, että gallup koski pääkaupunkiseutua, puhuvat he myös enimmäkseen koko maasta ja kritisoivat suomenruotsalaisia, jotka ovat varautuneita idealle. Pääkaupunkiseudulla tehtävää kokeilua emme me suomenruotsalaiset vastusta ideana ja kokeiluna, mikä on aivan eri asia kuin muuttaa koko koulusysteemiä.
Pentikäisellä ja Melinillä on korkea status mediassa. Heidän kolumninsa lukijat käsittävät helposti tärkeinä auktoriteettien puheena. Siten heidän huonosti perustellut tekstinsä vääristäneet yhä enemmän keskustelua kaksikielisistä kouluista. Wetterstrandin lausuntoon (Hbl 11.9) on osa keskustelijoista antanut palautetta kuin se koskisi pääkaupunkiseutua, osa ikäänkuin se koskisi koko Suomen koulujärjestelmää, ja osa syyttänyt suomenruotsalaisia ja Rkp:tä. Eikö voisi keskustella eritellymmällä tavalla?.
Sen sijaan että tukisi arvelluttaviua gallupeja, Magma voisi tilata oikeilta tutkijoilta tilastollisesti vedenpitäviä, tieteellisiä tutkimuksia, joista ilmenisi, kuinka koko Suomen kansa ja lisäksi pääkaupunkiseudun asukkaat oikeasti suhtautuvat kaksikielisiin kouluihin. Tutkimusten pitäisi tietenkin antaa vastaukset koko ongelmakokonaisuuteen, ja olisi tuotava julki, miten kysymykset esitetään haastatelluille ja sisällytettävä taloudelliset kysymykset mukaan, eikä kysyttävä vain "kyllä" tai "ei" kaksikielisille kouluille.
Jos tulos sitten osoittautuisi olevan sellainen kuin Pentikäinen, Melin ja muut nyt väittävät, pitäisi eduskunnan ottaa kantaa lainmuutokseen. Jos tulos on päinvastainen, voimme silti lisätä kielikylpyjä päiväkodeissa, aikaistaa ruotsinopetusta suomenkielisissä kouluissa ja aloittaa pääkaupunkiseudulla pilottikokeiluna kaksikielisen koulun.
Sture-Christian Eklund,
Helsinki
VASTAUS:
Sture-Christian Eklund ohittaa– tietoisesti tai tiedotamattomasti– kolumnini ytimen. Sehän käsittelee sitä, että yhä useampi henkilö kokee itsensä tietoisesti kaksikieliseksi.
Noin puolet kaksikielisistä ovat tällä hetkellä suomenruotsalaia.Ja ennusteiden mukaan määrä nousee.
Koska monet heistä ovat valinneet laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, lisääntyy (virallisesti)ruotsinkielisten lasten määrä. Mutta totuus on, että n. 80 % heistä on kaksikielisiä(ruotsi/suomi)
On harkitsematonta torjua kevyesti kaksikieliset koulut.
Olav S. Melin,
kolumnisti"
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Tvivelaktig gallup förvränger debatten
8.12.2011 09.00
Olav S. Melin, ansvarig för samhälls- och medierelationer på tankesmedjan Magma, konstaterar i en kolumn (Hbl 2.12) att ”Över 55 procent av invånarna i huvudstadsregionen vill ha tvåspråkiga skolor med undervisning i finska och svenska. Ännu fler, 67 procent, skulle välja en tvåspråkig skola för sina barn.”
Melin tar dessa ”fakta” från en opinionsmätning som TNS Gallup gjorde på uppdrag av Helsingin Sanomat och som publicerades den 31 oktober. Det som Melin inte nämner är att chefredaktör, Mikael Pentikäinen, vars HS-kolumn (14.11) han refererar till uppger att de intervjuades antal var över 500 och felmarginalen 4,5 procentenheter (brukar vara 2,5 procentenheter). Att intervjua 500 personer av en befolkning på cirka en miljon människor och få det till att en majoritet i regionen är för tvåspråkiga skolor låter sig helt enkelt inte göras.
Tvåspråkighetsdebatten, som i höstas initierades av Maria Wetterstrand från Sverige, spårade snabbt ur och en del debattörer började diskutera tvåspråkiga skolor i hela Finland och därigenom kom deras inverkan på finlandssvenska intressen in i debatten. Trots att både Pentikäinen och Melin i sina kolumner nog nämner att gallupen gällde huvudstadsregionen behandlar också de främst tvåspråkiga skolor i hela Finland och kritiserar finlandssvenskar som ställer sig reserverade till den idén. Av de sistnämnda – inklusive mig själv – har många säkert ingenting emot att man i huvudstadsregionen gör seriösa experiment med tvåspråkiga skolor vilket är en helt annan sak än att sikta in sig på att ändra hela landets skolsystem.
Pentikäinen och Melin har en hög medial status. Deras kolumner uppfattas lätt av läsarna som auktoritativa. På så sätt har deras dåligt underbyggda texter ytterligare snedvridit debatten om de tvåspråkiga skolorna. Sedan Wetterstrands inlägg (Hbl 11.9) har en del debattörer skrivit om huvudstadsregionens, en annan del om hela Finlands skolsystem och en tredje del skällt på finlandssvenskarna i största allmänhet och SFP i synnerhet. Kan frågan verkligen inte debatteras på ett mera nyanserat sätt?
I stället för att stöda sig på på tvivelaktiga gallupar kunde Magma av verkliga forskare beställa statistiskt hållbara, vetenskapliga undersökningar, som undersöker hur hela Finlands folk respektive invånarna i huvudstadsregionen de facto förhåller sig till tvåspråkiga skolor. Undersökningarna bör självfallet ge svar på hela problemkomplexet, inklusive hur intervjupersonerna ställer sig till administrativa och ekonomiska frågor som hänger samman därmed, inte enbart på frågan ja eller nej till tvåspråkiga skolor.
Är resultatet sedan verkligen det som Pentikäinen, Melin och andra påstår får väl riksdagen ta ställning till en ändring av lagstiftningen. Är resultatet det motsatta kan vi ändå utöka språkbaden i daghemmen, tidigarelägga svenskundervisningen i de finska skolorna och starta pilotprojekt med tvåspråkiga skolor i huvudstadsregionen.
Sture-Christian Eklund,
Helsingfors
SVAR Sture-Christian Eklund förbiser – medvetet eller omedvetet – poängen i min kolumn. Den handlar om det ökade antalet personer som medvetet upplever sig som tvåspråkiga.
De är i dag omkring hälften av alla finlandssvenskar. Och enligt prognoserna kommer deras andel att öka.
Efter som många valt att placera sina barn i svensk skola ökar antalet svenska barn. Men faktum är att cirka 80 procent av dem är tvåspråkiga.
Att lättvindigt avfärda tanken på en tvåspråkig skola förfaller mig därför oöverlagt.
Olav S. Melin,
I dag-kolumnist"
Helsingin Sanomien Svenska.nu-toimittaja Pentikäinen jäi kiinni housut kintuissa.
Julkisen sanan neuvosto, håi!
Milloin HS laittaa oikaisun?
Kannattiko alkaa tällaiseen vääristelyyn?
Eikö hävetä?
"Helsingin Sanomien Svenska.nu-toimittaja Pentikäinen jäi kiinni housut kintuissa."
Voisitko hiukan selventää miten tuo Melinin ja Eklundin kirjeenvaihto osoittaisi että Pentikäinen olisi jäänyt kiinni housut kintuissa?
Voisitko lisäksi selventää meille miksi joku haluaisi että vaikuttaisi siltä että suomenkieliset haluavat kaksikielisiä kouluja, vaikka eivät haluaisikaan?
Tämä menee jo aika oudoksi kun toinen nettifenno ei ymmärrä mitä toinen tekee, ja kuitenkin molemmat ovat ihan täysin metsässä.
Pentikäinen ei halua luopua Magman "toimittajamodulin" ilmaisista lounaista.
Jotka Rkp on maksanut.
"Pentikäinen ei halua luopua Magman "toimittajamodulin" ilmaisista lounaista.
Jotka Rkp on maksanut. "
Magma ei toimi RKP:n alaisuudessa, ja millä hitolla RKP sen maksaisi? Ja oletko sitä mieltä että suomenkieliset on niin helposti lahjottavissa että pelkät lounaatkin riittävät?
Ja mitäköhän Pentikäinen on mielestäsi oikeasti tehnyt?
Asia lienee nyt selvä magnuksellekin?
"Asia lienee nyt selvä magnuksellekin? "
En tiedä Magnuksesta, mutta nettifennot sekoilevat yhä kovemilla kierroksilla.
Vähenemisen lisäksi ruotsalaisuus ohenee kaksikielisyyden takia. Kaksikielisyys valtaa ruotsinkielisyyden. Oli suuri virhe aikoinaan vaatia pakkoruotsia suomalaisille. Ruotsinkielisille määrätty pakkosuomi on ohentanut ruotsalaisuutta paljon enemmän, kuin suomenkielisille määrätty pakkoruotsi on tukenut ruotsalaisuuutta.
Melinille riittää, että on "virallisesti" kaksikielisiä, jotta näyttäisi tilastoissa suotuisalta suruille.
Se, että kyseiset henkilöt ovat käytännössä täysin suomenkielisiä, ei merkitse svekosuruille mitään.
Valheellisia kun ovat....
"Se, että kyseiset henkilöt ovat käytännössä täysin suomenkielisiä, ei merkitse svekosuruille mitään.
Valheellisia kun ovat.... "
Mitä huttua sä sekoilet? Eihän tuossa ole päätä eikä häntää. Munasta puhumattakaan.
Haastateltavien äidinkieltä on pähkäilty. Sontalapio väittää että 500 kaksikielistä perhettä on mahdotonta löytää haastatteluun rekisterin puutteesta johtuen.
Täyttä valetta, siihen on montakin keinoa.
1. Helpoin tapa. Haetaan haastateltavat ruotsinkielisten koulujen kautta. Tehdään kysely vanhempainillassa joko paikanpäällä tai jakamalla kyselylomakkeet siellä.
Vanhempien yhteystiedot löytyvät kouluilta, koulu voi pyytää vanhemiilta lupaa tietojen luovuttamiseen puhelinkyselyä varten.
2. Kela osaa jakaa tiedotteen ruotsinkielisiksi rekisteröityneille vanhemmille kuinka kiristää aiheettomia, rikollisia etuoikeuksiaan suomalaisilta veronmaksajilta. Väestörekisteristä löytyy siis tieto ihmisten äidinkielestä.
3. Kalliimpi tapa. Tehdään puhelinhaastattelu ja asetaan heti haastattelun aluksi ehtokysymys. Jos se ei täyty, haastattelu keskeytetään. Kysymys voisi olla: onko perheessänne äidinkieletään ruotsinkielisiä?Jos vastaus on ei, haastattelu loppuu siihen.
Svenska.nu:lla, Rkp:llä ja Helsingin Sanomilla on tietenkin tarkkaan tiedossa kaksikielisten perheiden ja henkilöiden lukumäärä.
HS on hipihiljaa tästä...
Hs, milloin tulee oikaisu?
Hejaa Expo!