Ehdokkaat 2-kielisistä kouluista:

"Idea kaksikielisistä kouluista jakaa presidenttiehdokkaat

Turun Sanomat 8.12.2011 15:48:13

Presidenttiehdokkaat jakautuvat kahteen leiriin sen suhteen, pitäisikö Suomessa olla kaksikielisiä, eli sekä suomeksi että ruotsiksi opetusta antavia kouluja. Ehdokkaat vastasivat koulujen kaksikielisyyttä koskevaan kysymykseen STT:n presidenttiehdokashaastatteluissa.

Ehdokkaista Pekka Haavisto (vihr) ja Paavo Arhinmäki (vas) suhtautuvat ehdotukseen myönteisimmin. Heidän mukaansa kaksikieliset koulut vahvistaisivat ruotsin kielen asemaa Suomessa.

– Olen useamman vuoden sanonut, että ajatusta kaksikielisistä kouluista pitäisi avoimesti pohtia. Jotta Suomessa säilyisi elävä ruotsi, pitää huolehtia siitä, että on ruotsia osaavia suomenkielisiä, Arhinmäki sanoo.

Hän ymmärtää kuitenkin huolen, jota osa suomenruotsalaisista kantaa kaksikielisten koulujen suhteen.

– Tiedän, että monet pelkäävät, että lapset puhuisivat sitten koulun pihalla suomea. Suurempi vaara olisi kuitenkin se, että äidinkielenään suomea puhuvat eivät osaisi jatkossa ruotsia. Se olisi kuolinisku ruotsin asemalle, Arhinmäki sanoo.

Haavisto perää uusia tapoja, joilla suomen- ja ruotsinkieliset oppisivat tuntemaan toisiaan, jotta suomenruotsalaiset eivät eristyisi.

– Minulla on ystäviä, jotka ovat muuttaneet Helsingistä Tammisaareen säilyttääkseen ruotsin kielen.

Sauli Niinistö (kok) on asiassa kahden vaiheilla. Hänestä on etu, että nuoret oppivat hyväksymään sen, että Suomi on kaksikielinen maa ja pitävät sitä luonnollisena.

Paavo Lipponen (sd) ei lämpene kaksikielisille kouluille, vaan kannattaisi niiden sijaan muun muassa kielikylpyjä.

– Tärkeintä on, että kaikille oppilaille annetaan mahdollisuus oppia ruotsia. Jos itärajalla ryhdytään sen sijaan opettamaan venäjää, tehdään suurta vahinkoa. Silloin Itä-Suomessa asuvat lapset olisivat epätasa-arvoisessa asemassa kotimaisilla ja pohjoismaisilla työ- ja opiskelumarkkinoilla.

Myös Eva Biaudet (rkp) ja Sari Essayah (kd) katsovat, että kieltenopetukseen pitäisi löytää uusia tapoja.

Keskustan Paavo Väyrysen mielestä on tärkeintä, että Suomessa säilyy elävä ruotsin kieli myös jatkossa.

Perussuomalaisten Timo Soini ehdottaa, että suomen- ja ruotsinkieliset voisivat opiskella samoissa tiloissa.

– Ja mitä enemmän kieliä osaa, sen parempi, Soini sanoo.

TS-STT
5<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Pakkoruotsi-Paavo ei ole huomannut, että

"Kaikille on jo annettu mahdollisuus oppia ruotsia"?

Kas, onhan koulussa pakkoruotsi kaikille!

Äänestä

"Tärkeintä on, että kaikille oppilaille annetaan mahdollisuus oppia ruotsia. Jos itärajalla ryhdytään sen sijaan opettamaan venäjää, tehdään suurta vahinkoa"

Paavå ei vaan tajua sitä, että kukaan ei ole vaatimassa pakkovenäjää mihinkään. MAHDOLLISUUS lukea ruotsia säilyisi edelleen, vaikka pakkoruotsin poistettaisiinkin.

Äänestä
  • Svekot käyttävät tuota sanontaa "mahdollisuus oppia ruotsia". Se on suunnilleen sama kuin riemuruotsi-käsite.

    Antaisivat mahdollisuuden lukea jotain hyötykieltä riesaruotsin sijasta. Ovat sentään SUOMALAISTEN äänillä valittu tehtäviinsä.

    Äänestä

Haavisto valittaa, että pari ystävää on joutunut jopa muuttamaan Tammisaareen säilyttääkseen ruotsin kielen!

No voi nyyh sentään! Ihan alkaa itkettämään Pekan ystävien puolesta. ;)

Haavisto myös sanoi aikaisemmin, että hän sovittelsi rauhaa mieluiten prinsessa Victorian kanssa!?

Siis voiko tuota vihreää enää kukaan ottaa tosissaan?

Äänestä
  • Eli Haavistokin myönsi, että PK-seutu EI ole kaksikielinen. Miksi se on sitä sitten virallisesti?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


TS:ssä kirjoitti:

"Idea kaksikielisistä kouluista jakaa presidenttiehdokkaat

Turun Sanomat 8.12.2011 15:48:13

Presidenttiehdokkaat jakautuvat kahteen leiriin sen suhteen, pitäisikö Suomessa olla kaksikielisiä, eli sekä suomeksi että ruotsiksi opetusta antavia kouluja. Ehdokkaat vastasivat koulujen kaksikielisyyttä koskevaan kysymykseen STT:n presidenttiehdokashaastatteluissa.

Ehdokkaista Pekka Haavisto (vihr) ja Paavo Arhinmäki (vas) suhtautuvat ehdotukseen myönteisimmin. Heidän mukaansa kaksikieliset koulut vahvistaisivat ruotsin kielen asemaa Suomessa.

– Olen useamman vuoden sanonut, että ajatusta kaksikielisistä kouluista pitäisi avoimesti pohtia. Jotta Suomessa säilyisi elävä ruotsi, pitää huolehtia siitä, että on ruotsia osaavia suomenkielisiä, Arhinmäki sanoo.

Hän ymmärtää kuitenkin huolen, jota osa suomenruotsalaisista kantaa kaksikielisten koulujen suhteen.

– Tiedän, että monet pelkäävät, että lapset puhuisivat sitten koulun pihalla suomea. Suurempi vaara olisi kuitenkin se, että äidinkielenään suomea puhuvat eivät osaisi jatkossa ruotsia. Se olisi kuolinisku ruotsin asemalle, Arhinmäki sanoo.

Haavisto perää uusia tapoja, joilla suomen- ja ruotsinkieliset oppisivat tuntemaan toisiaan, jotta suomenruotsalaiset eivät eristyisi.

– Minulla on ystäviä, jotka ovat muuttaneet Helsingistä Tammisaareen säilyttääkseen ruotsin kielen.

Sauli Niinistö (kok) on asiassa kahden vaiheilla. Hänestä on etu, että nuoret oppivat hyväksymään sen, että Suomi on kaksikielinen maa ja pitävät sitä luonnollisena.

Paavo Lipponen (sd) ei lämpene kaksikielisille kouluille, vaan kannattaisi niiden sijaan muun muassa kielikylpyjä.

– Tärkeintä on, että kaikille oppilaille annetaan mahdollisuus oppia ruotsia. Jos itärajalla ryhdytään sen sijaan opettamaan venäjää, tehdään suurta vahinkoa. Silloin Itä-Suomessa asuvat lapset olisivat epätasa-arvoisessa asemassa kotimaisilla ja pohjoismaisilla työ- ja opiskelumarkkinoilla.

Myös Eva Biaudet (rkp) ja Sari Essayah (kd) katsovat, että kieltenopetukseen pitäisi löytää uusia tapoja.

Keskustan Paavo Väyrysen mielestä on tärkeintä, että Suomessa säilyy elävä ruotsin kieli myös jatkossa.

Perussuomalaisten Timo Soini ehdottaa, että suomen- ja ruotsinkieliset voisivat opiskella samoissa tiloissa.

– Ja mitä enemmän kieliä osaa, sen parempi, Soini sanoo.

TS-STT

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu