Älkää ruokkiko omahyväistä kirkkoa, jonka miljardin vuosiliikevaihdosta ei liikene kuin 1-2 prosenttia köyhien auttamiseen. On parempi lahjoittaa oma apu lyhentämättömänä riippumattomien avustusjärjestöjen (esim. unicef) kautta apua tarvitseville.
Vuonna 2010 kirkon toimintakulut oli yhteensä 1 017 847 142 euroa, joista annetut avustukset oli 41 758 003 euroa eli 4,10%.
Annetut avustukset jakaantui seuraavasti suhteessa toimintakuluihin:
Lähetystyö 1,85%
Merimieskirkko 0,06%
Kirkon ulkomaanapu 0,43%
Diakonia-avustukset 0,74%
Muut avustukset 1,03%
Lähetystyö on kristinuskon levittämistä eli ei mitään avustamista sanan humaanissa merkityksessä, joku voisi sanoa, että juurikin päinvastoin. Lähetystyötä ei täten voida pitää avustamisena eikä ainakaan minään hyväntekeväisyytenä tai köyhien auttamisena.
Merimieskirkko on jumalan palvontapaikkojen ylläpitoa. Ei siis myöskään mitään hyväntyekeväisyyttä tai köyhien auttamista.
Jäljelle jää kirkon ulkomaan apu, jolla autetaan köyhiä ulkomailla ja diakonia-avustukset, joilla autetaan köyhiä kotimaassa. Lisäksi on epämääräinen muut avustukset, josta ei voida päätellä kohdentuuko rahat todelliseen ihmisten auttamiseen vaiko kristinuskon levittämiseen.
Yhteenvetona kirkolta liikenee hyväntekeväisyyteen vaivaiset 1,17% tai jos otetaan mukaan epämääräinen muut avustukset, niin 2,2%.
Ev.lut. kirkon vuoden 2010 tuloslaskelma.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/BFA493781CDAB431C22578EF00287603/$FILE/Seurakuntien_tuloslaskelma_koko_kirkko_2010.xls
Kirkolta köyhille vain 1-2 prosenttia
60
209
Vastaukset
- pöööö
Moni kakku päältä kaunis.
- Saat potkut!
Jaahas, joko pistän siis 500€ kirkollisverona kirkon kassaan vuodessa. Tai käyn Tallinnassa 490€ ja pistän 10€ köyhälle, niin olen tehnyt saman verran hyvää kuin suuri ja mahtava kirkko minun kirkollisverollani
- oksennus
Ahne, ahneempi, kirkko.
- avustuksista...
Ja noistakin avustuksista saattaa olla osa vapaaehtoisten kadulla kerjäämiä. Eli jos lasketaan pelkästään kirkollisveroista annetut avustukset niin ei ehkä mene tuotakaan.
- ahneen loppu on...
Joo, kannattaa maksaa kirkollisveroa, niin pääsee auttamaan köyhiä. Pääsee muunmuassa avustamaan piispojen 100 000 euron vuosipalkan maksussa. Piispat ne on niin köyhiä ettei siitä köyhyysloukusta ihan pienillä tuloilla nousta kuiville.
- ($).(€)
Hyvä, että ihmisille alkaa vähitellen sevitä.
Kirkko ei palvo jumalaa.
Kirkko palvoo rahaa. - FUCKIFUU
Piispan kuukausipalkka on 8000e/kk eli yli kaksi kertaa kuin huippuasiantuntijoiden
eli professorien palkat. Työaika on pienempi. Vastuuta ei ole. Koulutukseksi riittää
teologia eli pseudotiede.
Sairasta on, mutta onneksi lähes 50% suomalaisten ÄO on alle 100, joten
kyllä noita maksajia riittää. Vertailun vuoksi ateistien ÄO on keskimäärin
120 (tässä ateistin määrittelynä: Ne jotka eivät usko yliluonnolliseen eivätkä
pidä edes mahdollisena).
Korkein kristityltä mitattu ÄO on tiettävästi ollut 115.Mikähän se piispan työaika mahtaa olla?
Mistähän nuo palkkatiedot olet tarkistanut?
Minua kiinnostaisi myös nähdä ja lukea ne tutkimukset, joiden tuloksiin viittaat (ateistin keskimääräinen äo ja kristityn korkein tiedetty äo).
Toki olisi myös hauska kuulla, millä tieteenalalla sinä olet akateemisen korkeakoulututkintosi suorittanut, kun katsot oikeudeksesi kutsua teologiaa pseudotieteeksi?
Tällaisia jäin pohtimaan.- tqtwqtwtqw
> Vertailun vuoksi ateistien ÄO on keskimäärin 120 (tässä ateistin määrittelynä: Ne jotka eivät usko yliluonnolliseen eivätkä pidä edes mahdollisena).Korkein kristityltä mitattu ÄO on tiettävästi ollut 115. <
Oikeasti... Hanki elämä, tuota väitettä et nimittäin usko itsekään. - Yks vaan
"Korkein kristityltä mitattu ÄO on tiettävästi 115."
Mihin perustuu tuo väitteesi? Väittäähän kuka hyvänsä voi mitä hyvänsä.
- Saanut tarpeekseen
Tämä palsta on sairas ja kirkko pitää jostain syystä tällaista sairasta palstaa kaikille pimahtaneille ateisteille ja valittajille.
- vali vali - val.
Totuus satuttaa, nimim. "Saanut tarpeekseen".
- hah ja pah
Itse asiaan sinulle ei kuitenkaan ollut mitään sanottavaa.
Kirkon pinnallista toimintaa kuvastaa hyvin seuraava lainaus.
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus , olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. - oikee lutsku
Totta!
- Mitä peilistä näkyy?
Kirkolle köyhien auttaminen tuntuu olevan pelkkä pr-kikka kiillottaa omaa julkikuvaa. Kirkolta liikenee köyhille vain sen verran, että voidaan juhlapuheissa saarnata rintakaarella olevan köyhän asialla. Suurta sumutusta kaikki. Todelliset luvut kertovat karun totuuden.
Mainittakoon vielä, että kirkolla on n. 3-4 miljandin omaisuus. Rahan, omaisuuden ja vallan kerääminen tuntuu olevan kirkon päätehtävä.
Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.
Kenenkähän oppien mukaan kirkossa oikein eletään?- pari linkkiä
Pari linkkiä:
Kirkko koonnut jättiomaisuuden
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=2999471&date=2008/09/29
Pääkaupunkiseudun seurakunnat hallitsevat miljardin euron omaisuutta
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Pääkaupunkiseudun seurakunnat hallitsevat miljardin euron omaisuutta/HS20051224SI1KA02ijr - jjjyyyrr
"Kirkon metsäala on lisääntynyt 1960-luvulta lähtien, joskin tällä vuosikymmenellä kasvu on ollut aiempaa hitaampaa. Seurakunnat omistavat noin 170 000 hehtaaria metsätalousmaata, mikä vastaa 0,7 prosenttia Suomen metsistä. Metsätalousmaan lisäksi seurakunnilla on noin 9000 hehtaaria muuta maata."
"Seurakuntien maanomistus sai alkunsa 1200-luvulla, kun kristinuskoon kääntyneet asukkaat lahjoittivat kirkolle vanhoja uhripaikkoja sekä pyhiä lehtoja. 1300-luvulla Ruotsista saadun mallin mukaan jokaiselle rakennettavalle kirkolle oli kunnostettava pappia varten maatila tarpeellisine rakennuksineen. Pappilaan kuului myös peltoa, laidunmaata, niittyä, metsää sekä kalavettä."
http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/hei97/metsat.htm
Luterilainen kirkko sitten kehtaa vielä puhua maanostamisesta hautausmaiksi, vaikka heidän maansa on jo "peritty" katolilaiselta kirkolta ja valtiolta..
- Pa5i
Tää on joku maailmankattava ilmiö mikä on jokaisessa uskonnossa, Uskomiseen tarvitaan ihan hemmetisti rahaa! Sellaista ei ole olemassakaan kuin vähäpätöinen ja rahaton uskonto. Sellainen uskonto on kuollut.
- HM76
Todistaa hyvin kuinka ulkokultainen laitos kirkko oikein on.
- 112234
Oho! Ei oikein kirkon teot ja puheet kohtaa. Saati sitten kirkon teot ja kristinuskon oppi. Kirkon tekopyhyys sai taas uutta vahvistusta.
- piispojen palkoista
Piispojen tuloista. Lähde blogin kirjoittajan mukaan: vuoden 2007 verotulot, Iltasanomat. Palkat ovat siis tuosta ehtineet nousta. Ei muistaakseni enää kenelläkään ole alle sadan tonnin.
http://kirkostaeroon.blogspot.com/2009/03/piispan-palkka.html
Tämän enempää en nyt viitsi etsiä vaan joku muu jatkakoon.
Ihan kivat tulot puhumisesta, matkustelusta ja sen sellaisesta. - hohhoijaa
Aika surkea on kirkon hyötysuhde.
100€ kirkollisveroa, 1-2€ hyväntekeväisyyteen
200€ kirkollisveroa, 2-4€ hyväntekeväisyyteen
300€ kirkollisveroa, 3-6€ hyväntekeväisyyteen
400€ kirkollisveroa, 4-8 hyväntekeväisyyteen
500€ kirkollisveroa, 5-10€ hyväntekeväisyyteen- paljostahyväoisantaa
Päinvastoin, kirkon hyötysuhdehan on hyvä.... Sille itselleen jää paljon rahaa.
- filezo
Kirkon ulkomaanavun rahoituksesta suuri osa, olisko n. puolet?. tulee muuten valtion kassasta.
- KUA:n tulot
Jep. Enemmän tulee valtiolta kuin kirkolta.
"Tuloista saatiin seurakunnilta vajaa kolmannes, mikä sisältää talousarvioavustukset, kolehdit ja yhteisvastuukeräyksen tuoton. Tulot seurakunnista laskivat 3,3 prosenttia. Valtion tuki oli 46 prosenttia. Yksityisten ihmisten lahjoitusten osuus tuloista oli 18,6 prosenttia."
http://www.kua.fi/fi/?id=63&selArticle=689
Mielenkiintoista minusta näissä yksinkertaistuksissa on se, että kirkon toiminnan ja työntekijöiden ei oleteta mitenkään koskettavan köyhää(tai rikasta) ihmistä. Jos katsotaan vain rahana annettuja avustuksia, luvut näyttävät tuolta. Mutta jos katsotaan kaikkea sitä, mitä seurakunnan työntekijät palkkansa eteen tekevät ja mitä kaikkea järjestetään seurakunnan toimintamäärärahoilla, näyttää asia hieman erilaiselta. Seurakunnan arjessahan toimivat esim. diakoniatyöntekijät jotka antavat niin kuuntelu, neuvonta kuin rahallista ja ruoka-apuakin. On ilmaisia/parin euron hintaisia ruokailuja, aamupuuroja, arkisia aterioita, lounaita jumisten jälkeen. On nuorten toimintaa, erityisnuorten ryhmiä, nuorten iltoja yms. joissa yleensä kohtaamisen lisäksi jotain syötävääkin. On perhekerhoja kahvituksineen, lastenkerhoja, mummopiirejä yms. Seurakunnan arjessa annettava apu on ennenkaikkea yhteyttä yksinäisille ja kuuntelijoita niille, joilla ei ole ketään. Ja tarpeen mukaan sitten myös ruokaa ja vaatetta ym. Tätä kaikkea teemme seurakunnan rahoilla ja palkkamme eteen.
Itsekin kirjoitan tätä kunnan nuorisotiloilta, joissa olen tänä iltana vuorossa. Pappina teen hyvin mielelläni ihan tätä käytännön ruohonjuuritason työtä, jossa kohdataan ihminen ihmisenä toinen toisiamme ja leivotaan vaikka pipareita! :D
Sanna Husso, pappi- asioista saa keskust
Ihan hyvää työtä. Mutta kerro vielä hallintokulut, niin diakoniassa kuin muuallakin, sekä paljonko kuluja tulee esim. piispoista palkkoineen, matkoineen ynnä muineen. Ihan ilmaiseksi ei pyöri kirkkohallitus tai taloustoimistokaan. Sijoitusneuvojatkin varmasti saavat palkakseen muuta kuin soppalautasen diakoniaruokailussa. Monista asioista täällä on kyselty tarkemmin, mihin kaikkeen raha menee, mutta niihin tulee vastauksia harvemmin tai hiljakseltaan.
Myös oma vastaukseksi on yksinkertaistusta ja tietyn alueen painottamista. Kuten (kirkon) tiedotus ylipäätään.
Ihan hyviä asioita nuo kertomasi, mutta esimerkiksi diakoniaruokailun taitavat pitkälti hoitaa vapaaehtoistyöntekijät. Toki joukossa on myös kirkon palkattuja. asioista saa keskust kirjoitti:
Ihan hyvää työtä. Mutta kerro vielä hallintokulut, niin diakoniassa kuin muuallakin, sekä paljonko kuluja tulee esim. piispoista palkkoineen, matkoineen ynnä muineen. Ihan ilmaiseksi ei pyöri kirkkohallitus tai taloustoimistokaan. Sijoitusneuvojatkin varmasti saavat palkakseen muuta kuin soppalautasen diakoniaruokailussa. Monista asioista täällä on kyselty tarkemmin, mihin kaikkeen raha menee, mutta niihin tulee vastauksia harvemmin tai hiljakseltaan.
Myös oma vastaukseksi on yksinkertaistusta ja tietyn alueen painottamista. Kuten (kirkon) tiedotus ylipäätään.
Ihan hyviä asioita nuo kertomasi, mutta esimerkiksi diakoniaruokailun taitavat pitkälti hoitaa vapaaehtoistyöntekijät. Toki joukossa on myös kirkon palkattuja.Hei, ihan totta on, että hallintoonkin menee työtunteja ja rahaa. Minulla ei valitettavasti ole tähän hätään faktaa noista tarkoista luvuista, mutta jospa joku talouspuolen työntekijä tulisi asiasta vielä kertoilemaan. Itse painotan lähinnä sitä näkökulmaa joka minulle on tutuin, seurakunnan arki ja se mihin itse mm. seurakunnan budjettivaroja vuosittaisissa suunnitelmissa laskeskelen ja seurakuntaneuvostolle päätöstensä pohjalle esittelen. Piispat tekevät mielestäni arvokasta työtä kirkon kokonaisuuden kannalta.
Sanna Husso, pappi- hdddddt
asioista saa keskust kirjoitti:
Ihan hyvää työtä. Mutta kerro vielä hallintokulut, niin diakoniassa kuin muuallakin, sekä paljonko kuluja tulee esim. piispoista palkkoineen, matkoineen ynnä muineen. Ihan ilmaiseksi ei pyöri kirkkohallitus tai taloustoimistokaan. Sijoitusneuvojatkin varmasti saavat palkakseen muuta kuin soppalautasen diakoniaruokailussa. Monista asioista täällä on kyselty tarkemmin, mihin kaikkeen raha menee, mutta niihin tulee vastauksia harvemmin tai hiljakseltaan.
Myös oma vastaukseksi on yksinkertaistusta ja tietyn alueen painottamista. Kuten (kirkon) tiedotus ylipäätään.
Ihan hyviä asioita nuo kertomasi, mutta esimerkiksi diakoniaruokailun taitavat pitkälti hoitaa vapaaehtoistyöntekijät. Toki joukossa on myös kirkon palkattuja.Kirkon matkakulut on esim. 18 500 000 000 vuodessa. Yli kaksi kertaa sen, mitä annetaan diakoniaan.
- hddddt
hdddddt kirjoitti:
Kirkon matkakulut on esim. 18 500 000 000 vuodessa. Yli kaksi kertaa sen, mitä annetaan diakoniaan.
Ei sentään ihan noin paljon :) 18 500 000 euroa...
Ja en nyt tarkoittanut korostaa esim. ruokatarjoiluita joita kirkko järjestää, vaan sitä kokoaa rkisen työn kirjoa ja ihmisten kanssa olemista niin arjessa kuin pyhässä mitä seurakuntina teemme. Ja aivan taatusti kaikkia hätää kärsiviä jotka kirkon puoleen kääntyy, pyritään jotenkin auttamaan eteenpäin. Diakoniahan on usein se paikka, minne tullaan kun yhteiskunnan tukiverkot on pettäneet alta. Toki seurakuntien rahaa menee tätä nykyä paljon hallintoon ja esim. kiinteistöihin. Nythän yritetäänkin hallintoa keventää ja tiivistää ja turhista kiinteistöistä luopua, jotta viimeiseen easti voitaisiin tehdä perustyötä seurakuntalaisten ja kaikkien ihmisten hyväksi. Seurakunnan ovethan ovat avoinna aina kaikille, jäsenkorttia kyselemättä.
Sanna Husso, pappi- ja pitää keskustella
"Nythän yritetäänkin hallintoa keventää ja tiivistää ja turhista kiinteistöistä luopua, jotta viimeiseen easti voitaisiin tehdä perustyötä seurakuntalaisten ja kaikkien ihmisten hyväksi."
Syytä onkin. Silloin viimeistään maksajat katoavat, jos hallintomenot kasvavat, mutta kenttätyö kutistuu.
Ei kansa sentään ihan hölmöä ole. Kirkon odotetaan harjoittavan hyväntekeväisyyttä.
On hieno asia, että kirkkoa on alettu haastaa ja kysellä sen rahankäytön perään. Siinä ne tehtävät kirkastuvat samalla kirkolle itselleenkin.
- esther
Tohon siis lasketaan mukaan kiinteistöt kuten kirkot?
no eihän niitä kirkkoja voi alkaa myymään.
En usko ihan .- teher
Kirjastoiksi ja
asunnoiksi
Ulkomailla ”tarpeettomia” kirkkoja myydään jo täyttä päätä. Esimerkiksi Saksassa ja Englannissa kirkkoja on myyty konserttitaloiksi, toimistoksi, kirjastoiksi ja jopa asuinrakennuksiksi. Jotkut pyhätöt ovat saaneet purkutuomion, jotkut rapistuvat kylmilleen jätettyinä.
Sama kehitys näkyy jo Ruotsin maaseudulla ja Tanskassa jopa Kööpenhaminassa.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/113015.html?forumid=9&topicid=0&parentid=19629&docid=113015&topicsortorder=0&topicpage=1&commentsortorder=0&commentpage=1&commentpagesize=20&action=2
Kyllä Suomessakin onnistuu.
- osta / vuokraa
Saudeja voisi kiinnostaa Helsingin tuomiokirkko. Siinähän on neljä minareetintynkääkin.
Tai sitten voisi myydä KUA:n palatsin. On hyvällä alueella Katajanokalla. Ihan kirkkohallituksen kyljessä, jotka nekin talot voisi laittaa myyntiin.
http://www.kua.fi/fi/ylanavigointi/yhteystiedot/?id=7
Siinä lähellä taitaa olla myös talouspäällikön työsuhdeasunto ja liuta muita kirkon työntekijöiden kämppiä.
Että kyllä myytävää löytyy, vaikkei kirkoista edes aloitettaisi. Mutta myydään sitä kirkkojakin.
http://www.pietarsaarensanomat.fi/story.aspx?storyID=80113 Asioita voi katsoa monesta näkökulmasta. Nimimerkki "Sairasta", näkökulmasi oli siinä, paljonko seurakunnat antavat rahamääräistä apua ulkomaisiin avustuskohteisiin. Lisäksi olit määritellyt tämän avun olevan "köyhien auttamista".
Ennemminkin kuin köyhien auttamista kirkko haluaa auttaa niitä, jotka eivät yhteiskunnassa tule omin voimin toimeen. Voimattomuutta voi toki olla suoranainen köyhyys, mutta sitä voi olla myös henkinen köyhyys ja muu toivottomuus elämän edessä.
Unohdit sen, että seurakunnat tekevät itse paljon auttamistyötä. Se on seurakuntien yksi tärkeimmistä tehtävistä. Seurakuntien rahankäytöstä 33 % käytetään lapsi- ja nuorisotyöhön, 13 % diakoniaan, perheneuvontaan, palvelevaan puhelimeen ja sairaalasielunhoitoon. Jo nämä yhteensä ovat lähes puolet kaikesta rahankäytöstä. Euroissa 445 000 000 euroa. Tämän lisäksi niin kutsuttu muu seurakuntatyö kokoaa toimintansa piiriin paljon sellaisia ihmisiä, jotka mahdollisesti muuten olisivat aivan yksin. Sen osuus rahankäytöstä on 27 %, ja summa vuonna 2010 oli 276 000 000 euroa.
Vuosien saatossa seurakuntien omaisuudeksi on kertynyt muun muassa kirkkoja, joista valta osa on määritelty kansalliseksi kulttuuriomaisuudeksi. Arvonsa silläkin on. Ja sivumennen sanottuna historiallisesti arvokkaiden rakennusten korjaus- ja ylläpitokustannukset ovat melkoiset. Sellaisen kiinteistöomaisuuden ylläpitoon, joka ei ole suoranaisesti seurakunnallisessa käytössä, menee rahoista 0,5 %. Näistä osa on nk. sijoituskiinteistöjä, joiden vuokratuotoilla osaltaan mahdollistetaan edellä kuvattu seurakuntien auttamistoiminta.
talouspäällikkö Pasi- lerty
Joten kirkko käyttää diakonian henkilöstöön/tiloihin 130 milliä ja kolehtien avustukset on sitten 7.5 milliä, joita annetaan köyhille?
Lapsi- ja nuorisotyöstä seurakunnat laskuttaa kuntia, Ei yksityisiä päiväkotejakaan lasketa hyväntekeväisyyteen..
Henkilöstömenot on kirkossa kaikkiaan 600 milliä..mistä voisi siis tinkiä, jos aiotaan ajatella lähimmäistä, eikä vain suojatyöpaikkoja luoda.. lerty kirjoitti:
Joten kirkko käyttää diakonian henkilöstöön/tiloihin 130 milliä ja kolehtien avustukset on sitten 7.5 milliä, joita annetaan köyhille?
Lapsi- ja nuorisotyöstä seurakunnat laskuttaa kuntia, Ei yksityisiä päiväkotejakaan lasketa hyväntekeväisyyteen..
Henkilöstömenot on kirkossa kaikkiaan 600 milliä..mistä voisi siis tinkiä, jos aiotaan ajatella lähimmäistä, eikä vain suojatyöpaikkoja luoda..Mihin perustat väitteesi että lapsi- ja nuorisotyöstä seurakunnat laskuttavat kuntia?
Aija-pappikuunteleva_kirkko kirjoitti:
Mihin perustat väitteesi että lapsi- ja nuorisotyöstä seurakunnat laskuttavat kuntia?
Aija-pappiJuu nyt minäkin olen ihan ymmyrkäisenä, en ole koskaan vielä törmännyt sellaiseen lapsi- ja nuorisotyön muotoon seurakunnassa, josta olisi jotain laskutettu kunnalta.
Sanna Husso, pappi- --KL--
kuunteleva_kirkko kirjoitti:
Mihin perustat väitteesi että lapsi- ja nuorisotyöstä seurakunnat laskuttavat kuntia?
Aija-pappiLuulisi, että kirkon työntekijöillä olisi edes jonkinlainen näppituntuma näihin asioihin.
Ekalla googlauksella tuli heti kaksi esimerkkiä.
------------------
Aamu- ja iltapäivätoimintaa tamperelaiskoululaisille järjestävät kaupungin perusopetuksen hallinnon lisäksi eri palveluntuottajat, kuten seurakunnat ja setlementtiyhdistykset. Kaupunki antaa näille taloudellista avustusta ja koulutusta toiminnan toteuttamiseksi sekä valvoo toimintaa.
http://www.tampere.fi/koulutusjaopiskelu/aamujailtapaivatoiminta.html
------------------
Iltapäiväkerhotoiminta on Nousiaisissa kunnan ja seurakunnan yhteistyötä. Kunta osallistuu kustannuksiin puoliksi ja toimitilat ja työntekijät tulevat seurakunnan puolelta.
http://www.nousiaistenseurakunta.fi/5
------------------
Kuntien ei pitäisi ollenkaan käyttää mitään aatteellista toimijaa päiväkerhon järjestäjänä. On kunnalta uskonnonvapauden vastaista tarjota päiväkerhotoimintaa esim. ev.lut kirkon/seurakunnan kautta. --KL-- kirjoitti:
Luulisi, että kirkon työntekijöillä olisi edes jonkinlainen näppituntuma näihin asioihin.
Ekalla googlauksella tuli heti kaksi esimerkkiä.
------------------
Aamu- ja iltapäivätoimintaa tamperelaiskoululaisille järjestävät kaupungin perusopetuksen hallinnon lisäksi eri palveluntuottajat, kuten seurakunnat ja setlementtiyhdistykset. Kaupunki antaa näille taloudellista avustusta ja koulutusta toiminnan toteuttamiseksi sekä valvoo toimintaa.
http://www.tampere.fi/koulutusjaopiskelu/aamujailtapaivatoiminta.html
------------------
Iltapäiväkerhotoiminta on Nousiaisissa kunnan ja seurakunnan yhteistyötä. Kunta osallistuu kustannuksiin puoliksi ja toimitilat ja työntekijät tulevat seurakunnan puolelta.
http://www.nousiaistenseurakunta.fi/5
------------------
Kuntien ei pitäisi ollenkaan käyttää mitään aatteellista toimijaa päiväkerhon järjestäjänä. On kunnalta uskonnonvapauden vastaista tarjota päiväkerhotoimintaa esim. ev.lut kirkon/seurakunnan kautta.Hei ok, Tuo iltapäiväkerhotoiminta taitaakin olla ainoa, mitä isommissa kaupungeissa järjestetään noin "ostopelveluna" kunnalle. Ja ymmärtääkseni ihan siitäkin syystä, ettei kunta itse pystyisi kerhoja muuten riittävästi järjestämään,
Niissä seurakunnissa joissa itse olen työskennellyt on järjestetty vain meidän omaa avointa iltapäivätoimintaa, joka ei siis ole virallisesti ollut koulun tarjoama iltapäiväkerho, joten siitä ei sitten tietenkään ole kunnalta mitään laskutettukaan.
Koko seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön kirjossa tuo yksi asia, josta kuntaa on sovitusti laskutettu, on todellakin vain yksi yksittäinen toimintamuoto.
Sanna Husso, pappi
- AntiChrisu
Pitää muistaa että kirkon tarkoittama lapsi- ja nuorisotyö on aivan muuta
kuin miksi kansalaiset normaalisti mieltää. Esim. rippíkoulut ja leirit kuuluvat tähän kategoriaan. Hei, nyt en AntiChrisu ihan ymmärrä mitä tarkoitat. Teen itse kirkon lapis- ja nuorisotyötä. Se on mm.
-Perhekerhoja ja kahviloita pikkulapsille ja heidän vanhemmilleen/isovanhemmilleen. Näissä syödään aamu/välipalaa, kahvitellan. kohataan muita vanhempia, leikitään lastenohjaajien johdolla ja toisten lasten kanssa ja pidetään hyvin lyhyt ja lapsille sopiva hartaushetki.
-Kerhoja 3-6 vuotiaille. Kerhoissa leikitään, lauletaan, luetaan satuja. syödään eväitä, askarrellaan, piirretään ym. Lyhyt hartaus alussa tai lopussa.
-Kerhoja kouluikäisille. Kokki-, sähly-, askartelu-, lennokki-, vain taivas on näissä ideoissa rajana-kerhoja. Siis harrastekerhoja. Pieni hartaus alussa tai lopussa.
-Leirejä kouluikäisille. Telttailua, erätaitoja, kokkausta, eri harrasteita, yhdessäoloa, teemoja.
-Leirejä nuorille. Yhdessäolemista ja elämistä, monenlaisia teemoja. Voi olla esim. leffaleirejä, seikkailuleirejä, tai vaikkapa lanit.
-Nuorten iltoja ja nuorten kahviloita, nuorten iltapäivä avoimia ovia koulun jälkeen. Paikka jossa tulla yhteen pelaamaan biljardia, kuuntelemaan musiikkia, tapaamaan tuttuja, kahvittelemaan, syömään, juttelemaan aikuiselle, lukemaan lehtiä jne,
Tässä nyt vain suppea kuvaus siitä, mitä kaikkea tavanomaisen seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö on. Monenlaisia paikallisia innovaatioita ja hienoja perinteitä on näiden lisäksikin. Kerhoihin ja leireihin liittyvät myös hartaudet. Nämä toteutetaan aina ikätason mukaisina ja mikäli kerhossa on mukana vaikkapa joku ei ev.lut kirkon jäsen, otettaisiin tämä toki huomioon. Hartauselämä lapsi- ja nuorisotyössämme on osa normaalia kristillistä kasvatusta ja sen tarkoituksena on tukea lapsen- ja nuoren ja koko perheen hengellistä elämää ja kasvua. Hartaudet eivät ole aivopesua tai tuputtamista, vaan elämästä ja yhdessäolosta kiittämistä, toisille hyvän rukoilemista ja yhteistä hiljentymistä touhujen vastapainona. Olen todella onnellinen siitä, että kirkossa juuri lapsi- ja nuorisotyöhön satsataan niin paljon resursseja.
Sanna Husso, pappi- business is business
Selityksiä on monenlaisia ja onhan sekin auttamista, että auttaa kirkon työntekijöitä saamaan palkkansa niinkuin kirkon väki yrittää perustella heidän naurettavan pientä osuuttaan (1-2%) köyhien auttamisessa.
- 1+1 ei aina ole 2
Uskonnon varjolla voi tehdä melkein mitä vaan.
Muistatte varmaan kuinka muutama vuosi sitten jotkut huijarit perustivat yhdistyksiä auttamaan sotaveteraaneja ja köyhiä lapsiperheitä. Nämä huijarit keräsivät hyväuskoisilta ihmisiltä näiden nyyhkytarinoiden turvin rahaa sinänsä hyvää tarkoitukseen, mutta todellisuudessa varsinaiseen tarkoitukseen meni vain muutama prosentti niinkuin kirkollakin. Suurin osa rahoista meni omiin liiveihin, palkkoihin ja niin edelleen. Yksiselitteisesti oikeus totesi toiminnan huijaamiseksi ja lainvastaiseksi. Mutta kun on kysymys uskonnosta ja sen varjolla tehtävästä toiminnasta, niin kaikki on toisin, niin tässä kirkon vastaavassa huijaustapauksessa. Uskonnolla kun on ihan omat pelisäännöt ja erityinen lain suoja.
Positiivista uskonnonvapautta, yeah!- buuuuuuu
Todellakin uskonnoilla on eri pelisäännöt yhteiskunnassa. Jos esim. rekisteröit oman uskonnollisen yhdyskunnan, niin olet oikeutettu ostamaan viiniä verovapaasti kirkon tavoin. Ev.lut. kirkko tarjosi viime vuonna n. 2 500 000 annosta verovapaata viiniä. Näin helppoa veronkierto on, kun uskovaiset ovat järjestäneet itselleen "laillisen", mutta moraalittoman keinon kiertää veroa. Yhteinen hyvinvointivaltio, mutta eri pelisäännöt. Toiset rahoittaa yhteistä hyvinvointivaltiota verojen muodossa, mutta toiset kiertävät niitä.
- selvä pyy
Kuulostaako tutulta?
7. Avustushuijaukset
Sinulta pyydetään rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen, kuten sotaveteraanien auttamiseen. Käy ilmi, että suurin osa, jopa 99 prosenttia kerätyistä rahoista menee toiminnan pyörittäjille.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/varo-naita-is-listasi-huijareiden-likaisimmat-temput/art-1288335074093.html - Ennen - Nyt -Lopulta
Ennen:
Jeesus ratsasti aasilla.
Nyt:
Kirkko ratsastaa Jeesuksella.
Kirkko ratsastaa köyhillä.
Lopulta:
Saatana ratsastaa kirkon päättäjillä.- Ennen - Nyt -Lopulta
Ennen:
Jeesus ratsasti aasilla.
Nyt:
Kirkko ratsastaa Jeesuksella.
Kirkko ratsastaa köyhillä.
Lopulta:
S-a-a-t-a-n-a ratsastaa kirkon päättäjillä.
- EL.a . K:IM
Sairasta
Onko sulla tietoa mihin ne markat jäävät, jos ei vähäosisten apuun?
Mä en noista raha-asioista tajua mitään. Se on aina ihan yllätys saako itsekkään syödä mitään. Kirkon rahankäytön kriittistä arviointia on hyvä tehdä aika ajoin. Seurakunnissa ja kirkossa sitä tehdään jatkuvasti.
On paljon heitä, jotka tarvitsevat apua eri muodoissa. Kaikkea ei voida tehdä, vaikka tahtoa olisikin. Usein joudutaan tekemään vaikeita ja kipeitä valintoja. Tämä on arkea.
Minua lähinnä huvittaa tarkoitushakuinen kirkon taloustilastojen esille nostaminen toistuvast . Jankutetaan muutamasta ulkomaan avustusprosentista eikä haluta myöntää kokonaisuutta. Sen myöntäminenhän veisi pohjaa ”erotkaa kirkosta” puheilta.
mono kuoppala
nuorisotyönohjaaja- Herra antaa
Kirkolla on niin suuri ja kallis byrokratia, ettei itse toimintaan riitä resurssit.. Pitäähän niitä pappien puolisoille järjestää suojatyöpaikat. Ollaan yhtä suurta perhettä.
- joopa joo...
mono sanoi:
”Kirkon rahankäytön kriittistä arviointia on hyvä tehdä aika ajoin. Seurakunnissa ja kirkossa sitä tehdään jatkuvasti.”
Nyt varmasti tehdään, koska kirkko on ajautumassa vaikeuksiin. Mutta rahantuloa vasta mietitäänkin, kuinka sitouttaa jäsenet jatkossakin maksajiksi jne.
”On paljon heitä, jotka tarvitsevat apua eri muodoissa. Kaikkea ei voida tehdä, vaikka tahtoa olisikin. Usein joudutaan tekemään vaikeita ja kipeitä valintoja. Tämä on arkea.”
Arkea on myös se, että pohditaan mihin yhteiskunnan varoja kaadetaan. Kirkon oman jäsenjärjestelmän ylläpitoon, pitääkö kirkolle maksaa sen omien pömpelien hoidosta, mietitään onko hautaustoimi kustannustehokasta jne. Kirkon yhteisövero-osuutta pitäisi leikata.
”Minua lähinnä huvittaa tarkoitushakuinen kirkon taloustilastojen esille nostaminen toistuvast . Jankutetaan muutamasta ulkomaan avustusprosentista eikä haluta myöntää kokonaisuutta. Sen myöntäminenhän veisi pohjaa ”erotkaa kirkosta” puheilta.”
Tosiaan, mietipä hieman sitä kokonaisuutta. Luuletko, että kirkolla olisi jäseniä jos se ei mitään hyvää tekisi? Hyväntekeminenhän on kirkon nykyinen bisnesidea (tosin hyvän tekeminen tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti kirkko käyttää rahat itseensä, palkkoihin ja tiloihin, ja jakaa ulos mahdollisimman vähän).
Luuletko, että ihmiset maksaisivat monta sataa vuodessa pelkästään siitä, että saisitte ostella ökylogoja, pillunkuvia, miljoonakämppiä kirkkoherroille, kartuttaa omaisuuttanne, pyörittää raskasta byrokratiaanne, turvata eläkkeenne jne. Kokeilkaa. Lopettakaa kaikki hyvän tekeminen ja ensi vuonna olette konkassa. Kirkko on liikeyritys, se myy hyväntekemistään. Mutta mainospuheisiin kukaan ei saisi puuttua?
Kirkko haluaa maineen hyväntekijänä, muttei hyväntekeväisyysjärjestönä. Jos se sanoisi olevansa jälkimmäinen niin sen odotettaisiin antavan omastaan enemmän.
Jos kirkko haluaa välttää ajautumisen konkurssiin niin sen on tehtävä tulevaisuudessa enemmän hyvää. Palstan keskusteluista löytyy varmasti hyviä vinkkejä miten. - virkamieskirkkonurin
Ideoita virkamieskirkolle. Asiat voi tehdä toisinkin.
http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=585&id=24715 - Kirkko nurin
virkamieskirkkonurin kirjoitti:
Ideoita virkamieskirkolle. Asiat voi tehdä toisinkin.
http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=585&id=24715Kun haluaa auttaa ihmisiä, niin miksi siinä tarvitsisi olla kirkko välikätenä?
- 0569
Herra antaa kirjoitti:
Kirkolla on niin suuri ja kallis byrokratia, ettei itse toimintaan riitä resurssit.. Pitäähän niitä pappien puolisoille järjestää suojatyöpaikat. Ollaan yhtä suurta perhettä.
Mistä sä olet keksinyt tuollaisen, että pappien puolisoille järjestetään suojatyöpaikat?
Perustele vähän typerää väitettäsi tai pidä pääsi kiinni jos et parempaa keksi.
- L i l i t h
Minua taas huvittaa ettei kirkon väki halua myöntää, että kirkon kokonaisuus lepää keksityn valheen päällä. Sen myöntäminen veisi pohjan koko kirkon olemassaololta.
- wewe.
Kirkko ja kaupunki-lehden mielipiteissä oli kirjoitus, jossa kirkon "sisäpiiriläinen", ei siis mikään "vihamielinen ateisti" moitti kovin sanoin kirkon byrokraattisuutta. Suuri osa rahoista menee byrokratian pyörittämiseen.
- ----------
Tuo 1-2 prosenttiakin varmaan koostuu suurimmaksi osaksi erikseen kerätyn kolehdin tuotoista, käyttökohdesidotuista yksityisistä kuolintestamenttilahjoituksista, erillisistä keräyksistä, kirkon kautta kierrätetystä EU:n ruoka-avusta ja jne... Tuskin tossa 1-2 prosentissa on nimeksikään kirkollisverorahoja.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo666034Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per543020- 312193
- 131807
Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto191773- 181760
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus131522- 181519
- 491495
- 91463