Joulupuu keräys - Meneekö apu oikeaan osoitteeseen?

Mitä minä olen parin viime vuoden ajan tutustunut asiaan, ainakin kirkolla kuusessa on ne pikkulaput, joihin on kirjoitettu se toive, mutta yhtä lailla voi seurakuntatyöntekijöiltä kysyä vaikka näin, että olen tässä eläkkeellä ollessani kutonut lapasia/töppösiä tai että minulla olisi varaa laittaa 20 euroa johonkin lahjaan, voisitteko sanoa sopivan saajan. Heillä on kyllä tiedossa apua tarvitsevat perheet ! Omalla kohdallani ehdoton ehto on ,etten auta muslimeja, noita, jotka hyödyntää jokaisen veronmaksajan euron uusiin kännyköihin, läppäreihin, autokouluihin jne jne. Mihin suomalainen yksinhuoltaja ei koskaan saisi rahaa. Myös tätä pyyntöäni seurakunta on kunnioittanut.

sitlä se vähän itsestäkin tuntuu. perhekahvilassa kuulee että monet hyvinkin taloudellisesti pärjäävät saavat paketin ja kaksikin. meille ei viime vuonna tullut tuolta lahjaa vaikka varmasti olisimme kuuluneet näihin autettaviin. tämäkin joulu tuntuu että vaikeasti mennään eteenpäin koska niin paljon sairasteluja, huono rahatilanne ja jos MILLAINEN 123 haluaa että apu menisi oikeaan paikkaan niin täällä taatusti olisi sellainen perhe. voin vaikka puhelimessa kertoa tilanteestamme.

siis eihän sinne rahaa anneta, vaan konkreettisia lahjoja peketoituna.. Esimerkiksi tytölle 5v, pojalle 8v ja niin edelleen. Ja juuri näistä lahjoista osa menee vääriin perheisiin, niihin joilla olisi varaa ostaa lahjoja itsekin.
En anna rahaa penniäkään mihinkään hyväntekeväisyyteen, koska ne eivät mene perille.. Ei ainakaan kokonaisuudessaan.
Tuskin kumminkaan joulupuu järjestön ylläpitäjät leikkivät leluilla tai käytä lasten vaatteita.

Näköjään ko keräystä ole kaikilla paikkakunnilla. Mm turun seudulla kehottavat tuonne:

http://www.operaatioruokakassi.com/29

Kuopiossa nuorkauppakamari toimittaa keräyksen lahjat sosiaalitoimelle ja sos.toimi jakaa lahjat. Luulisi että tietävät tarvitsijat.

http://www.kuopio.fi/web/ajankohtaista/tiedotteet/-/asset_publisher/m8Eb/content/joulupuu-kerays-kuopion-alueen-lasten-hyvaksi?redirect=http://www.kuopio.fi/web/ajankohtaista/tiedotteet?p_p_id=101_INSTANCE_m8Eb&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=2

lahjan saajaksi saa itse ilmoittautua, ei kai kukaan saa niitä ihan noin vain. Tiedän sellaisen tapauksen, että joku tuttava oli ilmoittanut yhden perheen jonne saivat lahjat lapsille vaikka niille ei olisi ollut oikeasti tarvetta. törkeää! silloin kai jäi pari lasta ilman jotka olisivat lahjat oikeasti tarvinneet.

Mä luulen että suurin osa hyväkuntoisista vaatteista ja leluista menee järjestöjen myyjäisiin, jotta saisivat rahaa toimintaan, samoin kuin kaikki keräykset telkussa. Jos niillä miljoonilla autettaisiinköyhiä, niin miksi ihmeessä ne näyttää aina niitä ihmisiä joilla ei ole mitään, että mihin ne rahat sitten menee, kunmitään ei ole saatu aikaseksi???

Aina yhtä köyhiä, vaikka monia miljoonia kerätään!!!


En koskaan laita mihinkään keräykseen mitään, ei ne mene perille näköjään.

Joka vuosi olen osallistunut Joulupuu-keräykseen ja pyytänyt niin työkavereita kuin muitakin tuttuja osallistumaan, luvaten viedä kaikkien paketit kerralla keräykseen.

Tänä vuonna keräsimme porukalla rahaa ja ostimme 13-17 vuotiaille pojille ja tytöille tarkoitettuja lahjakortteja mm. urheiluliikkeisiin ja vaatekauppaan.
Pienille on aina helppoa ja edullista ostaa, isompia lapsia harva muistaa.

Laitamme mieheni kanssa kuukausittain kumpikin 50€ säästöön, ja niillä säästöillä rahoitamme Joulupuu-keräyksen lahjat.
Pieni asia meille, saajillensa iso ilo.

Ja en ole koskaan kuullut, että pakettimme olisivat menneet ns."vääriin perheisiin"

no minä olen ikävä kylllä törmännyt siihen, että lahjoja on mennyt "vääriin" peheisiin.

ja ymmärrän sen, että lapselle lahjan kuin lahjan saaminen on iso asia, mutta on törkeää sitten vanhempien purnata siitä, että ei tullutkaan kalliita lahjoja. Eli vanhemmat siinä on kiittämättömiä, ei lapset.

Meidän perhe sai viime vuonna lahjat joulupuukeräyksestä kahdelle teini-ikäiselle tytölle. Lahjakortti vaatekauppaan. 20 euroa. Tuli tarpeeseen ja kun itse laitettiin vähän lisää saivat tytöt haluamansa vaatteet joihin minulla ei olisi ollut varaa. Kiitos lahjoittajille täällä Pohjois-pohjanmaalla. En tiedä kuka meitä oli suositellut lahjan saajiksi, mutta kiitos. Olen yksinhuoltaja ja rahat ovat todella tiukilla, onneksi lapset ovat isoja ja ymmärtävät ettei kaikkea voi saada.

Tämän pahan mielen oikeinkirjoitus on sitä luokkaa että taitaa olla palstan vakiovastaaja milloin missäkin tilanteessa...Aika törkeä vanhempi olet jos tuollaisia källilahjoja olet antanut, huumori sopii tietyille ihmisille ja tietyissä tilanteessa mutta että näin...

Joulupuu-keräystähän voisi jalostaa siten, että sos.toimi ja SPR kysyisivät lahjatoiveet ennakkoon saajaperheiltä. Ja sitten toivelistaltalta voisi jokainen lahjan antaja valita omat ostoksensa, niin ei tulisi kenellekään pettymyksiä.

Muistaakseni Kaarinan srk teki viime vuonna noin.

Tuossa joku kertoi lastensa saaneen lahjakortin vaatekauppaan, tuollainen lahjakortti olisi kyllä mukava ainakin vähän isommille lapsille.
Kahtena vuotena olemme saaneet joulupuu-keräyksestä paketit, viime jouluna 11-vuotiaan pojan kohdalla meni kyllä pieleen kun tuli 150 senttistä hupparia ja villasukat, eihän ne meidän pojalle mahtuneet, hän kun on niin aikaisin kehittynyt että miesten puolelta joudun vaatteet hälle katseleen.

kiva kuulla, että on joillekin apu mennyt tarpeeseen ja lahjat ovat olleet mieluisia. Vaatteiden osto on kyllä vähän riskiä, kun kaikki on niin eri kokoisia, vaikka saman ikäisiä.. varsinkin teinit.

Minä kuulin sellaisen tapauksen että oli ilmoitettu lasten mummolle että täällä on nyt niin paljon paketteja että tuu hakemaan lastenlapsillesi ja heidän vanhemmat ei todellakaa ole tällähetkellä vähävaraisia,kummatkin vanhemmat töissä käyviä ja tienaavatkin ok. Minun mielestä "ylimääräiset" lahjat olisi pitänyt jakaa vähävaraisille perheille.. Olisivat niitten lapset saaneet useamman lahjan. Olen kanssa meinannut joskus osallistua kyseiseen joulupuu keräykseen mutta tämä oli sellainen juttu taas että nyt en enää eres harkitse osallistuvani.

Mä olen ainakin tyytyväinen.Tänään hakemaan 70e lahjakortti ja joulupuulahjat:)
Vähävarainen yh-äiti.Kaksi alaikästä lasta minulla.

Onko teistä vähävaraisista lapsiperheistä asioinut Hope-yhdistyksessä? Jos olette, niin kuinka toimii? Sieltä kautta apu menee suoraan perille.

Täällä Turussa on Lahja lapselle -keräys, jossa halukkaat ostaa seurakunnan diakoniatyön asiakkaiden lapsille 20-50 euron arvoisia toivelahjoja. Mun mielestä ne summat on aivan liian suuria... 50 eurollahan saa jo vaikka mitä, eikä moni normaalikaan perhe osta niin kalliita lahjoja lapsilleen. Kyllä lapset osaa nauttia sellaisestakin joulusta, johon ei kuulu kallista toivelahjaa.

Minä lahjoitin lapseni vanhoja leluja Viroon, jossa työttömyyskorvaus on 80e/kk. Siellä esiintyy absoluuttista köyhyyttä tämän suomalaisen suhteellisen köyhyyden sijaan. Suomessa siis kuvitellaan, että ollaan köyhiä kun ei ole sitä Brion junarataa lapsilla ja uusinta IPhonea itsellä taskussa kun muilla on. Absoluuttisessa köyhyydessä pulaa on perustarpeista: ruoasta, suojasta ja lämmöstä.

Jokainen lapsi on ansainnut ainakin yhden UUDEN lahjan!
Hyvä Joulumieli-keräyksen kautta lahjat todellakin menevät perille.

Miettikääpä sitä iloa, jonka köyhän perheen lapsi saa avatessaan pakettinsa.)

Turussa Aurajoen nuorkauppakamari toimittaa keräyksen lahjat sosiaalitoimelle ja sos.toimi jakaa lahjat. osa lahjoista viedään ensikotiin, turvakotiin ja lastensuojeluun sekä lastenkotiin. Kyllä ne ihan oikeaan osoitteeseen päätyvät, itsekin niitä henkilökohtaisesti vieneenä.

Saatiin joskus vuosia sitten paketit Joulupuu-keräyksestä. En niitä pyytänyt, vaan sossu katsoi meidän olevan niiden tarpeessa. Poika sai ennätystenkirjan, jota ei ole ikinä avannut. Tyttö sai halpisnuken, jollaiselle ei ollut tarvetta. En valita, mutta joku muu olisi ehkä tarvinnut niitä enemmän. Taidettiin saada samalla 70 euron lahjakortti ruokakauppaan, joka oli ihan hyvä ja tarpeeseen.

Lasten koulu on meitä muistanut parina vuonna lahjoittamalla ihan selvää rahaa joulun alla.

Samaa mietin. Kiinnostaisi kauheasti lahjoittaa nyt jotakin, mutta sääli jos käy juuri noin. Aina on kauhea riski, jos sitten rupeaa lahjoittamaan avoimesti somessa jotain, niin sen vaan nappaa joku ahne paskakasa. Sori vaan. Itsekin köyhyyttä ja tuskaa kokeneena (tosin lapsettomana pariskuntana) tiedän, kun ei ole mitään, ei mitään. Ehkä saa lahjaksi joulukinkun ja sytyttää pari kynttilää. Jotkut eivät saa edes sitä. Hieman nyt kyllä ottaa aivoon. Kun lukee kotimaanapu juttuja, niin siellä on sitä todellista hätää. Joku toivoo, että saisi sähköt kotiinsa jouluksi! Ja toiset hyväksikäyttävät lahjakeräyksiä.
Eivät kaikki. Haluan avun menevän siitä aidosti kiitolliselle. Vaikka minullakaan ei ole ihmeitä antaa, niin jos edes yhden köyhän lapsen teen onnelliseksi.

Lahjoittaisin muuten mutta enpä taida kun mamut on jonossa ekana. En halua mamuja avustaa. Jos tiedän että lahja menee suomalaiselle niin heti antaisin. Olen niin kyllästynyt mamujen ahneuteen. Joka paikan valloittavat. Jopa meidän kirkotkin on vallattu. Helluntaiseura kunta oikein pursuaa mustia ihmisiä. Kyllä tympäisee. Menisivät omiin kirkkoihin

Asun helsingissä ja yritin viime vuonna päästä joulupuu keräykseen eli toivoa lapsilleni lahjat, ei onnistunut kirkon eikä sosiaalitoimiston kautta. Pitäisi olla lastensuojelun asiakas että sosiaalitoimiston kautta saisi.

Autan sitten kun on varmaa että apu menee oikeaan kohteeseen.

En lähde varmasti sanomaan, miksi Joulupuu-keräys on perustettu, mutta se on perustettu laman jälkipyykissä ( perustamisvuosi 1997), olisiko sillä sitten ollut tekemistä, että säälittiin, kun laman aikana kaikki eivät niitä joululahjoja saa ja arveltiin, ettei ainakaan myöhemmin tällaisia tapauksia enää tule, että joku natiainen jää nurkkaan nyyhkyttämään, kun ei saanut ainuttakaan pakettia.

Elintaso vaan on noussut niiltä ajoilta ja jopa hyväntekeväisyys tuntuu olettavan, että köyhimmille on ostettava joku viimeisin villityslelu, oli se miten kallis hyvänsä. Nöyryyteen ei opeteta. Jos joku sai nyt ne kolmet pikkarit jouluna ja vanhemmat pöyristyi, heiltä vasta ymmärrys on hukassa! Lahjan antaja takuulla ajatteli, että kalsarit on tarpeellisempi kuin joku muotilelu, joka vuoden päästä onkin jo unohdettuna komerossa paksu pölykerros päällään.

Taannoin sain mummoltani Mikki Hiiri 3D -katselulaitteen, jotka tunnistin Mäkkärin Happy Meal -leluksi vuoden parin takaa (kun oli jäänyt Akkarissa ollut mainos mieleen). Kyllä arvasin, että hän sen kirpparilta oli hankkinut, mutta pettymys oli kaukana, halasin mummoa kun joulun jälkeen nähtiin ja hän vielä sai kuulla ettei mua melkein saa irti siitä laitteesta.

Eli lahjan arvo ei aina rahassa mitata, vaikka Joulupuu-keräys sitä tuntuu alleviivaavan ja keräyksestä lahjan saaneet kerääntyvät pihalle vertailemaan saalistaan ja sitten nyrpistellään kun joku toinen on saanut parempaa. Itse asiassa, jos joku lahjoittaa moiseen keräykseen kalsarit tai käytetyn lelun, tekee paremman työn kuin he, jotka ostelevat kalliita leluja keräykseen. Ei ihme, että köyhiltäkin puuttuu nöyryys, kun heidänkään ei tarvitse nykymaailmassa olla mistään kiitollisia.

Siteeraus Joulupuukeräyksen kotisivuilta: "Hyväntekeväisyystempauksella kerätään lahjoja lastensuojelun ja erityisen tuen piirissä oleville lapsille, joilla voi olla rajallinen mahdollisuus saada joululahjoja."

Mitä ihmettä tarkoittaa tuo kohta "rajallinen määrä lahjoja"?. Nyt en ymmärrä! Pitääkö lapsen saada siis RAJATON määrä lahjoja, toisin sanoen toivelista saa olla vaikka kilometrin pituinen ja joka ikinen kohta on toteutettava, muuten lahjojen määrä on rajallinen?! Ja sekö muka on kamalaa? Elin lapsuuteni ilman tuollaisia keräyksiä, tokkopa oltaisiin silti päästy tuollaisen ylellisyyden piiriin, vaikkei sossutapauksia oltukaan, mutta rahat oli silti niin tiukilla, ettei siinä ollut varaa ajatella mitä lapsi HALUAA joululahjaksi. Ja kun alkoi tulla ikää sen verran, että älysi, että joululahjoja voi toivoa, oli herran hallussa, mitä paketista löytyi, harvoin toivottu. Ennen vasta osattiinkin ajatella, että on ihan sama mitä saa, kunhan edes yhden saa, nyt jopa hyväntekeväisyyden nimissä pitää toteuttaa villeimmätkin unelmat.

Vaan kestääkö saadun lahjan suoma ilo kauaa? Ilo hiipuu viimeistään silloin, kun näkee, miten muut ovat saneet "enemmän" tai "paremman", viimeistään ensi jouluun mennessä ei koko toivelahjaa enää muisteta. Vuosia sitten pinnalla oli limaa sontiva poni, joka piti ehdottomasti saada. Monillako tuo oksettava lelu jäi unholaan viimeistään vuoden päästä sen saamisesta?

Lapsena oli monesti itku kurkussa, kun muutaman saadun lahjan joukosta ei löytynyt yhden yhtäkään toivomaa. Mutta kiitin kilttejä aikuisia silti, että heiltä ne lahjat sain, kiitollisuutta nimittäin opetettiin joskus. Ja kyllä, leikin niillä leluilla, joita en todellakaan halunnut - koska muuta vaihtoehtoa ei ollut. Jos olisin nykylapsi, en edes tietäisi, miten päin olisin kaikesta runsaasta mahdollisuudesta, mitä nykypäivä tuo, saisinko ihan oikeasti toivoa mitä haluan... ei ihme, että kiitollisuus ja nöyryys on nykypäivänä käsitteitä vain sanakirjassa.

Vinkki lapsosille ja niille, jotka toivoo näille suurta romukuormaa: aikuisena siivosin huushollin vinttiä, vastaan säkeissä ja lootissa tuli lapsuuden lelut vastaan, enemmän tai vähemmän rikkinäisiksi leikityt. Iloitsin etten saanut haluamaani ja etten saanut tavaravuorta. Oli vähemmän pois heitettävää. Ja voin hyvillä mielin olla osallistumatta joulupuukeräykseen, koska tiedän, ettei leluvuori onnea tuo.

Johan jutun alussa lahjoja kaipaavat lapset ovat aikuisia ja pärjäävät itse.
Eihän heille enää mitään lahjoja tarvitse ostaa.

Tällaiset tapahtumat ehkä olisi ollut sotien aikaan hyväksyttävää, nyt tuntuu kuvottavalta, että Suomessa lapselle, joka saa täysi-ikäiseksi asti kaiken tarvitsemansa, pitää vielä oikein taata, että hän saa täysi-ikäisyyteen asti joululahjoja, nimenomaan Joulupuu-keräyksen lehti-ilmoituksesta kuin, että etenkin lähemmäs täysi-ikäisyyttä lähestyvät "kaipaavat lahjoja".

Haloo! Ruokaa voi kaivata! Vaatteita voi kaivata! Suojaa voi kaivata! Turvaa voi kaivata! Mutta ei länsimaissa, joissa edellä mainitut tuntuu olevan niin itsestäänselvyyksiä, että on oikeus kaivata lahjoja!

Samaan aikaan on katastrofeja ympäri maailman, joissa lapset kärsivät hirvittävämmin kuin voidaan edes kuvitella! Kuka yltäkyltäisyydestä nauttiva, lahjoja kitisevä lapsi olisi halukas vaihtamaan "kurjuutensa" esimerkiksi nyt Sudanissa olevan lapsen paikalle?

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009865307.html

Tuleehan näistä Joulupuu -keräyksestä lahjansa saavista vuorostaan sellaisia, jotka antavat itse ylimääräisestään tarvitseville? Montako kertaa olen ollut kiitollinen siitä, etten lapsena saanut kaikkea haluamaani ja että ei olut tällaisia keräyksiä, joiden pohjimmainen sanoma on ahneuden ja kiittämättömyyden ylistys. Muistan toki, miten nuivaa oli koulussa kuunnella muiden nälvimisiä, kun oma lahjakasa ei sisältänyt mitä halusin ja sitten muut rehentelevät mitä itse on saanut. Mutta kokemus opetti vain, etteivät ne toivelahjansa saaneet ole mitään kiitollista sakkia, miksi sitten ne, jotka saavat pakettinsa keräyksien kautta, olisivat yhtään sen parempia? Ei lahjavuori ketään onnelliseksi tee, sillä jos tekisi, ei kukaan huomaa, jos joku ei jouluna saanutkaan toivomaansa saatika samaa kuten muut.

Mitä nyt nopsaan kotisivuja luin ja siten ymmärsin, Joulupuu-keräyksen kautta saavansa ovat sossutukilaisia tai huostaanotettuja, jotka todellakaan ei ole lahjoja ansainneet! Omana aikanani luokallani oli muutama tällainen sossutuilla elelevä perhe, joukkoon mahtui pari huostaanotettua kersaa. Eipä juuri veemäisimpiä kersoja löydy, näiltä pilkkarallatukset raikui kun itse erehtyi paljastamaan, ettei nyt kummoisia joululahjoja saanut kun sossutukilaisiin vertasi. Heille tiensä löysivät pelikoneet ja muut muotivempeleet, kun itse sai tyytyä vaatteisiin ja pariin suklaarasiaan, joiden aikaansaama ilo haihtui kun pilkkalaulut raikui sossutukilaisilta! Jos siis tällaisille menee joululahjat, menee niin väärään osoitteeseen kuin ikinä!

Postikusti muisti tiputtaa postiluukusta lelukuvaston. Miten ihmeessä oletetaan, että joillakin on varaa lahjoittaa lapsille uusia leluja? Hinnat olivat aivan järkyttäviä, en ihmettele, jos joku todellakaan ei saa kuin yhden lahjan, oli se peräisin keräyksestä tai saanut "kuten muutkin" eli "joulupukki" löysi perille (keräyksen järjestäjien mielestä pukki kun ei välttämättä löydä perille, joskus väitettiin, että pukilla ei kaikkien osoitetta ole...).

Kyllä lahjoittamiseen tolkkua tulisi olla! Miksei käytetty kelpaa, jos se vain on siisti, toisin sanoen ehjä ja puhdas! Itsekin sain omana aikanani tyytyä kirpputorilta ostettuun, ei haitanut yhtään! Pääasia oli, että jotain kiva sai! Haluaako Joulupuu-keräyksen organisoijat, että lahjoittajatkin ajautuvat pikkuhiljaa köyhyyskierteeseen? Lelukuvastojen ainoat järkevänhintaiset lelut ovat lähinnä lisäosia johonkin kalliimpaa leluun!

Sitä paitsi aina on osoitettu järkevyyttä antamalla jotain käytettyä ellei itse asiaa tarvitse. Ei ne lelut ehdi kulua käytössä, kun niihin jo kyllästytään ja taas halutaan uutta! Miksei siis keräyksestä lelua kerjäävät voi antaa omastaan sellaista, jota ei itse tarvitse ja siten kenties ilahduttaa jotakuta toista? En viitsi edes laskea, monestiko olen löytänyt kirpputorilta jotain, joka on itseäni miellyttänyt. Mielestäni kyse ei saa olla siitä, saako lapsi uuden lahjan vai ei, vaan siitä, että jotain saa! Lapsena en aina saanut toivomaani, mutta kyllä paketista aina löytyi jotain, mikä oli ihan mukavaa. Ehkä vähäisistä lahjoista juuri siksi sai iloa, vaikkei toivomaansa saanut, koska vaihtoehtoja ei ollut! Nyt oikein totutetaan lapset siihen, että mitä tahansa saa toivoa ja se on toteutettava! Viis siitä, vaikka kaikki eivät saa mahdollisuudeltaan tai määrällisesti valtavasti joululahjoja, eikö ole mukavampaa, että saa edes yhden? Opettaisiko se nöyryyttä, että saa vain yhden, vaikkei olisikaan toivottu lahja? Eihän oikeassakaan elämässä saa jatkuvasti haluamaansa, joitakin ei kenties koskaan! Eikä siihen auttaisi opettaa, että on oikeutettu saaman haluamansa vain siksi koska on köyhä, ei aina hekään saa haluamaansa, joilla rahaa on! Monestiko aikuisena olen havahtunut jouluna tunteeseen, että en oikeastaan tarvitse mitään ja olen kiitollinen vanhemmilleni, etteivät he voineet toteuttaa toiveitani, kun olin lapsi! Nyt vain huvittaa kuulla väitteitä, miten lapset hartaasti toivovat jotain tiettyä lelua tai muuta turhaketta, jonka suoma ilo kestää nippa nappa kesään saakka, tuskin seuraavaan jouluun, kun kohta taas syttyy tarve saada jotain uutta, vain siksi ettei kaveriporukasta jää paitsi!

Joulupuu-keräyksessä on järkeä vasta sitten, kun ei keskitytä pelkästään keksittyihin materialistiseen tarpeisiin, vaan autetaan paikkaamaan vakavia puutteita!

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b388b9b4-0117-4995-97e0-eadfaa56dd7b

Luin taannoin vastaavan artikkelin eräästä toisestakin sanomalehdestä, jossa kehdattiin kauhistella, etteikö köyhillä saa olla unelmia, kun ällisteltiin kolmi- ja nelinumeroisilla summilla varustettuja lahjatoiveita.

Kaikilla on oikeus unelmoida, mutta eri asia on, toteutuuko se. Ei ole kovin realistista, että köyhät totutetaan siihen, että heidän toiveensa ilman muuta toteutetaan, oli se millainen hyvänsä. Epätasa-arvoahan se on, koska työssäkäyvä, joka ei sossusta saa senttiäkään eikä välttämättä ole oikeutettu minkäänlaiseen avustuksen, ei välttämättä pysty toteuttamaan köyhän unelmaa, vaikka hän köyhää haluaisikin auttaa. Mutta mulla itselläni auttamishalut sammuivat, kun köyhät vaativat suurinpiirtein lottovoittoa joululahjaksi.

Olisi järkevää, jos Joulupuu-keräys ja Hope-yhdistys hyväksyisi käytettyä tavaraa, kunhan ne vain ovat ehjät ja siistit, ei likaista ja rikkinäistä tarvitse kenenkään ottaa vastaan, eihän hyväntekeväisyys ole mikään kaatopaikka, jonne kotinsa nurkat voi tyhjentää eikä köyhien tarvitse ihan mitä vain hyvänsä ottaa vastaan, vain siksi, koska on köyhä. Monella on varmasti leluja ja muuta kivaa tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen, mutta ei kai kukaan halua lahjoittaa, jos nirppanokkaiset huono-osaiset vaativat vain uutta ja parasta vain siksi, koska se on heidän unelmansa.

Itsekin sain monesti joululahjan, joka on joskus olut jonkun muun, ainoastaan vaatteet sain uutena. Mutta ilo nousi tappiin silti, kun sai edes jotain ja vaikka lahjavuori ei ollut vähintään oman pituutensa korkuinen. Toiveita ei kysytty, kehotettiin kylä kirjoittamaan kirje pukille. Mutta vaikka ne vain pari lahjaa sai iloiseksi, olkoonkin, ettei muuta saanut kuin vaatteita. Muistan ikäni saamani yöpuvun, se oli ihanaa, pehmeää kangasta, harmiti sitten, kun kasvoin siitä ulos...

Köyhän on opittava, ettei millään voi sada haluamansa vain vetoamalla köyhyyteen. Nöyryyttä pitää olla! Ei ihme, että joulupuukeräys kukoistaa, kun aikuisiksi kasvaneet joulupuukeräyksestä saneet opettavat omia lapsiaan kerjäämään joulupuusta!

Parasta olisikin, jos keräyksestä haluavan olisi itse tuotava jotain vastineeksi, menisiköhän oppi perille, ettei mitään saa ilmaiseksi? Entä jos vähätulisiltakin vaadittaisiin, että he lahjoittaisivat jotain upiuutta jollekin, oli se minkä hintaista hyvänsä? Opettaisikohan se tuntemaan saamastaan kiitollisuutta?

Näillä keräyksillä tehdään huono-osaisille karhunpalvelus, kun heidän itsensä ei tarvitse edes yrittää. Entä jos heille opetettaisiin säästämistä? Ja että lahjat voi ostaa pitkin vuotta, sen kuin laittaa ne jonnekin piiloon. Ja opetella ihan vain tyytymään siihen, mitä saa, ja olla kiitollinen...

Toivoa saa, unelmia on jokaisella, mutta on opittava, ettei taustastaan huolimatta ole mikään pyhimys, jota muiden on palvottava!

https://www.youtube.com/watch?v=SVISw-oPWqo

i wanna go home musiikki kappale

Jollei köyhä Joulupuusta piltilleen toivelahjaa saa tai "#kehtaa" osallistua keräykseen vastaanottajana, "hätä" näköjäänm keinot keksii...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010351173.html

Ei kannata laittaa yhtään euroa mihinkään keräykseen. Rahoista menee vain todella pieni osa oikeasti perille jos yhtään. Välikäsiä on paljon.

Myös lahjapaketit eivät koskaan mene köyhimmille, vaan röyhkeimmille ihmisille jotka ottavat joka paikasta kaiken, minkä ilmaiseksi saa.

Itse olen seurannut muutaman yhdistyksen toimintaa, missä pitäisi auttaa huonoimmassa asemassa olevia. Rahaa on tullut paljon yhdistykseen, mutta ne häviävät jonnekin. Härskiä toimintaa. Minulta on mennyt usko täysin rehelliseen auttamiseen.