"Kirjailija ja entinen ulkoministeriön virkamies Juhani Suomi kertoo lukinneensa silloisen ulkoministeri Paavo Väyrysen tämän hotellihuoneeseen Puolan-matkalla.
Keskustan Suomenmaa-lehden mukaan Suomi sanoo lukinneensa myöhäisillan tunteina ulkoministeri matkalla olleen Väyrysen hotellihuoneeseen "estääkseen tätä tekemästä hallaa itselleen ja maansa eduille".
Keskustan Suomenmaa-lehden mukaan Suomi sanoo lukinneensa myöhäisillan tunteina ulkoministeri matkalla olleen Väyrysen hotellihuoneeseen "estääkseen tätä tekemästä hallaa itselleen ja maansa eduille".
Vastaukset 14
Vanhimmat
Otapa puniikki lääkkeesi. Tiedät varmaan olevasi henkisesti sairas eli demari.
Mutta silti se oli Väyrysen Paavo, joka lukittiin hotellihuoneeseen enkä minä.
(Oletko lukenut Martti Innasen jutun "Mitä' latvakakkonen huusi hotellihuoneessa"? Olikohan se juttu Väyrysestä?)
PV, 100% täyttä ureaa.
Aika noloa. että ulkoministeri lukitaan ulkomaan vierailulla oman ministeriön virkamiehen toimesta pois ihmisten silmistä. Vai eikö muka? Väyrynen itse sanoi, ettei muista tapahtumaa, mutta toisaalta sanoi myös, että tapahtuma oli niin vähäpätöinen, ettei Juhani Suomen olisi siitä kirjassaan olisi pitänyt kirjoittaa.
t. Muilun laiskakepujaakko
"Ihmettelen sitä, että Juhani Suomi on sijoittanut kirjaansa tämän vähäpätöisen tapahtuman."
Eipä ole huumorimies Väyrysestä laskemaan leikkiä tuosta asiasta näköjään. Olisi nyt naureskellut uutisvuodossa tuollekin asialle, mutta eipä ei.
Väyrynen veti viinaa niin, että muisti meni.
Minä menin Kekkosta tapaamaan hehhheeee ja minua ei päästetty sisälle hohhoo. Sanoin,. että hahhaa minullapa on tapaaminen Kekkosen kanssa hehee ja minä olen Paavo Väyrynen hahhahhaahhh ja tapani opitte tuntemaan hohhohoohooo..Että sellainen hupaisa tapaus sattui, kun olin nuori poliitikko hohohohohhoooo.
MInäpä olin kerran Puolassa hehheee valtiovierailulla hahaa ja hohhohhoo. Pitipä siellä sitten sattua, että oikein vieläkin naurattaa vedet silmissä hehehehehhehhee, että heiluin sikapäissäni hohhohhoo, nostakaa minut pystyyn, nauru ei lopu, se oli niin hupaisaa heheheheeee. Jossain vaiheessa olin niin kännissä, että viimeinen muistikuvani oli, kun hohhohhotihohhoijaa nakkelin ruplia paikallisille miliiseille hahaa huutaen niitä meikäläisellä riittävän khihihihiiii. Seuraava muistikuva on, kun heräsin aamulla hotellihuoneesta heheheheee kissan paskan maku suussa hohhoijakkaa ja pienemmät ja suuremmatkin tarpeet Finlaysonin teryleenihousuissa hohhohoo, että naurattaa vieläkin. Mutta ei tässä vielä kaikki hahahahaaaa. Tarpeet housuissa nurkkiin oksennellen löysin heheheee viimein oven, joka olikin lukittu. Ai että nyt naurattaa muistella näitä hohohohooo, ei oikein tuolilla meinaa pysyä. Siitä tulikin mieleeni hohooooo eräitä muitakin hauskoja tapauksia, kun kerran jos toisenkin putoilin baarien jakkaroilta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tälläista heheheh hauskaa sitä on sattunut. Olen minä aika satananmoinen huumorimies, hehee, Minä, Minä, Minä.
Väyryselle alkoholinkäyttö on ilmeinen ongelma. Se oireili näköjään jo noin nuorena. Onneksi Juhani Suomi esti isomman vahingon.
Laittakaapa ehdokkaille henkiökohtaisia kysymyksiä hesariin , niitä henkilökohtaisiakin pitää kysyä - ehdottomasti. Mm alkoholinkäytöstä on hyvä kysyä ja muotoilkaa sellasia että on vastattava suoraan ei kierrellen. Hesari kysyy /valitsee niistä sitten.
osoite on s-postilla: [email protected]
Tätä ei saa unohtaa...
Taisi olla niin, että Väyrynen oli eilen taas ollut pieruissa. Oli sen verran punaiset silmät ja ääni käheänä tänään Ylen vaalikeskustelussa.
Väyrynen oli kaikkein tietävin asioista ja niiden taustoista. Yleistiedon määrä on valtava.
Ihan tulee mieleen tämän saitin evp virkaveljeni, mahtava tyyppi hänkin.
Väyrysellä on alkoholiongelma...anteeksi... nk. henkilökohtainen ongelma.
HS 26.11.211: "Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs, Juri Derjabin: "Kekkonen todennäköisesti tiesi tulevasta nootista. Lulen, että Kekkonen tilasi nootin joltakin neuvostovakoilun työntekijältä".
Tilattu nootti
Dosentti Hannu Rautkallion julkaisemat tutkimukset, mm. vuoden 1961 noottikriisistä, aiheuttivat Suomessa julkisen kohun. Silloin alkanut arkistojen sota heijastuu tämän päivän kuumaan keskusteluun ns. Stasi- listoista. Niiden salailuilla on ollut suora yhteys NKP:n arkistojen tutkimiseen 1990-luvun alkuvuosina.
Novosibirsk-nootti syntyi Tehtaankadulla. Moskovan arkistojen 24.11.1961 päivätty muistio kertoo Kekkkosen ja Hrutsevin kahdenkeskisistä keskusteluista. Kekkonen oli sanonut, että "nootti on auttanut häntä suuresti" ja että "suunnnitelmat ovat sujuneet hyvin".
Lokauun vallankumouksen johdosta Neuvostoliiton suurlähetystössä 8.11. järjestetyn vastaanoton yhteydessä Kekkonen keskusteli sivuhuoneeessa, muilta vierailta salassa, KGB:n Helsingin residentin (paikallispäällikkö) V.V. Genikovin (Zenikov) kanssa. Kekkonen sanoi, että nootissa oli korostettava mainittua Saksan uhkaa, koska siihen (noottiin) olisi tullut muutoin liian korostettu sisäpoliittinen painotus, mikä olisi yhdistänyt sen liian selävsti hänen presidentiksi valintaansa.
Vielä Kekkosen toisella presidenttikaudella vähempiarvoiset neuvostoliittolaiset KGB:n yhteyshenkilät välttivät Tamminiemessä käymistä. Presidentin poika Matti Kekkonen on kertonut, että hänen isänsä ja KGB:n edustajan tapaamiset järjestettiin salaa muualla, usein Matti Kekkosen kotona, jotta suojelupoliisinmiehet eivät saisi asiasta vihiä.
Suomen lähes koko poliittisen kentän piirissä oli esitetty toivomuksia, että Venäjä säilyttäisi Neuvostoliiton ajan Suomen-suhteita koskevan salaisuuden verhon. Suomalaiset päätätjät olivat ajaneet itsensä häpeälliseen tilanteeseen. Kun muiden maiden hallitukset olivat ajamassa aktiivisesti Neuvostoliiton aikaisten arkistojen avaamista, vain Suomesta kuului vaatimuksia niiden sulkemiseksi. Presidentti Koivisto ja ulkoministeri PAAVO VÄYRYNEN olivat esittäneet toivomuksensa Moskovan arkistojen Suomi-asiakirjojen jäädyttämisestä.
Lähdeaineisto: Dosentti Hannu Rautkallio Moskovan päiväkirja 1989-1993 ISBN 978-951-31-4155-4
P.S. Juri Stepanovitš Derjabin (s. 1932) on neuvostoliittolainen ja venäläinen diplomaatti ja entinen Suomen-suurlähettiläs. Nimimerkillä ”Juri Komissarov” hän kommentoi Suomen idänsuhteita Mauno Koiviston presidenttikaudella. Derjabin aloitti ulkomaisen työskentelynsä Norjassa 1950-luvulla ja toimi ulkoministeriön (MID) Skandinavian osaston sihteerinä vuosina 1965–68. 1960-luvun lopulla hän siirtyi Suomeen ja sai lähetystöneuvoksen viran Helsingissä 1973. (Lähde Wikipedia)